Onko velkaantuminen saavuttamassa vaarallisen rajan?

MITÄ tapahtuu, kun joku lainaa liikaa rahaa eikä pysty maksamaan sitä takaisin? Hän joutuu vararikkoon. Hänen velkojansa voivat ottaa hänen omaisuutensa pois häneltä.

Kun yhtiö ei pysty maksamaan velkojaan ja joutuu vararikkoon, se yleensä lakkaa olemasta. Sen velkojat saattavat myydä sen omaisuuden. Lisäksi yhtiön työntekijät sanotaan irti työstään.

Sama voi tapahtua myös kokonaiselle valtiolle. 1930-luvun suuren lamakauden aikana kokonaisten valtioiden elintaso laski huomattavasti. Kymmenet miljoonat ihmiset joutuivat pakosta köyhyyteen, kun työttömyysluvut nousivat huimaavasti.

Voisiko näin tapahtua uudelleen kokonaisille valtioille? Onko velkataakka saavuttanut niin vaarallisen rajan?

Valtionvelka

Valtiotasolla muodostunut velka on ehkä vaarallisin velkatyyppi, joka voi vaikuttaa suurimpaan määrään ihmisiä. Jos valtio menee vararikkoon, niin monet sen alamaiset kärsivät.

Mikä on tämän maailman valtioiden tilanne velkojen suhteen? Vastaus on: erittäin huono. Ne ovat pahasti velkaantuneet. Ja jo ennestään suuret velat kasvavat nopeasti.

Tällaiset velat muodostuvat kahdella tavalla: 1) valtioiden käydessä kauppaa muiden maiden kanssa ja 2) valtion sisäisissä liiketoimissa.

Miten valtio velkaantuu toiselle valtiolle? Aivan samalla tavalla kuin sinä voit velkaantua: kuluttamalla enemmän rahaa kuin ansaitset.

Esimerkiksi Suomen täytyy tuoda öljynsä ulkoa. Öljy on kallista. Niinpä Suomi maksaa suuren määrän rahaa öljyn tuottajamaille. Se ostaa myös muita tuotteita eri maista. Viime aikoina Suomi on ostanut toisilta mailta enemmän kuin se on myynyt niille. Tästä on seurannut alijäämä, velka noille toisille maille. Voidakseen maksaa tuon velan Suomen täytyy lainata rahaa toisilta valtioilta tai eri pankeilta.

Monet muut maat ovat samassa tilanteessa. Ne maksavat enemmän rahaa toisiin maihin kuin ne saavat niiltä. Lisäksi öljyn ostaminen on yksi syy siihen, miksi niiden, kuten Suomen, kansainväliset velat kasvavat. Ne eivät tuota itse riittävästi tai ollenkaan öljyä, joten niiden täytyy tuoda sitä. Niinpä suhteellisen harvat öljyntuottajamaat rikastuvat useimpien muiden maiden velkaantuessa yhä pahemmin.

Tietenkin ulkomaisen velan muodostumiseen vaikuttavat öljyn lisäksi muut tekijät. Valtiot tuovat maahan myös koneita, valmiita tavaroita, elintarvikkeita, aseita ja monia muita tuotteita. Ja kun maasta ei viedä tarpeeksi ulos, on seurauksena velka.

Hälyttävä velka

Vuoden 1976 lopulla New York Times -lehdessä oli kirjoitus, jonka nimi oli: ”Kansainvälisen velan valtavan kasvun ongelma.” Kirjoituksessa sanottiin seuraavaa:

”Suurin yksittäinen huoli rahamarkkinoilla nykyään koskee kansainvälisen velan valtavaa kasvua. Suuri osa velasta on otettu yksityisiltä kaupallisilta pankeilta. Ei ole mitään keinoa salata sitä vaaraa, että jotkin ulkomailta suuria summia lainanneet eivät ehkä pystykään hoitamaan velvoitteitaan.”

Englanti on ulkomaisen velan ”listaykkösenä”. Sillä on 45 miljardia dollaria kansainvälistä velkaa, mikä on järkyttävä summa valtiolle, jolla ei ole paljon luonnonvaroja. Brasilialla ja Meksikolla on kummallakin yli 20 miljardia dollaria ulkomaista velkaa. Suomella ja Indonesialla on molemmilla melkein 10 miljardia dollaria velkaa. Neuvostoliitolla ja sen itäeurooppalaisilla liittolaisilla on yhteensä noin 40 miljardia dollaria velkaa. (Halutessasi muuttaa dollarit markoiksi kerro ne neljällä.)

Ranskalla on noin 10 miljardin dollarin ulkomainen velka, ja se on kasvamassa. Eräs Pariisissa ilmestyvän lehden otsikko julisti: ”Punainen valo vilkkuu Ranskan taloudelle.” Lehti viittasi yli miljoonaan työttömään, mikä on kolminkertainen määrä verrattuna 1970-luvun alun määrään, inflaatioon, jonka luvut olivat kaksinkertaistuneet, ja äskeiseen yhden kuukauden ulkomaankaupan miljardin dollarin alijäämään, joka oli kolminkertainen verrattuna siihen, mitä se oli vuosi sitten.

Velkatilanne Italiassa on vieläkin pahempi: noin 20 miljardia dollaria. Italian pankin eläkkeelle jäänyt johtaja sanoi: ”Italian alijäämä on kasvanut niin suureksi, että sen talous ei enää pysty poistamaan sitä.”

Köyhät maat vaikeuksissa

Lähes kaikki kehitysmaat kamppailevat velkavuoren kanssa, erikoisesti ne maat, jotka tuovat maahan öljyä. Niiden ulkomaiset velat ovat nyt noin 170 miljardia dollaria ja kasvavat nopeasti. Ne ovat kaksi kertaa niin paljon velkaa kuin vain muutama vuosi sitten.

Business Week -lehti väitti, että näiden maiden velka ”ylittää suuresti niiden takaisinmaksukyvyn normaalien mittapuiden mukaan”. Baxter, taloudellinen neuvontapalvelu, sanoo niiden ahdingosta: ”Ne ovat jo kiristäneet velanmaksukykynsä äärimmilleen, mutta niille kasaantuu uusia valtavia summia tänä vuonna ja joka vuosi tämän jälkeen. Mistä rahat tulevat? Niiden urakka näyttää toivottomalta.”

Näiden maiden ongelman laajuus voidaan havaita Baxterin seuraavasta lausunnosta: ”Niiden tällä hetkellä lainaamaa rahaa ei käytetä kipeästi tarvittavaan taloudellisen tilan kohentamiseen, vaan parhaillaan erääntyviin velkoihin. Eurooppalaiset pankkiirit pelaavat tätä peliä ja jatkavat lainojen myöntämistä. Mutta jonakin päivänä joku juuttuu kiinni ja lujasti. Se on vain ajan kysymys.”

Maailman rahajärjestelmässä eri maat ovat läheisesti sidoksissa toisiinsa. Tästä syystä jotkut taloustieteilijät pelkäävät, että jos vain muutamat maat joutuisivat vararikkoon, koko järjestelmä menisi mukana.

Parannuksesta ei ole toivoa

Vuoden 1976 lopussa eroava Yhdysvaltain valtiovarainministeri William E. Simon kertoi yli sadalle öljyntuojamaalle, että niiden edessä olisi taas uusi valtava vajaus vuonna 1977. Hän arvioi sen olevan 50 miljardia dollaria jo olemassa olevan valtavan alijäämän lisäksi.

Simon varoitti myös siitä, että tilanne on huonontunut vuodesta 1973, jolloin öljyn hinta nousi jyrkästi. Silloin joillakin mailla oli ylimääräistä rahaa maksaa kalliimmasta öljystä. Mutta nykyään harvoilla on ylimääräistä rahaa.

New York Times -lehti teki yhteenvedon maailman taloudellisesta tilanteesta sanoen: ”Euroopan liike- ja rahakeskuksissa leviää synkkä mieliala, kun on kysymys siitä, kykeneekö maailmantalous selviytymään velkojen hoidon kasautuvista ongelmista, hitaasta kasvusta ja lisääntyvästä työttömyydestä. Ison-Britannian ja Italian paljon julkisuutta saaneet vaikeudet ovat kääntäneet huomion pois siitä tosiasiasta, että ainakin kolmasosa teollistuneista maista on jonkinlaisissa vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa. . . . Kehittyvän maailman köyhät maat ovat vielä surkeammassa tilassa ponnistellessaan vuorenkorkuisen . . . velkataakan alla.”

Kaikkien ulkomaisten velkojen lisänä ovat valtioiden kotimaiset velat. Ne muodostuvat, kun valtioiden menot ovat suuremmat kuin niiden kotimaiset tulot. Lisäksi nämä kotimaiset velat ovat usein paljon suurempia kuin ulkomaiset velat.

Monien maiden velkaantuessa yhä pahemmin herää kysymys: Kuka pelastaa ne? Yhdysvallat on maa, jolta on usein odotettu apua. Mutta millainen on sen taloudellinen tilanne?

[Taulukko s. 5]

(Ks. painettu julkaisu)

Kansainvälinen velka

Koko ulkomainen velka, julkinen ja yksityinen

Miljardia dollaria

45

40

35

30

25

20

15

10

5

Jugoslavia

Espanja

Indonesia

Suomi

Ranska

Italia

Meksiko

Brasilia

Itä-Eurooppaa

Englanti

[Alaviitteet]