Lisääntyykö rikollisuus todella?
MITÄ mieltä olet? Väheneekö rikollisuus, kuten jotkut ovat väittäneet? Miten on sitten Los Angelesissa Kaliforniassa toimivan poliisipäällikön E. M. Davisin äskeisen lausunnon laita:
”Kymmenen vuotta sitten rikolliset suljettiin kaltereitten taa ja ihmiset tavoittelivat onnea kaduilta.
”Nykyään ihmiset ovat sulkeutuneet koteihinsa ja toimistoihinsa ja rikolliset tavoittelevat onnea kaduilta.”
Tuo vaikuttaa ristiriitaiselta sen näkemyksen kanssa, että rikollisuus vähenee, eikö vaikutakin? Kumpi sitten pitää paikkansa: lisääntyykö vai väheneekö rikollisuus? Harkitsehan seuraavaa:
On totta, että jossakin maassa rikollisuus joinakin lyhyinä sattumanvaraisina ajanjaksoina ei ehkä lisäänny yhtä paljon kuin se lisääntyi vastaavanlaisena lyhyenä ajanjaksona. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että rikollisuus kokonaisuudessaan vähenisi. Kolumnisti R. Egan huomauttaa National Observer -lehdessä: ”Erään Washingtonin (D.C.) radioaseman uutistenlukija ilmoitti ihmettelevän tuntuisesti, että ’rikollisuus lisääntyi vuonna 1971 vain 7 prosenttia’. Vain. . . . On kuitenkin muistettava se, että rikollisuuden määrä yhä nousee.”
Vuonna 1971 Yhdysvalloissa ilmoitettiin suoritetun lähes kuusi miljoonaa vakavaa rikosta; vuonna 1960 niitä oli alle kaksi miljoonaa. 1960-luvulla väestö lisääntyi 13 prosenttia, kun taas murhat lisääntyivät 70 prosenttia, raiskaukset 113 prosenttia ja ryöstöt 212 prosenttia. Nuorisorikollisuus lisääntyi 148 prosenttia samana aikana. Mutta nuo luvut kertovat vain osan totuudesta!
Useimpia rikoksia ei koskaan selvitetä. Mahdollisuudet tavallisen murtovarkaan kiinni saamiseksi ”eivät ole sen paremmat kuin yksi 50:stä”, sanoi eräs Harvardin yliopiston lainopin professori. R. M. Cipes herättää osuvan kysymyksen kirjassaan The Crime War (Sota rikollisuutta vastaan):
”Jos monia rikollisia ei saada kiinni, miksi otaksuisimme, että ne, jotka saadaan kiinni, ovat vaarallisimpia? Tilanne on eräässä mielessä ilmeisestikin päinvastainen: älykkäimmät ja epärehellisimmät rikkojat saattavat todennäköisesti välttää paljastumisen.”
Lisäksi monista rikoksista ei koskaan tehdä rikosilmoitusta. Yhdysvaltain presidentin asettama rikollisuutta tutkiva komissio ilmoitti vuonna 1967, että rikoksia sattuu 3–10 kertaa niin paljon kuin niitä todellisuudessa ilmoitetaan poliisille. Mutta millainen on rikollisuuden kuva muualla maailmassa?
Rikollisuus lisääntynyt kaikkialla maailmassa
✔ ”Brasilia . . . vaikutti väkivallan ja rikollisuuden aallon nielaisemalta”, meille kerrotaan.
✔ Länsi-Saksa ilmoittaa: Huumerikokset lisääntyivät vuosina 1969–1970 238 prosenttia.
✔ Tanskassa rikollisuus lisääntyi 99 prosenttia 1960-luvulla.
✔ Länsi-Australiassa ilmestyvä Sunday Times -lehti ilmoitti elokuussa 1972: ”Väkivaltarikosten määrä melkein kaksinkertaistui Länsi-Australiassa kuluneina 12 kuukautena. Eikä tähän ’uskomattomaan’ lisäykseen ole mitään ilmeisen selvää syytä.” Ja Melbourne Herald -lehti maanosan toiselta puolelta huomauttaa: ”Alle 21-vuotiaitten victorialaisten suorittamat väkivaltarikokset lisääntyivät [vuodesta 1960 . . . 187,9 prosenttia. Alle 21-vuotiaitten victorialaisten määrä lisääntyi . . . samana ajanjaksona . . . 29,6 prosenttia.”
✔ YK:n raportti Crime Prevention and Control (Rikollisuuden ehkäisy ja valvonta) ilmoittaa: ”Afrikan ja latinalaisen Amerikan kuva on samanlainen . . . [Eräässä Afrikan maassa] rikollisuus enemmän kuin kaksinkertaistui 1960-luvulla, eräät vakavat rikokset ilmeisesti kolminkertaistuivat, ja, kuten sen kehityssuunnitelmassa todettiin, ’tämä ongelma paljon todennäköisemmin kasvaa kuin pienenee’.”
✔ Japanissa rikollisuuden määrä näyttää pieneltä verrattuna länsimaihin. Mutta viitatessaan äskeisiin rikoksiin Tokiossa ilmestyvä Daily Yomiuri -lehti sanoi: ”Ne ovat kauhistavia, ja kuitenkin ne ovat ilmaisu vakavista häiriöistä, jotka ovat tapahtuneet japanilaisen yhteiskunnan sisäisissä suhteissa.”
✔ New York Times -lehti ilmoittaa, että rikollisuuden kokonaislisäys oli Israelissa vuosina 1967–1972 35 prosenttia; murrot lisääntyivät 200 prosenttia.
✔ Kiinan kansantasavallan Kuangtungin provinssissa nuorten keskuudessa vallinnut tyytymättömyys on ilmoituksen mukaan johtanut ”rikollisuuden lisääntymiseen Kantonissa”, ja sen ilmenemismuotoja ovat olleet mm. nuorisojoukkioiden väliset tappelut.
Ei ole hämmästyttävää, että eriteltyään kansainvälistä rikollisuustilannetta YK:n pääsihteeri K. Waldheim sanoi lopuksi:
”Aineellisen hyvinvoinnin lisääntymisestä huolimatta ihmiset eivät ole koskaan aikaisemmin kokeneet suurempaa turvattomuuden tunnetta kuin nykyään. . . . Niinpä on laajalle levinneitä ja kasvavia todisteita mittavasta rikollisuuskriisistä.”
Nämä raportit osoittavat, että rikollisuus lisääntyy kaiken aikaa.
Rikollisuuden pelko kasvanut
Mutta rikollisuuden lisääntyminen voidaan havaita muustakin kuin tilastoista. Pääsihteeri Waldheim mainitsee lisäksi: ”Köyhyyden, tietämättömyyden ja aliravitsemuksen tavoin [rikollisuus] pikemminkin tunnetaan kuin todetaan tilastoista.”
Toisin sanoen ihmiset ovat peloissaan. ”Pelko, jonka Amerikan getot ja jopa jotkin keskiluokan asuma-alueet ovat tunteneet jo vuosia, raastaa nyt hermoja . . . ylisen West Siden hienostokortteleissa” New Yorkin kaupungissa, sanoo National Observer -lehti.
Nykyinen rikollisuuden pelko on ymmärrettävää, sillä rikokset eivät ainoastaan lisäänny, vaan ne tulevat myös raaemmiksi ja kovemmiksi. Sanfranciscolainen poliisiupseeri W. Koenig sanoo: ”Kymmenessä vuodessa tapahtunut suuri muutos on jatkuva raaistuminen.” Ison-Britannian entinen ulkoministeri sir Alec Douglas-Home on samaa mieltä: ”Tämä viattomiin ihmisiin kohdistunut mieletön väkivalta on sen ajan kauhistava piirre, jota elämme.”
Ihmiset eivät ole peloissaan vain henkensä vaan myös omaisuutensa tähden. Rikosten uhrit tietävät, että ryöstöjen yhteydessä aiheutetaan aivan liian usein tarpeetonta tuhoa. Varkausvahinkojen virallisiin määriin ei useinkaan sisälly uhrin omaisuudelle koituneen vahingon kaikkia kustannuksia. Kortistojen ja asiakirjojen tarpeeton hävittäminen on tehnyt liikeyrityksiä toimintakyvyttömiksi. Toisinaan rikolliset järjettömästi polttavat asuin- ja liiketaloja ryöstettyään ne ensin.
Suuri osa rikollisuudesta keskittyy suuriin kaupunkeihin. Washingtonissa (D.C.) kongressin jäseniä, Pentagonin virkailijoita ja jopa presidentti Nixonin omia lehdistö- ja yksityissihteereitä on ryöstetty. Washingtonissa toimiva kirjoittaja sanoo humoristisesti mutta totuutta kuvastaen: ”On syytä uskoa, että Yhdysvaltain hallitus haluaisi panna kongressitalon, Valkoisen talon ja Lincolnin muistomerkin pakettiin ja muuttaa Eastoniin” Pennsylvaniaan, esikaupunkialueelle.
Rikollisuus lisääntyy esikaupunkialueilla
Esikaupunkialueille muuttaminen turvallisuuden tähden on tullut suosituksi. Se saattaa ainakin väliaikaisesti vapauttaa joidenkin rikosten uhasta. Mutta onko se varma keino lisääntyvän rikollisuuden vaikutusten välttämiseksi? U.S. News & World Report -lehdessä olleessa kirjoituksessa huomautetaan:
”Vakavat rikokset lisääntyvät nopeasti vuosi vuodelta kerran rauhallisilla esikaupunkialueilla. Ne ovat lisääntyneet suuresti myös maaseudulla.”
Numerotiedot osoittavat kiistämättömästi, että rikollisuus lisääntyy kaikkialla maailmassa. Mutta kuvittelehan, että panisimme hetkeksi syrjään kaikki edellä mainitut raportit, jotka osoittavat rikollisuuden selvästi lisääntyvän. Siinäkin tapauksessa voit nähdä todisteita rikollisuuden lisääntymisestä. Missä?
Liikemaailmassa etsitään suojaa
Oletko havainnut läheiseen liikkeeseen mennessäsi lisääntyvässä määrin turvalaitteita ja vartijoita, jotka suojelevat kauppiaita myymälävarkauksilta? Olet ehkä nähnyt peilejä, televisiokameroita tai kilpiä, joissa myymälävarkaita varoitetaan.
Erään yhdysvaltalaisen kaupungin kolmentoista tavaratalon ketju käyttää ilmoituksensa mukaan noin miljoona dollaria (3,9 miljoonaa markkaa) vuodessa turvatoimiin, mikä on yli 50 prosenttia enemmän kuin se käytti vuonna 1969. New Yorkin kaupungissa sijaitseva Macy’s -tavaratalo uudisti äskettäin päärakennuksen seitsemän kerrosta myymälävarkauksien ehkäisemiseksi ja asensi 300000 dollarin (1200000 markan) arvosta sähkölaitteita. Yhdysvaltain suurkaupungeissa jotkut liikkeet käyttävät erikoisia hintalappuja. Ellei maksusuoritusten tarkastaja poista niitä, automaattinen hälytys alkaa toimia heti, kun varas yrittää lähteä myymälästä.
Esikaupunkialueittenkin liikkeenomistajat myöntävät käyttävänsä 30–40 prosenttia ajastaan ”pikemminkin poliisin kuin kauppiaan tehtävissä”. Suojellakseen tilojaan yöaikaan jotkin liikkeet käyttävät valokennoja, mattoja, jotka ilmaisevat, milloin niille astutaan, ja jopa näkymättömiä ääniaallot paljastavia laitteita.
Joillakin seuduilla bussinkuljettajat eivät enää pidä rahaa mukanaan, vaan matkustajilla täytyy olla tasaraha, jolla he maksavat matkansa. Takseissa on luodinkestävä väliseinä, joka erottaa kuljettajan matkustajista; kuljetusmaksut pidetään avautumattomissa kassalaatikoissa.
Vähentääkseen ryöstöjen nykyistä tulvaa jotkin pankit käyttävät nyt ”televisiokassoja”. Kassanhoitajan kuva ilmestyy television kuvaruutuun, mutta paperit ja rahat siirtyvät putkipostina. Suojellakseen itseään väärennetyiltä šekeiltä kauppiaat valokuvaavat šekeillä maksavat asiakkaat ja ottavat jopa heidän sormenjälkensä.
Eivätkö liikemiesten turvatoimet, joista vain muutamia on mainittu, rehellisesti ajatellen paljasta sinulle, että rikollisuus todella lisääntyy? Mutta se, mitä kodeissa tapahtuu, on vähintään yhtä paljastavaa.
Kotien turvatoimet lisääntyvät
Kotien turvallisuuden edistäminen on Yhdysvalloissa nykyään vuosittain 75 miljoonan dollarin (293 miljoonan markan) liiketoimi. Vahtikoiria ja kotien murtohälyttimiä myydään ennätysmäärin. Murtovakuutukset, jos sellaisia on saatavissa, ovat erittäin kalliita. Massachusettsissa ilmestyvä Springfield Daily News -lehti kertoo: ”Vakuutusyhtiöistä tuntuu, että ne eivät pysty korvaamaan menetyksiä, jotka ovat valtavasti lisääntyneet huumeitten kasvaneen väärinkäytön tähden.”
Eri paikkakuntien asukkaat maksavat vapaaehtoisesti suuria summia tehokkaasta katuvalaistuksesta. ’Kortteliyhdistyksiä’ ja jopa suojelupartioita muodostetaan suojelemaan yhteisöjä murtovarkailta ja raiskaajilta. Autot varustetaan ohjauslukoin autovarkauksien vähentämiseksi. Eivätkö nämä varokeinot – ilman tilastotietojakin – osoita sinulle, että rikollisuus lisääntyy kaiken aikaa?
Poliisin tehostetut menetelmät
Poliisi käyttää entistä tarkempia laitteita ja menetelmiä taistellessaan rikollisuutta vastaan. Lukuisat poliisipiirit yhdistetään toisiinsa tietokoneitten avulla. Roskajoukkojen käsittelemiseksi on kehitetty kymmenittäin erikoislaitteita. Herkät kemialliset analysointilaitteet voivat paljastaa teelusikallisenkin LSD:tä 500 miljoonasta litrasta vettä. Puhelimen salakuuntelu on nyt tietyissä tapauksissa laillista Yhdysvalloissa. Suurkaupungeissa poliisit käyttävät helikoptereita rikollisten saamiseksi kiinni.
Sinäkin olet epäilemättä havainnut poliisin menettelyissä muutoksia, joiden tarkoitus on auttaa taistelussa rikollisuutta vastaan. Mutta poliisimiesten paremmasta koulutuksesta ja raskaammasta aseistautumisesta sekä liikemiesten ja tavallisten kansalaisten erityisistä varotoimista HUOLIMATTA RIKOLLISUUS LISÄÄNTYY JATKUVASTI!
The Wall Street Journal -lehden eräässä pääkirjoituksessa tehdään yhteenveto asiasta:
”Ehkä ensimmäisen kerran miesmuistiin tuskin kukaan vastuullinen ihminen enää väittää itsepintaisesti, että rikollisuuden lisääntyminen on tilastollinen harha . . . Ja ensimmäinen todellinen askel minkään syvälle juurtuneen yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseksi on yksimielisyys siitä, että ongelma on todella olemassa.”
Rikollisuusongelman ratkaisemiseksi täytyy kuitenkin tietää myös ongelman olemassaolon syy. Miksi rikollisuus lisääntyy niin nopeasti?
[Taulukko s. 5]
(Ks. painettu julkaisu)
RIKOLLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN SUOMESSA 1960–1970
VÄESTÖ
3 %
RAISKAUKSET
46 %
PAHOINPITELYT
102 %
RYÖSTÖT
222 %
[Kuva s. 6]
Liikeyritykset ottavat käyttöön yhä parempia turvakeinoja; silti RIKOLLISUUS LISÄÄNTYY JATKUVASTI!
[Kuva s. 7]
Vahtikoirien kysyntä on kasvanut murtovarkauksien estämiseksi