Kuinka vakavarainen on rikkain valtio?

YHDYSVALLAT on maailman rikkain valtio, kun rikkaus mitataan tuotettujen valmisteiden ja palvelusten yhteisarvossa. Sen elintaso on myös maailman korkeimpia.

Eräs taloustieteilijä huomautti: ”On totta, että Yhdysvaltojen talous on nostanut elintasomme ennen näkemättömän korkealle. Mutta aivan yhtä totta on se, että olemme yhden sukupolven aikana rasittaneet talouttamme ihmiskunnan historian suurimmalla velkarakennelmalla.” – Vital Speeches of the Day.

Suuri osa nykyisestä korkeasta elintasosta onkin saavutettu lainatulla rahalla.

Suunnattomat velat

Tämän johdosta Yhdysvalloilla on suunnaton velkataakka, joka kasvaa vuosittain uusilla veloilla. Ulkomaisten velkojen suhteen se on usein alijäämäinen. Sen kotimaiset velat ovat valtavat.

Dean Witter & Co. -yhtiön varapuheenjohtaja Robert Swinarton sanoo: ”Kansana meitä on vaivannut villi kiihko ryhtyä panttaamaan, eli kuten äskeinen Barron’s-lehden pääkirjoitus asian ilmaisi: ’Käytännöllisesti katsoen koko kansa, byrokraatista perheenhuoltajaan, on ilmaissut eräänlaista lainaamisvimmaa. Olemme vakuuttuneita siitä, että tämä melko yleismaailmallinen taipumus tuhota tulevaisuus säilyy yhtenä niistä kohtuuttomuuksista, joista täytyy vielä kerran tehdä tili.’”

Yhdysvaltojen koko velka on nyt yli kolme biljoonaa dollaria! Se on noin kaksi kertaa kaikkien sen yhden vuoden aikana tuottamien valmisteiden ja palvelusten yhteisarvo.

U.S. News & World Report -lehti kysyy tämän valtavan velan johdosta: ”Onko tilanne riistäytynyt käsistä?” Lehti vastaa: ”Velkavuoresta on tullut aivan liian raskas suurellekin joukolle lainaajia.

Liittovaltion osuus valtavasta velkataakasta on noin 650 miljardia dollaria, yhtiöitten noin 1500 miljardia dollaria, yksityisten noin 1000 miljardia dollaria ja kaupunkien ja osavaltioitten osuus noin 230 miljardia dollaria.

Liittovaltion velka

Liittovaltiolla on ollut valtavia vajauksia muutamina viime vuosina. Ne ovat muodostuneet tietenkin siten, että se on kuluttanut paljon enemmän rahaa kuin se on saanut veroina.

Kahtena viime vuotena alijäämä on ollut suunnaton. Tilivuonna 1975 alijäämä oli 43,6 miljardia dollaria, suurempi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Tilivuonna 1976 se oli 65,6 miljardia dollaria, Yhdysvaltain historian suurin! Jo pelkästään liittovaltion velan korko on nyt noin 40 miljardia dollaria vuodessa! Vuonna 1939 se oli miljardi dollaria.

Ei olisi liioin helppoa vähentää menoja. Liittovaltion harteilleen ottamien velvoitusten kustannukset kasvavat jatkuvasti. Esimerkiksi nykyaikaisen aseistuksen hinta nousee, ja se on nyt runsaasti yli 100 miljardia dollaria vuodessa. Liittovaltion työntekijöiden eläkemaksut ovat kuusi kertaa korkeammat kuin kymmenen vuotta sitten, ja niiden odotetaan nousevan seuraavien kymmenen vuoden aikana kaksin- tai kolminkertaisiksi. Siviilihallinnon eläkerahasto kuluttaa enemmän kuin saa. Samoin sosiaaliturvajärjestelmä.

The Wall Street Journal -lehti väittää, että valtion velvoitteet pelkästään sosiaaliturvajärjestelmän korvauksista vanhoille, eläkeläisille ja vammaisille tulevat merkitsemään tulevaisuudessa 2,5 biljoonan dollarin vajausta. Lehti sanoo: ”Kuten vapaamieliset haluavat väittää, kansakunta on tämän velkaa itselleen ja se tullaan maksamaan korottamalla tulevaisuudessa veroja. Tietenkin tämä on hölynpölyä. Verojen korottaminen tulevaisuudessa näin paljon voi ainoastaan viedä pohjan pois verotukselta.”

Velkojen rahoittaminen

Kun valtion talous jää alijäämäiseksi vuoden aikana, sen täytyy lainata rahaa maksaakseen menonsa. Se tekee tämän muun muassa myymällä arvopapereita, kuten valtion obligaatioita, yksityisille, pankeille ja yhtiöille.

Mutta valtio rahoittaa lainansa myös toisella tavalla. Se voi ’taikoa rahaa tyhjästä’. New York Times -lehti huomauttaa tästä: ”Puolittain itsenäisen pankkiylihallituksen johdolla harjoitettavaa valtion rahapolitiikkaa koskevassa jonkin verran salaperäisessä ja usein kiistanalaisessa aiheessa on vain yksi seikka, josta ollaan täysin samaa mieltä, joka hyväksytään ja ymmärretään. Se on se, että [pankkiylihallitus] voi taikoa rahaa tyhjästä kirjoittamalla itselleen šekin, vaikka sillä ei ole talletuksia sen katteeksi. Se voi tehdä niin rajattomassa määrin.” On totta, että uusille ja korkeammille velkarajoille on saatava aina kongressin hyväksymys, mutta melkein aina se saadaan.

Valtio toivoo tietenkin tulevaisuudessa saavansa riittävästi rahaa veroina maksaakseen takaisin asettamiensa arvopapereiden arvon eli itse asiassa peruuttaakseen velan. Mutta kuluneina 16 vuotena Yhdysvalloilla on ollut vain kerran pieni ylijäämä ja muina 15 vuotena alijäämiä. Lisäksi vajaukset ovat kasvaneet paljon suuremmiksi viime vuosina.

Inflaation kiihtyminen

Monien taloustieteilijöiden mielestä valtion velka on yksi inflaation pääsyistä. Niin suuren rahamäärän syöttäminen talouteen aiheuttaa tavaroiden ja palveluksien hintojen nousun.

Yksi seuraus tällaisesta ylenmääräisestä kulutuksesta on se, että Amerikan dollari on neljän viime vuosikymmenen aikana menettänyt noin 75 prosenttia ostovoimastaan. Mutta näin on käynyt myös muualla maailmassa.

Yhdysvaltain taloudellisen tutkimuksen instituutti väittää: ”Kaikkien valuuttojen arvoa on alennettu ja alennetaan jatkuvasti. Ne kaikki ovat nyt menettäneet ainakin noin kolme neljännestä siitä ostovoimastaan, joka niillä oli ennen toista maailmansotaa, ja kaikkien niiden arvo näyttää olevan tuomittu alenemaan paljon enemmän useina seuraavina vuosina . . . ennen kuin niistä tulee käytännöllisesti katsoen arvottomia.”

Instituutti asettaa tästä rahanarvon alenemisesta päävastuun ”inflatorisille ostovälineille, jotka on luotu rahoittamaan valtion vajauksia”.

”Katkeria opetuksia” edessäpäin

Lisäksi tämä raportti väittää masentavasti: ”Meidän mielestämme on tuskin mahdollista, että palattaisiin järkeviin rahaluottomenetelmiin ennen kuin on opittu katkeria läksyjä seuraavan lamakauden aikana.”

Baxter sanoo samoin: ”Suurien ja alituisten budjettivajauksien inflatorinen vaikutus tuhoaa USA:n talouden pohjana olevan rahallisen perustuksen.”

Myös Gilbert M. Haas, erään sijoitustoimintaa neuvovan yhtiön johtaja, huomauttaa: ”Jatkuvan velan liiallinen kasvu on aiheuttanut maksuvalmiuden jatkuvan heikkenemisen. Lopulta tämä johtaa kansainväliseen rahapaniikkiin, jota seuraa maailmanlaajuinen lama.”

Eikö valtio voisi yksinkertaisesti vähentää menojaan ja saattaa budjettiaan tasapainoon? Kyllä, mutta se voisi merkitä kasvavaa työttömyyttä. Taloudellinen järjestelmä on rakenteeltaan sellainen, että jos valtio nyt lopettaisi ”tyhjästä nyhjäistyn” rahan syöttämisen talouteen, monet ihmiset voisivat menettää työpaikkansa. Ja nyt on jo liikaa työttömiä. Lisäksi verot ovat jo niin korkeat, että niiden korottaminen budjetin tasapainottamiseksi voisi saada osakseen ankaraa vastustusta, ehkä jopa ’verokapinan’.

Näin ollen maailman rikkaimmalla valtiolla on omat vakavat rahavaikeutensa. Se on korviaan myöten velassa, ja se on erittäin huonossa asemassa auttaakseen toisia valtioita, jotka ovat hukkumassa velkoihinsa.

[Kuva s. 8]

’Kaikki valuutat ovat menettäneet noin kolme neljännestä siitä ostovoimastaan, joka niillä oli ennen toista maailmansotaa’