Nunnat tänään – entä huomenna?

KATOLISEN kirkon vaikeudet näkyvät ehkä selvimmin sen nunnien keskuudessa. Hämmästyttävän monet nunnat lähtevät nunnakunnistaan. Niiden keskuudessa, jotka jäävät, tyytymättömyys kasvaa.

Seuraavankaltaiset sanomalehtiotsikot heijastavat kriisiä: ”9000 NUNNAA LUOPUI VIRASTA YHDYSVALLOISSA VIIME VUONNA.”a¹ ”LUOSTARI ILMAN NUNNIA.”b² ”NUNNAT KESKELLÄ NAISTEN KAPINAA.”c³ ”NUNNIEN MÄÄRÄ VÄHENEE: KRIISI KOULUISSA.”d⁴ ”NUNNAPULA PAKOTTAA KATOLISEN SAIRAALAN LOPETTAMAAN TOIMINTANSA.”e⁵

Fransiskaaninunna Mary Modde suoritti äskettäin huomattavan tutkimuksen, joka käsitti noin 70 prosenttia Yhdysvaltain nunnista. Hän kirjoitti, että tutkimus suoritettiin sen yleisen käsityksen ”todistamiseksi oikeaksi tai vääräksi”, että kysymys: ”Minne ovat kaikki sisaret kadonneet?” oli muuttunut julistukseksi: ”KAIKKI sisaret OVAT kadonneet.”

Onko tilanne niin vakava kuin otaksutaan? Onko kirkon nunnakuntien olemassaolo todella vaarassa?

Jotkut katoliset asiantuntijat näyttävät ajattelevan niin. Entinen luostarin johtajatar Anita Caspary sanoi, että ellei nunnakunnissa saada aikaan muutoksia, kirkko ”on vaarassa menettää koko [nunna]yhteisön”.

Lisäksi Gabriel Moran, joka toimii ”Kristittyjen veljien” veljeskunnan johtajana Long Islandin ja Uuden-Englannin alueella, kirjoitti: ”Roomalaiskatolisen kirkon äskeisen historian murhenäytelmiä on ollut nunna- ja munkkikuntien lakkauttaminen. . . . kymmenettuhannet ihmiset astuvat tyhjän päälle luhistuneissa järjestöissä.” Moran sanoi lopuksi: ”Kokonaiskuva on masentava, ja tämän tähden kuvaa ei juuri koskaan piirretä avoimesti.”

Miten laajalle levinnyttä luopuminen on?

Nunnakunnista luopuneita koskevia luotettavia tilastoja on vaikea saada. Katoliset lähteet antavat kuitenkin jonkinlaisen käsityksen luopumisten määrästä. Ne osoittavat esimerkiksi, että vuonna 1965 kautta maailman oli 1201159 nunnaa, mutta vuonna 1971 ainoastaan 879939 – 321220 nunnan menetys vain kuudessa vuodessa! Esimerkiksi Etelä-Amerikassa väheni eräänä äskeisenä vuonna lukumäärä 40 prosenttia: 87593 nunnasta 52163:een!

Virasta luopuminen on ollut runsasta myös muualla. Vuodesta 1960 vuoteen 1972 mennessä nunnien määrä laski Kanadassa 59000:sta alle 45000:een. Yhdysvalloissa nunnien määrä väheni 1960-luvun keskivaiheilta 180000:sta alle 140000:een viime vuoteen mennessä. Luopumisen määrää merkittävämpi on kuitenkin se, minkälaiset naiset jättävät nunnantyön.

Erään katolisen sanomalehden toimittaja kirjoitti: ”Viime vuosina ennen näkemättömän suuri määrä hyviä sisaria on jättänyt uskonnollisen elämän.” Fransiskaaninunna Mary Modde oli yksityiskohtaisempi. Hän sanoi, että luopujat ovat ”nuoria ja keski-ikäisiä naisia, jotka ovat yleensä saaneet hyvän koulutuksen ja jotka osaltaan muodostivat apostolisen yhteisön ydinryhmän”.

Mitä se merkitsee? Katolinen johtaja Gabriel Moran sanoi suorasukaisesti: ”Useimmat nuoret ja mielikuvitusta omaavat ihmiset ovat lähteneet näistä ryhmistä.”

Tuleeko heidän tilalleen toisia?

Tulevaisuudennäkymät

”Tutkimus naisten uskonnollisiin yhteisöihin liittyneistä ja niistä eronneista Yhdysvalloissa vuosina 1965–1972” -niminen 32-sivuinen raportti antaa vastauksen. Käsitellessään tutkimuksen tuloksia Mary Modde huomautti, että vuonna 1965 tutkimuksessa edustettuina oleviin uskonnollisiin yhteisöihin tuli 4110 naista, mutta vuonna 1972 uusia tuli ainoastaan 553. Näin ollen vaikka tuhannet nunnat lähtevät pois, yhä vähemmän naisia tulee heidän tilalleen. Mitkä ovat seuraukset?

Ensinnäkin roomalaiskatolisissa kouluissa on entistä vähemmän nunnia opettajina, ja koska maallikko-opettajien palkkaaminen heidän tilalleen on kallista, noin yksi katolinen koulu sulkee ovensa joka päivä. Katolisten alkeis- ja oppikoulujen oppilasmäärä väheni 1700000 oppilaalla vuosien 1967 ja 1971 välisenä aikana, mikä merkitsee 30 prosentin vähennystä! Tilanne pahenee. Katolinen Commonweal-lehti selosti 2. helmikuuta 1973 otsikon ”Katoavat nunnat” alla:

”Tämä on aikaa, jolloin sisaret lähettävät kirjeitään pastoreille, joiden seurakuntakouluihin he eivät palaa syksyllä. Tänä vuonna noita kirjeitä on erityisen paljon.”

Kirjoitus mainitsee sitten New Yorkin, Massachusettsin ja Minnesotan osavaltioissa toimivia kymmeniä kouluja, joista nunnat lähtevät. Siinä sanotaan lopuksi:

”Miten huono tilanne on? Ehkä ei kaikkialla yhtä huono kuin on Bostonin St. Josephin sisarten laita, mutta heidän uraa koskevat ongelmansa antavat jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä munkki- ja nunnakunnat yleensä kohtaavat näinä päivinä pyrkiessään täydentämään rivejään. Vuosina 1966–1971 nunnakuntaan tuli 20 uutta jäsentä; samana aikana nunnakunta menetti 563 sisarta kuoleman, eläkkeelle jäämisen tai uskonnollisesta elämästä pois vetäytymisen tähden. Se merkitsee 28 sisaren menettämistä yhtä uutta kohti.”

Keitä ne nunnat ovat, jotka jäävät luostareihin? Se voi olla masentava kysymys katolisille viranhaltijoille. Sillä yksi jokaisesta kolmesta Yhdysvaltain nunnasta on 60-vuotias tai sitä vanhempi. Bostonin arkkihiippakunnan suurimmassa opettajanunnakunnassa nunnien keskimääräinen ikä on lähes 60 vuotta. Mutta Seattlen arkkihiippakunnan tiedotuspäällikkö James Eblen huomautti: ”Vain 20 vuotta sitten suurin osa nunnista oli alle 30- tai alle 40-vuotiaita.”

Onko sen tähden mikään ihme, että jotkut väittävät nunnakuntien kokonaan häviävän? Näyttää siltä, että nykyäänkin monet nunnat ainoastaan odottavat tilaisuutta lähteä ja toiset lähtisivät, jos voisivat. Gabriel Moran viittasi siihen kirjoittaessaan National Catholic Reporter -lehdessä:

”Jotkut ovat niissä [nunnakunnissa], koska he ovat vanhoja, sairaita tai avuttomia eivätkä voi tehdä muuta kuin pitää epätoivoisesti kiinni siitä, mitä on jäänyt jäljelle. On toisia, jotka ovat riittävän vapaita lähtemään, mutta jotka ovat epäileviä sen suhteen, onko olemassa parempaa vaihtoehtoa.”

Mikä on aiheuttanut tämän nunnakuntien rappeutumisen? Miksi nunnat ”luopuvat kutsumuksestaan”?

[Alaviitteet]

[Taulukko s. 8]

(Ks. painettu julkaisu)

sataatuhatta

1201159

11

10

9

879939

8

7

6

0

1965 1971

Nunnien määrä koko maailmassa

[Taulukko]

tuhatta

0

553

1

2

3

4 4110

1965 1972

Uusien nunnien määrä tutkimusalueella