Riittääkö ”vihreä vallankumous”?
NÄLÄN ongelma on kyllin paha nykyään. Asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että pian siitä tulee paljon pahempi.
Miksi? Koska on olemassa jotakin muuta huomioon otettavaa. Ja tuota jotakin pidetään kaikkein suurimpana ongelmana.
Michiganin valtionyliopiston ravintotieteen professori Georg Borgström osoittaa, mikä se on: ”Jokaisen, joka ajattelee, että maailman nykyinen valkuaisainekriisi menee ohitse ja pitää huolen itsestään, pitäisi muistaa: maailman nälkäiset lisääntyvät kaksi kertaa niin nopeasti kuin hyvin ravitut.”
Yhdistyneiden Kansakuntien äskeinen raportti osoittaa itse asiassa, että maailman nälkäiset kansat lisääntyvät tällä hetkellä kaksi ja puoli kertaa niin nopeasti kuin ne, jotka ovat hyvin ravittuja. Siis vaikka on totta, että useammat ihmiset syövät paremmin, koska ’rikkaiden’ maiden väestö kasvaa, on myös totta, että köyhien maiden ihmiset, jotka eivät syö kylliksi, lisääntyvät lukumäärältään paljon nopeammin. Juuri tämä ”väestöräjähdys” huolestuttaa asiantuntijoita eniten.
Niinpä nälkäongelmaa ei ”vihreästä vallankumouksesta” huolimatta saada ratkaistuksi. U.S. News & World Report -lehti esittää 6.3.1972 ilmestyneessä numerossaan: ”Maailman väestön äkillinen kasvu ei osoita mitään merkkejä hidastumisesta, ja se saattaa jopa kiihtyä tulevina vuosina. . . . Väestö lisääntyy nyt 75 miljoonalla vuodessa – se riittää luomaan uuden Bangladeshin 12 kuukaudessa. . . . Kasvu on niin räjähdysmäinen, että väestöasiantuntijat pelkäävät nälän leviävän laajalti moniin kehitysmaihin.”
Intian nykyinen noin 570 miljoonan väestö lisääntyy noin 14 miljoonalla joka vuosi. New York Times -lehti sanoo siitä: ”Ellei nopeutta vähennetä huomattavasti, Intiassa on vuoteen 2000 mennessä miljardi ihmistä, mikä ylittää täysin kuinka suuren ravinnontuotannon lisäyksen tahansa.”
Toinen lähde varoittaa kuitenkin, että vaikka Intia vähitellen pystyisikin siihen ”tavattomaan urotyöhön, että se vähentäisi syntyvyytensä puoleen” tulevina vuosina, sekään ei vielä riittäisi. Sen väkiluku ylittäisi joka tapauksessa yhden miljardin noin vuonna 2000!
Kysymys ei ole siitä, ettei maapallo voisi elättää 3 1/2 tai 4 miljardia ihmistä tai enemmänkin. Se voi. Mutta maailman taloudellinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen rakenne on järjestetty niin, että se sulkee joka vuosi yhä useampia ihmisiä jäytävään nälkään ja köyhyyteen.
Ei enää mitään ”ihmeitä”
Jotkut asiantuntijat tekee levottomiksi myös se toteamus, että tulevaisuudessa on yhä vaikeampaa lisätä suuresti ravinnontuotantoa. Suureen osaan köyhien maiden parhaasta peltomaasta on jo kylvetty uutta siementä.
Sen tähden tunnustusta saanut ”vihreän vallankumouksen” asiantuntija Lester R. Brown Yhdysvaltain kehitysapuvirastosta sanoo: ”Vaikka ’vihreä vallankumous’ onkin suonut meille jonkinlaisen lyhyen hengähdystauon, me emme voi jatkaa ravinnontuotannon laajentamista ikuisesti. Satojen suurentamisella on tietyt äärelliset rajansa.” Ja professori Fraser sanoo:
”Pelkään, että monet pitävät ravintokriisin väliaikaista helpottumista todisteena siitä, että tiede on aina pelastava meidät. . . .
”Lisäkasvua on odotettavissa, mutta ei enää mitään tuotannon hyppäyksenomaista lisäystä. Perinnöllisyystieteilijät . . . pysyvät lujina lausunnossaan, että tulevaisuudessa ’ihmeitä’ ei ole odotettavissa, kun taas nykyiset olivat täysin ennustettavissa.” – The People Problem.
Viime vuosinakin, jolloin ”vihreä vallankumous” on ollut menestyksekkäin, maailman väestö kasvoi niin nopeasti, että se melkein mitätöi sadoissa tapahtuneen lisäyksen. Ja mitä sitten, kun köyhille maille tulee aika, jolloin hehtaarisatoa ei voida enää lisätä, vaikka väestö lisääntyy jatkuvasti ”räjähdysmäisesti”?
Kemian insinööri Norbert Olsen sanoi vuoden 1972 alussa: ”Voisin työskennellä 24 tuntia vuorokaudessa kehittäen lannoitteita ja uusia ravinnon tuottamista auttavia tapoja, ja sittenkään emme pystyisi tyydyttämään tarvetta.” Ja Chemical Week -julkaisu kertoo 15. maaliskuuta 1972 ilmestyneessä numerossaan: ”Massachusettsin teknillisen korkeakoulun (MIT) nelimiehinen tutkijaryhmä [päätteli, että] . . . vain väestönkasvun ja teollisen tuotannon vakauttamalla ihminen voi säilyä elossa seuraavat sata vuotta.”
Joillakin seuduilla väestön lisääntyminen on jo johtanut siihen, että maa riisutaan tasaista vauhtia luonnollisesta kasvullisuudestaan. Sanotaan, että Intian länsiosien metsien hävittäminen ja laidunmaiden liiallinen käyttö ovat luoneet aavikoitumiselle alttiit olosuhteet. Ja monet perheiden omistamat maatilkut on sukupolvien vaihtuessa jaettu yhä uudelleen yhä pienempiin osiin, niin että niiden taloudellinen viljely ei salli niitä jaettavan enempää.
Australialainen julkaisu The Bulletin väittää: ”Vähemmässä kuin vuosisadassa maailman joutomaan määrä on kaksinkertaistunut ’ryöstöviljelyn’ vuoksi (ja tuhoaminen jatkuu), samalla kun jokaikisessä maanosassa viljelijät (ja teollisuus) tyhjentävät mitä tärkeimpiä pohjavesivarastoja kastellakseen laihoaan, ja nopeus on joskus jopa vaarallinen.”
Oliko Malthus oikeassa?
The Bulletin esittää lopuksi: ”Tuo synkkä, vanha 18. vuosisadan pessimisti Thomas Malthus näyttää sittenkin olleen oikeassa. Sen jälkeen kun hän kirjoitti, valtavia maa-alueita on raivattu pelloiksi ja tiede on lisännyt satoisuutta huomiota herättävässä määrin; lopputuloksena on kuitenkin enemmän nälkäisiä ja nälkään kuolevia ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin.”
Myös kirja The Environmental Crisis (Ympäristökriisi) kertoo: ”Tällä planeetalla on nykyään enemmän nälkäisiä ja heikossa tilassa olevia ihmisiä kuin vuonna 1850 oli ihmisiä.” Vuonna 1850 maan päällä oli miljardi ihmistä!
Kuinka monet ihmiset todellisuudessa kuolevat tällä hetkellä nälän vuoksi? Stanfordin yliopistossa toimiva Paul Ehrlich sanoo: ”Jos otamme huomioon nälkäkuoleman ainoan järkevän määritelmän – että ihminen on kuollut nälkään, jos riittävä ravinto olisi taannut eloon jäämisen – silloin nälkiintymisen aiheuttamien kuolemantapausten määrä on nykyajan maailmassa todella valtaisa, jossakin 5 miljoonan ja 20 miljoonan ihmisen välillä vuodessa.” Se merkitsee, että lähes 55000 ihmistä kuolee nälkään päivässä!
Jotkut virkamiehet vastustavat tietysti tilanteen tällaista tulkintaa. Mutta on muistettava, että harvat hallitusviranomaiset myöntävät mielellään, että heidän maansa ihmisiä kuolee nälkään. Kuitenkin niin kovin monet köyhien maiden ihmiset, joiden sanotaan kuolleen johonkin tautiin, kuolivat itse asiassa nälän epäsuoriin seurauksiin. Jos he olisivat voineet saada riittävästi ravintoa, he eivät olisi kuolleet ennen aikojaan.
Mutta miten on ”vihreän vallankumouksen” laita? Jättävätkö Ehrlichin kaltaiset huolestuneet tarkkailijat huomioon ottamatta tähänastisen edistyksen? Ehrlich vastaa:
”Me olemme tuottaneet maanviljelijöiden sukupolven, joka kykenee viljelemään Iowan erinomaisesti; se pystyy antamaan erinomaisia sanomalehtilausuntoja, mutta se ei osaa laskea eikä tajua, mikä maailman tilanne on. . . .
”He nousevat seisomaan kokouksissa ja sanovat: ’Mutta onhan meillä sitä runsassatoista lajiketta ja tätä runsassatoista lajiketta.’ Minä vastaan: ’Sitten kun pystytte ruokkimaan nykyään elävät 3,5 miljardia ihmistä, tulkaa takaisin, niin keskustelemme siirtymisestä seitsemän miljardin ihmisen ruokkimiseen. Siihen asti istukaa vaiti, koska teistä ei ole mitään hyötyä.’”
Tämä tuo mieleen ennustuksen, jonka kaksi agronomia, William ja Paul Paddock esittivät useita vuosia sitten. Kirjassaan Famine – 1975! (Nälänhätä – 1975!) he julistivat, että maailmanlaajuinen nälänhätä tulisi väistämättä 1970-luvun keskivaiheilla. Mutta sitten alkoi ”vihreä vallankumous”, joka vaikutti alussa hyvin myönteiseltä, ja monet vähättelivät tällaisia nälän ennusteita.
Nykyään asiantuntijat eivät ole kuitenkaan yhtä taipuvaisia pilkkaamaan. Eräs Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön virkailija esittää tämän realistisen arvioinnin: ”Emme tiedä vielä varmasti. . . . Saatamme vielä havaita, etteivät Paddockit olleet väärässä – he olivat pelkästään ennenaikaisia vuosiluvuissaan.”
Monet ovat samaa mieltä kuin Ehrlich, joka sanoo: ”Minun mielestäni varsinainen vuosiluku on sivuseikka. . . . Olen vilpittömästi taipuvainen suunnattomaan pessimismiin. Ihmiset sanovat minulle: ’Miten suuriksi luulet mahdollisuuksiamme [välttää maailmanlaajuinen nälänhätä]?’ Vastaan, että onnistumisemme todennäköisyys on nykyään ehkä 2 prosenttia ja että jos työskentelemme todella ankarasti, saatamme nostaa sen 3 prosenttiin.”
Merkityksellistä tässä on se, että tällaisia synkkiä ennustuksia lausutaan nyt, keskellä ”vihreää vallankumousta”. Muutamina viime vuosina on ollut myös suhteellisen suotuisat kasvuolosuhteet, ja sadetta on tullut runsaasti. Mutta olosuhteet eivät jatku aina suotuisina. Toisinaan on kuivia aikoja, jollaisen Intia joki vuosina 1965 ja 1966. Koska sen jälkeen maailman väestö, erityisesti köyhä väestö, on lisääntynyt niin kovin paljon, samanlainen kuivuus aiheuttaisi tulevaisuudessa suunnattomia katastrofeja.
Mikä on ratkaisu?
”Vihreä vallankumous” ei tosiaan ole ratkaisu maailman nälkäongelmiin. Eivät ainoastaan maanviljelyksen asiantuntijat ole sitä mieltä. Paljon korkeampi lähde, ihmisen Luoja Jehova Jumala, sanoo, että se ei ole ratkaisu.
Jumalan oma sana, Pyhä Raamattu, sisältää monia ennustuksia, jotka kertovat meille, mitä tulevaisuus tuo. Raamatun ennustukset kutsuvat meidän aikaamme ”viimeisiksi päiviksi”. (2. Tim. 3:1) Ne esittävät ne monet seikat, jotka ilmaisevat tämän ihmisen historian merkityksellisen ajan. Yksi ennustetuista todisteista oli se, että ”nälänhätää . . . tulee monin paikoin”. – Matt. 24:7.
Tämän vuoksi vaikka uudentyyppisillä viljalajikkeilla olisi jonkinlaista menestystä, se on jäävä lyhytaikaiseksi. Kansojen nykyinen hallintojärjestelmä ei voi pidättää nälänhätää kovin kauan.
Mutta ravinnonpuute tullaan lopettamaan, ja se on tapahtuva pian! Jehova Jumala takaa Sanassaan, että hän ratkaisee pysyvästi ihmiskunnan ongelmat, myös nälkää koskevan ongelman.
Ennen kaikkea tarvitaan uusi hallinto ohjaamaan tätä maata ja sen kansoja. Jakaumia aiheuttava kansallismielisyys, itsekäs kaupallisuus ja tuhlaavat sodat on poistettava, niin että maan luonnonvaroja voidaan käyttää oikein.
Miten Jumala toteuttaa sen? Puuttumalla suoranaisesti ihmisten asioihin. Hänen Sanansa lupaa, että hän on poistava pakolla kaikki tämän nykyisen asiainjärjestelmän hallinnolliset ja taloudelliset järjestelyt. Se on tasoittava tien täysin uudelle järjestykselle, joka tulee tänne maan päälle. Tuota uutta järjestystä on hallitseva taivaallinen hallitus, jota Jeesus Kristus opetti seuraajiaan rukoilemaan, Jumalan valtakunta. Tätä taivaallista valtakuntaa Jumala itse asiassa käyttää ’musertamaan ja lopettamaan kaikki ne muut valtakunnat’, jotka ovat nykyään olemassa. – Dan. 2:44; Matt. 6:9, 10.
Jumalan valtakunnan hallinnon alaisuudessa luvataan maan päällä silloin eläville kansoille ”pidot rasvasta” aikana, jolloin ”kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan”. Tämä Jumalan taivaallinen hallitus takaa maan rikkauksien oikean jakelun. – Jes. 25:6; 2:4.
Älä sen tähden anna sellaisen ajatuksen, että ihmiset ratkaisevat nykyajan suunnattoman ravinto-ongelman, johtaa sinua harhaan. He eivät tule ratkaisemaan sitä. Eivät tiedemiehet ”vihreine vallankumouksineen” vaan ”hän, joka on tehnyt taivaan ja maan,” tulee tyydyttämään koko ihmiskunnan tarpeet. (Ps. 146:6, 7) Milloin? Hänen Sanansa lupaa: pian! Todellakin, juuri tämän sukupolven aikana Jumalan valtakunta alkaa hallita ilman kilpailijaa kaikkien tosi Jumalaa palvovien ikuiseksi siunaukseksi. – Matt. 24:34.