Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g70 8/4 s. 17-19
  • Miksi rikollisuus kukoistaa

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Miksi rikollisuus kukoistaa
  • Herätkää! 1970
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Liian lieviä rangaistuksia
  • Monet jäävät rankaisematta
  • Yleisön tuki
  • Mikä puuttuu
  • Lisääntyykö rikollisuus todella?
    Herätkää! 1974
  • Taistelu rikollisuuden lopettamiseksi
    Herätkää! 1996
  • Mitä on rikollisuuskriisin takana?
    Herätkää! 1974
  • Onko rikollisuustilanne todella niin paha?
    Herätkää! 1980
Katso lisää
Herätkää! 1970
g70 8/4 s. 17-19

Miksi rikollisuus kukoistaa

VUODESTA 1960 vakavat rikokset ovat lisääntyneet Yhdysvalloissa 88 prosenttia, kun taas väestön lisäys on ollut vain 10 prosenttia. Nykyään yksi jokaisesta viidestä amerikkalaisesta perheestä kärsii jostain rikollisesta teosta joka vuosi. Mutta rikollisuus ei vaivaa vain Amerikkaa. Se lisääntyy kautta maailman.

Esimerkiksi Filippiinien tasavallassa rikollisuus kasvoi vuoden 1965 aikana hämmästyttävät 51 prosenttia.

Englannin rikollisuudesta Josephine Bellin kirja Crime in Our Time (Rikollisuus meidän aikanamme) huomauttaa: ”Rikollisuuden määrän lisääntyminen Englannissa toisen maailmansodan päättymisen jälkeen on sekä pelottavaa että selittämätöntä.”

Neuvostoliiton tilanteesta Newsweek-lehti mainitsi 23.12.1968: ”Neuvostohallitus, joka yleensä yrittää haudata puutteensa tilastovuorien alle, suhtautuu päinvastaisella tavalla rikollisuuteen; se julkaisee harvoin mitään rikostilastoja. Mutta kaikki merkit osoittavat rikollisuuden olevan lisääntymässä Neuvostoliitossa niin kuin kaikissa teollistuneissa maissa.”

Rikoksien määrä on todellisuudessa paljon suurempi kuin viralliset tilastot paljastavat, koska monia rikoksia ei ilmoiteta poliisille. On todettu, että monien suurkaupunkien slummialueilla rikollisuutta saattaa olla kymmenen kertaa enemmän kuin poliisin viralliset numerotiedot osoittavat. Time-lehti mainitsi 14.2.1969: ”Vain noin puolet USA:ssa suoritetuista raiskauksista, ryöstöistä, raskauttavista väkivallanteoista, murtovarkauksista ja muista suurista varkauksista onnistuu vuosittain pääsemään poliisin kirjoihin.”

Vaikuttaa siis siltä, että rikollisuus kukoistaa paljon suuremmassa määrin kuin yleensä ajatellaan. Mistä se johtuu? Johtuuko se todella koulutuksen puutteesta, huonoista asunto-oloista ja köyhyydestä? Vai onko siihen olemassa tärkeämpiä syitä?

Liian lieviä rangaistuksia

Monet ovat sitä mieltä, että oikeusistuimet kohtelevat liian lievästi lainrikkojia ja että se on lisännyt laittomuutta. Yhdysvaltalainen asianajaja Edward V. Hanrahan Chicagosta sanoi vuonna 1968: ”Monet tuomiot ovat aivan liian lieviä. Ne eivät anna syytetylle mitään opetusta eivätkä varoitusta yhdyskunnan muille jäsenille.”

Samanlaisen mielipiteen esitti Clevelandin poliisipäällikkö: ”Viimeaikaiset oikeusistuinten päätökset edistävät rikollisuutta ja ovat hyvin masentavia poliisille.” Tuomari Tim C. Murphy Washingtonista (D.C.) sanoi: ”Ajatellaan, että nämä jutut täytyy käsitellä nopeasti. Syytöksiä vähennetään päivä päivältä.”

Englannin rikollisuudesta lordi Shawcross, joka oli Ison-Britannian ylin lainopillinen neuvonantaja vuosina 1945–1951, sanoi: ”Rikollisuus kukoistaa. Meitä on kohdannut sodan jälkeen vuosi vuodelta vakavien rikosten valtava lisääntyminen. . . . Uskon olevan totta, että laki on alkanut suhtautua toivottoman epärealistisesti rikollisuuden ehkäisyyn ja paljastamiseen. . . . Meidän lakimme ovat liiaksi rikollisten puolella.”

Monet jäävät rankaisematta

Se seikka, että useimmat rikokset jäävät selvittämättä ja rankaisematta, on yksi syy rikollisuuden kukoistamiseen. On arvioitu, että epäilyksenalaisten pidättäminen selvittää ilmoitetuista rikoksista vajaat 21 prosenttia, ja vain 6 prosenttia lopulta tuomitaan. Se merkitsee vain yhtä tuomiota jokaista seitsemäätoista suoritettua rikosta kohti!

Yhdysvaltain presidentin laintoimeenpano- ja oikeudenkäyttökomission vuonna 1967 laatimassa raportissa pääteltiin, että ”ellei uhri tunne epäiltyä rikoksentekijää tai häntä ei pidätetä rikospaikalta, niin mahdollisuudet, että hänet joskus pidätetään, ovat vähäiset”. Samanlaisesta tilanteesta Isossa-Britanniassa lordi Shawcross huomautti: ”Miksi rikollisuus kannattaa? Se kannattaa, koska useimpia rikollisia ei oteta kiinni.”

Ellei ihmisellä ole erittäin korkeata moraalimittaa, niin eikö hän todennäköisesti suorita laittoman teon, jos hänestä tuntuu melko varmalta, ettei hän joudu siitä kiinni? Eikö hän esimerkiksi verotettavia tulojaan ilmoittaessaan todennäköisesti jätä osan ilmoittamatta, jos hän ajattelee voivansa onnistua siinä?

Vakavampienkin rikosten ollessa kyseessä rikoksentekijä tuntee itsensä rohkeammaksi ja rikkoo useammin, jos hän ajattelee, että hänellä on hyvät mahdollisuudet välttyä kiinni joutumiselta. Mitä kauemmin hän kykenee tekemään rikoksia paljastumatta, sitä pinttyneemmäksi hän tulee laittomien tekojensa jatkamisessa. Kun toiset näkevät hänen menestyksensä, he saavat rohkeutta suorittaa omia rikoksiaan.

Tämä kaikki tähdentää erästä perustotuutta, joka on esitetty jo kauan sitten Raamatussa: ”Milloin pahan teon tuomio ei tule pian, saavat ihmislapset rohkeutta tehdä pahaa.” (Saarn. 8:11) Koska ihmiset ovat perineet synnin ja epätäydellisyyden, he ovat taipuvaisia pahaan syntymäpäivästään asti. He tarvitsevat rajoittavia lakeja ja hyviä moraalimittoja, jotka ohjaavat heitä tekemään oikein.

Yleisön tuki

Vaikka yleisö onkin rikollisuuden uhrina, niin se auttaa sen rahoittamisessa ostamalla laittomia palveluksia ja tuotteita. Rikolliset haluavat hankkia niitä palkkiota vastaan. Voisiko esimerkiksi prostituutio menestyä, ellei yleisön keskuudessa olisi sen kannattajia? Olisiko murtovarkauden ongelmaa, jos varkaat eivät saisi varastettuja tavaroita myydyksi yleisölle? Kuinka huumausaineiden kauppa voisi jatkua, jollei kukaan ostaisi laittomia huumausaineita?

Eikö yleisö myös tue järjestäytyneen rikollisuuden uhkapelimaailmaa? Tosiasia on, että uhkapelin tuotot turmelevat monia julkisia viranomaisia, rahoittavat lukuisia rikollisia toimintoja ja jopa tekevät mahdolliseksi gangstereille laillisten liiketoimien harjoittamisen. Kirja The Challenge of Crime in a Free Society (Rikollisuuden haaste vapaassa yhteiskunnassa), joka sisältää Yhdysvaltain presidentin laintoimeenpano- ja oikeudenkäyttökomission raportin, sanoo: ”Laintoimeenpanoviranomaiset ovat melkein yksimielisiä siitä, että uhkapeli on järjestäytyneen rikollisuuden suurin tulolähde.”

Edelleen Harper’s Magazine -lehden huhtikuun numero 1964 osoitti, miten kansan harrastama uhkapeli tukee rikollisia: ”Järjestelmämme kokonaisuutena on vialla, ja meidän kaikkien on kannettava vastuu – aina yksityiseen kansalaiseen saakka, joka antaa kolikkonsa ja paperirahansa vedonlyönteihin tai vedonlyönnin välittäjälle. Hän tukee siten syndikaattisotilaitten ja ’kosto’-miesten armeijaa ja paisuttaa tämän salaisen hallituksen arkkuja, haluttakoonpa siitä sitten käyttää nimeä ’The Syndicate’, ’Cosa Nostra’, ’The Mob’ tms.”

Jokin perhe saattaa ajatella, ettei järjestäytynyt rikollisuus vaikuta siihen henkilökohtaisesti, mutta se vaikuttaa. Gangstereiden omistamat liikkeet saattavat vaarantaa perheen terveyden, kun ne myyvät lakia rikkoen saastuneita elintarvikkeita ja vahingollisia lääkkeitä. Perheen on myös ehkä maksettava korkeampia veroja suuremman poliisikunnan ylläpitämiseksi taistelemassa paikallista rikollisuutta vastaan tai siksi, että lahjotut julkiset viranomaiset tuhlaavat verorahoja tekemällä sopimuksia julkisten töiden suorittamisesta gangstereiden omistamien yhtiöiden kanssa.

Mikä puuttuu

Mistä se johtuu, että yleisö ylläpitää ilmapiiriä, joka synnyttää rikollisuutta ja turmelusta? Perussyy on se, että niin monet ihmiset eivät kunnioita Jumalan sanan, Raamatun, korkeita moraalimittoja. Huolimatta siitä, että he tunnustautuvat kristityiksi, heidän tekonsa osoittavat, että heihin vaikuttaa materialistinen ateismi. He panevat henkilökohtaiset, itsekkäät etunsa Jumalan lakien tottelemisen edelle.

Yksi Yhdysvaltain presidentin laintoimeenpanokomission jäsenistä sanoi: ”Niin perusteellisia kuin komission tutkimukset ovatkin olleet ja niin sisällökkäitä kuin sen arvokkaat suositukset ovatkin, sen raportti on mielestäni puutteellinen siinä suhteessa, että se jättää tunnustamatta jumalankielteisyyden rikollisuuden perussyyksi.”

Myös kirja Crime in Our Time mainitsee Englannista: ”Moraalikäsitysten ja -mittapuiden madaltuminen on ehdottoman ominaista elämälle tässä maassa nykyään. . . . Mutta todella uskoa osoittavien kristittyjen määrän täytyy nyt olla hyvin pieni suhteessa koko väestöön.”

Kun Raamatun moraalimittapuut hylätään, niin mikä hillitsee ihmisen perinnöllistä taipumusta pahuuteen? Kun ei ole mitään hillikkeitä, vaan ihmiset tekevät sitä, mikä on oikein heidän omissa silmissään, niin onko ihme, että rikollisuus lisääntyy huimaavasti? Sitä paitsi me elämme sitä sukupolvea, jonka aikana Raamatun ilmoituksen mukaan Saatana tietää aikansa lyhyeksi ja purkaa suurta vihaa. ”Sentähden . . . Voi maata!” sanoo Raamattu. (Ilm. 12:7–12) Onko ihme, että esiintyy mellakoita ja laittomuus lisääntyy? Onko ihme, ettei monien kaupunkien kaduilla ole enää turvallista kulkea pimeäntulon jälkeen?

Rikollisuus lakkaa kukoistamasta ja häviää tyystin vasta sitten, kun Jumala tekee Saatanan toimettomaksi ja kun kaikki ihmiset elävät Raamatun moraalimittapuitten ja jumalallisten lakien mukaan. Sellainen maailmanlaajuinen muutos on mahdollinen vain Jumalan toimesta. Jumalan oma lupaus vakuuttaa, että se tulee toteutumaan: ”Sillä pahat hävitetään, . . . Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa. Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.” – Ps. 37:9–11.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa