Mistä pyöräilyn kasvanut suosio johtuu?
POLKUPYÖRÄILIJÄT, joita muutama vuosi sitten nähtiin harvoin monissa Yhdysvaltain kaupungeissa, ovat nykyään yleinen näky. Bostoniin, Chicagoon, San Franciscoon, Miamiin ja moniin muihin suurkaupunkeihin on tehty pyöräilyreittejä.
Toissa kesänä noin 6000 ihmistä pyöräili säännöllisesti töihin Washingtonissa (D.C.). Monet tekevät samoin New Yorkissa. Polkupyörästä on tullut niin suosittu, että autolla ajo on päiväsaikaan viikonloppuisin ja juhlapäivinä kielletty New Yorkin kuuluisassa keskuspuistossa, Central Parkissa, ja pyöräilijöitten parvet valtaavat tiet.
Kysyntä ylittää tarjonnan
Vuonna 1960 Yhdysvalloissa myytiin 3,7 miljoonaa polkupyörää. Vuoteen 1971 mennessä myynti oli enemmän kuin kaksinkertaistunut 8,9 miljoonaan pyörään, joiden yhteisarvo oli 500 miljoonaa dollaria (noin 2 miljardia markkaa).
Jos vuonna 1972 myytiin arvioitu 11,5 miljoonaa pyörää, polkupyörien myynti ylitti Yhdysvalloissa myytyjen autojen määrän ensimmäisen kerran vuoden 1897 jälkeen! Ja erään huomattavan polkupyöriä valmistavan yhtiön toimitusjohtaja Jerry Sircus sanoi viime vuodesta: ”Pyörien myynti kasvaa vielä suuremmaksi vuonna 1973.” Tilanne on sama Japanissa. Vuonna 1973 pyörien myynnin uskottiin yltävän 8 miljoonaan kappaleeseen, kun se vuonna 1970 oli vain 5 miljoonaa. Suomessa myydään vuosittain noin 240000 pyörää. Määrä on kaksinkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana.
Polkupyörien kysynnän tyydyttämisestä on tullut todellinen ongelma Yhdysvalloissa. Vuonna 1971 kauppiaitten täytyi tuoda maahan lähes kaksi miljoonaa pyörää kysynnän tyydyttämiseksi edes jollakin tavalla. Eräs washingtonilainen (D.C.) polkupyöräkauppias huudahti vuoden 1971 lopulla: ”Markkinat ovat kirjaimellisesti villiintyneet. Tämän vuoden kesäkuuhun mennessä olimme myyneet saman määrän pyöriä kuin myimme viime vuonna joulukuuhun mennessä. Meillä on 50 asiakasta jokaista saatavissa olevaa polkupyörää kohti.”
Mistä tämä polkupyörien ilmiömäinen suosio johtuu? Tuleeko se kestämään kauan?
Tärkeä kulkuväline
Monet haluaisivat sen kestävän. Heidän mielestään polkupyörä on tärkeä kulkuväline. Esimerkiksi Yhdysvaltain liikenneministeri John Volpe sanoi: ”En pidä polkupyöriä myyntitemppuna enkä muotihullutuksena. Omasta puolestani . . . polkupyörillä on yhtäläiset oikeudet autojen kanssa kaupunkiemme kaduilla.”
Polkupyörät ovat todellisuudessa kauan olleet tärkeä kulkuväline monissa maissa. Esimerkiksi Pekingissä Kiinassa ilmoitetaan olevan 1,5 miljoonaa polkupyörää! Irlannissa polkupyörät ovat niin yleisiä, ettei ole epätavallista nähdä miehen ajavan pyörällä vaimon istuessa ohjaustangolla!
Monissa Euroopan kaupungeissa polkupyörät kilpailevat autojen kanssa ruuhka-ajan liikenteessä. Mutta sen sijaan että pyörien menekki olisi noussut, joissakin Euroopan maissa ihmiset näyttävät käyttävän niitä vähemmän kuin muutamia vuosia sitten. Monet ajavat nykyään sen sijaan autoilla. Viime kuukausien öljykriisin on kuitenkin todettu lisänneen voimakkaasti pyöräilyä Länsi-Euroopassa. Myös Suomen polkupyörätehtaat suunnittelevat lisäävänsä tämän vuoden tuotantoa jopa 20 prosenttia.
Yhdysvalloissa, missä auto on vuosikymmeniä hallinnut kuninkaana, polkupyörä on tullut uudelleen suosioon. Yhdysvaltalaisten ilmoitetaan omistavan yli 50 miljoonaa polkupyörää, ja pyöräilijöitten määrän sanotaan viimeisinä kymmenenä vuotena kaksinkertaistuneen 80 miljoonaan. Tilanne on sama Kanadassa. Mistä pyöräilyn elpyminen johtuu?
Nopeuden merkitys
Yksi syy on se, että pyörä on usein nopein kulkuväline nykyajan liikenteen ruuhkauttamissa kaupungeissa. Eräs newyorkilainen teatterituottaja sanoo, että hän pyöräilee säännöllisesti bussia nopeammin Greenwich Villagessa sijaitsevasta kodistaan keskikaupungilla olevaan toimistoonsa. Washingtonissa (D.C.) eräs polkupyöräilijä voitti helposti sekä bussin että henkilöauton 7 kilometrin reitillä, jota yleisillä kulkuneuvoilla liikkujat käyttivät.
Normaali ihminen voi vähäisin ponnistuksin ajaa pyörällä 15–20 km/t. Hyvät pyöräilijät voivat ajaa paljon nopeammin. On kuitenkin ollut jonkin verran hämmennystä sen suhteen, miten nopea polkupyörä todella on. Esimerkiksi selostaessaan 200 mailin (320 km:n) polkupyörämaratonia, joka pidettiin New Yorkin Central Parkissa, New York Times -lehti mainitsi seuraavaa:
”Lähtijöiden joukossa oli 6-vuotias Pamela Singer . . . ja 1920- ja 1930-luvun kuuden päivän pyöräilykilpailujen suuruus Alfred LeTourneur (Punainen paholainen). Hän saavutti maailmanennätysnopeuden vuonna 1941 Bakersfieldissä Kaliforniassa polkemalla 108,92 mailin [175,25 km:n] tuntinopeudella.”
Mutta ranskalainen José Miefret rikkoi tuon mielikuvituksellisen ennätyksen vuonna 1951. Hän ylti polkupyörällä nopeuteen 175,57 km/t. Hän ajoi yhden mailin 33 sekunnissa, mikä vastasi yhden kilometrin ajamista 21 sekunnissa! Tuntuuko se sinusta uskomattomalta?
Se saattaa tuntua, erityisesti jos olet lukenut luotettavasta lähteestä, että yhden mailin pyöräilyn ennätys seisovasta lähdöstä on kaksi minuuttia kuusi kymmenesosasekuntia. Se on keskimäärin vain noin 48 km/t. Mistä ristiriita johtuu?
Syynä on se, että pyöräilijät, jotka polkevat toistasataa kilometriä tunnissa, saavat apua. He ajavat lähellä autoa tai moottoripyörää, joka ajaa heidän edellään. Näin he ajavat syntyneessä osittaisessa tyhjiössä, mikä auttaa heitä saavuttamaan suuria nopeuksia.
Pelkästään oman polkuvoimansa avulla pyöräilijät voivat kuitenkin vaikeuksitta kulkea noin 100–160 kilometriä päivässä. Lisäksi he nauttivat raikkaasta ilmasta ja ehtivät katselemaan paljon enemmän maisemia.
Polkupyörän käyttö on kuitenkin erityisesti elpynyt, koska pyörällä voi kulkea nopeasti lyhyitä matkoja. Seitsemän tai kahdeksan kilometrin matka työhön, kouluun tai ostoksille vie pyörällä tavallisesti vain 20–30 minuuttia, eikä siihen liity auton pysäköimisen pulmaa!
Entistä parempia pyöriä
Yksi polkupyörien suosiota lisännyt tekijä on se, että on kehitetty uusia kevyitä, monivaihteisia pyöriä. Niissä on usein kymmenen vaihdetta; toisissa jopa viisitoista, kun taas joissakin on vain viisi vaihdetta. Ne painavat vain 9–15 kg ja maksavat 85 dollarista (315 markasta) aina 400 dollariin (1480 markkaan) ja enemmänkin – kalleimmat ovat kevyimpiä. Näillä pyörillä on helppo nousta jyrkimmätkin mäet.
Ennen vuotta 1969 85 prosenttia myydyistä pyöristä oli tavanomaisia lastenpyöriä. Kuitenkin vuoteen 1971 mennessä noin 25 prosenttia myydyistä pyöristä oli aikuisten kevyitä pyöriä, ja vuonna 1972 puolet kaikista myydyistä pyöristä oli niitä.
Terveys ja ympäristö
Yksi polkupyörän uuteen suosioon vaikuttanut tekijä on kuntoliikuntaa kohtaan herännyt kiinnostus. Sydän- ja verisuonitautien epidemia leviää länsimaissa, ja pyöräilyn tunnustetaan olevan mitä parhainta harjoitusta sydämelle. Siksi jotkut lääkärit suosittelevat pyöräilyä.
Huomattava sydänlääkäri tri Paul Dudley White huomautti: ”Koska seisomme kahdella jalalla, me tarvitsemme jotakin, mikä auttaa vertamme kiertämään ruumiin alaosista ylöspäin. Pyöräiltäessä käytettävät säärilihakset ovat hyvin tärkeät. Kun ne supistuvat, ne puristavat verisuonia ja itse asiassa pumppuavat verta sydäntä kohti.”
Kiinnostus ympäristöön on myös pyörien suosiota edistänyt tekijä. Päinvastoin kuin autot pyörät eivät päästä pakokaasuja eivätkä likaa teitä bensiinillä tai öljyllä, jota niistä saattaa valua. Niinpä joidenkin koulujen pihojen on havaittu olevan täynnä polkupyöriä, koska erityisesti nuoret suhtautuvat vakavasti saastumiseen.
Lieveilmiö
Pyörien valtava suosio on valitettavasti saanut toisenkin ilmiön – pyörävarkaudet – kukoistamaan. ”Se on pulma, joka on kasvanut suunnattoman nopeasti, eikä loppua näy”, huomautti ylikonstaapeli Tom B. Golithan Concordista Kaliforniasta. ”Vuonna 1970 [osavaltiossa] varastettiin 92000 polkupyörää, joiden arvo oli 5,5 miljoonaa dollaria (20 miljoonaa markkaa). Vuonna 1971 varastettiin 500000 lähes 30 miljoonan dollarin (110 miljoonan markan) arvosta.”
Uusien pyörien suurempi arvo on johtanut valtavaan liiketoimeen, kuten ylikonstaapeli Golithan selittää: ”Järjestäytyneet joukot haravoivat kaupungin läpi, täyttävät kuorma-auton varastetuilla pyörillä ja vievät ne tehtaaseen, missä ne puhdistetaan hiekkapuhaltimella, niistä poistetaan maali ja sarjanumero, ne maalataan uudelleen ja lähetetään myyntiin uusina pyörinä. Täällä Concordin kaupungissa oli joukkio, joka varasti 400–500 10-vaihteista pyörää yhdessä vuodessa.”
Ole siis varovainen, jos omistat pyörän. Älä pysäköi sitä vain sellaiseen paikkaan, mistä varkaan on vaikeata ottaa sitä tulematta nähdyksi; ole viisas ja kahlitse pyöräsi ketjulla ja lukolla johonkin liikkumattomaan kappaleeseen, ennen kuin jätät sen.
Varovaisuuden tarve
Pyörien kasvanut suosio on lisännyt myös pyöräonnettomuuksien määrää. Vuonna 1971 Yhdysvalloissa kuoli 850 pyöräilijää ja 40000 loukkaantui. On merkille pantavaa, että yli 60 prosenttia kuolleista ja 75 prosenttia loukkaantuneista oli 5–14-vuotiaita lapsia.
Vanhempien ei tule päätellä, että pelkästään lasten opettaminen ajamaan pyörää hyvin riittää. Asiaan liittyy enemmän, kuten eräs ohiolainen poliisikonstaapeli sanoi: ”Jos voisimme saada lapset ja vanhemmat ymmärtämään, että heidän täytyy noudattaa liikennesääntöjä polkupyörällä ajaessaan, onnettomuudet vähenisivät puoleen.” Noudata siis liikennesääntöjä, ja jos sinulla on lapsia, opeta heidätkin noudattamaan niitä.
Nauti pyöräilyn tuomasta hyödystä ja vältä vaaroja. Varo edessäsi aukenevia autonovia. Kierrä sadevesiviemärit ja viemärien säleiköt, joihin etupyöräsi voi tarttua, niin että kaadut. Aja liikenteen suuntaan, älä koskaan sitä vastaan. Katso, että pyörässäsi on heijastimet ja valot pimeässä ajoa varten. Ole valpas. Ole kohtelias. Kun ollaan varovaisia, pyöräily voi olla nautinnollinen ja erinomainen tapa siirtyä paikasta toiseen. Ei ihme että pyöräilyn suosio on kasvanut niin suuresti.