Kolumbuksen anti yhteiseksi hyväksi

◆ Kristoffer Kolumbus (1451–1506) tunnetaan merenkulkijana ja tutkimusmatkailijana, jonka kerrotaan ”löytäneen Amerikan”. Kuitenkin kirjassa Environment – Resources, Pollution & Society (1971) huomautetaan:

”Kun Kolumbus ylitti Atlantin vuonna 1492 ja perusti vanhan ja uuden maailman välille yhdyssiteen, hän pani alulle viljelykasvien vaihdon noiden kahden maailman välillä, ja osa niistä löysi paljon paremman kasvuympäristön maailmassa, johon ne tuotiin, kuin niillä oli siellä, mistä ne alun perin tulivat. Kun tämä viljelykasvien vaihto edistyi, maan kyky varata ravintoa väestölle lisääntyi huomattavasti.”

Tätä valaisee peruna, jonka espanjalaiset tutkimusmatkailijat toivat Eurooppaan Etelä-Amerikasta 1500-luvulla. Siitä tuli pääruokalaji monissa osissa Eurooppaa. ”Irlannin väestö kasvoi nopeasti useiden vuosikymmenien aikana lisääntyneiden ruokavarojen voimalla, minkä peruna . . . teki mahdolliseksi.”

Maissia, joka on lähtöisin Amerikoista, tuotetaan nyt maailmanlaajuisesti. Se on pääruokalaji Keniassa, ja Thaimaasta sitä jopa viedään ulkomaille. Toisaalta Amerikoihin tuotiin vehnää, kauraa, ohraa ja ruista, ja ne menestyivät hyvin Pohjois-Amerikan länsiosan preeria-alueella, missä kosteus ei yleensä riitä maissin kasvattamiseen.

Karjan vaihto on pääasiassa ollut yhdensuuntaista. Me luemme: ”Uusi maailma saa kiittää vanhaa maailmaa kaikesta karjastaan lukuun ottamatta laamaa ja alpakkaa ja kaikesta siipikarjastaan lukuun ottamatta kalkkunaa ja piisamiankkaa.”

Näin ollen jotkin niistä suurista edistysaskeleista, joita on otettu maanviljelyksessä ja maan kyvyssä varata ravintoa väestölle, ovat peräisin Kolumbuksen alulle panemasta tavaranvaihdosta. ”Kolumbusta ei tavallisesti yhdistetä suurempaan teknologiseen edistykseen, kun ajatellaan maan kykyä varata ravintoa väestölle, mutta hänen myötävaikutuksensa oli huomattava.” – S. 54, 55.