He lukevat sormillaan
PIDÄTKÖ lukemisesta? Jos pidät, niin ehkä käytät vapaa-aikasi mieluiten mukavassa nojatuolissa hyvä kirja tai lehti kädessäsi. Ajattelehan vain, miten paljon olet oppinut, miten monessa paikassa käynyt, miten monen ihmisen kanssa puhunut pelkästään painotuotteiden välityksellä! Mutta entä jos olisit sokea? Olisiko tämä opin ovi sinulta suljettu? Ei olisi, jos osaisit lukea sormillasi.
Braillekirjoitukseksi tai myös pistekirjoitukseksi nimitetyn kohokirjoitusjärjestelmän avulla ovat kymmenettuhannet sokeat maailman eri osissa voineet nauttia lukemisesta. Lähes kaikki mikä on ilmestynyt painettuna, voidaan nykyään jäljentää braillekirjoitukselle, niin että harjaantuneet sormet voivat lukea sitä. Sadat ihmiset ovat voineet hankkia tietoa Jumalan sanasta ja tarkoituksista sen ansiosta, että Pyhä Raamattu ja Raamatun tutkimisen apuneuvoja on valmistettu braillekirjoituksella. Mutta tämä ei ole ollut mahdollista aina, koska braillekirjoituksen yhdenmukaistuminen ja kehitys on tapahtunut vain viimeisten puolentoistasadan vuoden aikana.
Braillekirjoituksen historia
Monien satojen vuosien ajan oli etsitty menetelmiä, joiden avulla näkövammaisten olisi mahdollista ”lukea” itse. Tähän pyrittiin aluksi veistämällä kirjaimia puunpalasista ja panemalla ne sitten oikeaan järjestykseen siten, että sokea saattoi tuntea ne sormillaan. Myöhemmin kirjaimet valettiin lyijystä tai muusta sopivasta metallista. Joskus käytettiin pahvista leikattuja kirjaimia. On tarpeetonta sanoakaan, että tällainen menetelmä oli hyvin vaivalloinen ja aikaa vievä. Lukemista vaikeutti vielä se, että useimpia noina aikoina käytetyistä kirjaimista oli vaikea erottaa toisistaan tunnustelemalla, elleivät ne olleet suuria.
Läpimurron sokeille tarkoitettavan lukujärjestelmän kehittämisessä teki ponnisteluillaan Valentin Haüy, joka perusti 18. vuosisadan lopulla Pariisiin koulun sokeita lapsia varten. Sattumalta hän havaitsi, että hänen sokeat oppilaansa saattoivat tuntea painettua tekstiä, joka oli tehnyt paperiin syvän painojäljen, ja että he saattoivat näkemällä hiukan vaivaa tunnistaa joitakin kirjaimia. Haüy alkoi heti suunnitella järjestelmää, jonka avulla painamisessa yleisesti käytettävää irtokirjaketta käytettäisiin kohokirjainten painamiseksi paperiin. Siten keksittiin kohokirjoitus.
Jäljellä olivat kuitenkin vanhat ongelmat, varsinkin sellaisen kirjoituksen löytäminen, joka olisi helposti sormin tunnistettavissa. Vaikka Haüyn järjestelmä oli ehkä alkeellinen, niin hänen koulunsa oppilaat saivat opetuksensa tämän menetelmän avulla yli neljänkymmenen vuoden ajan. Sitten yksi oppilaista, Louis Braille, keksi paremman järjestelmän.
Louis Braille oli 10-vuotias, kun hän ilmoittautui Haüyn kouluun. Hän oli tullut sokeaksi hyvin nuorena isänsä satulaverstaassa sattuneen tapaturman vuoksi. Nuori Braille kiinnostui aikanaan tunnustelemalla luettavasta järjestelmästä, jota kutsuttiin ”yökirjoitukseksi”. Järjestelmän keksijä, kapteeni Charles Barbier, oli esitellyt sen joillekuille oppilaille. Ranskalaiset sotilaat käyttivät sitä viestityksessä yöllä, koska tällä tavoin ei ollut vaaraa heidän asemansa paljastumisesta valojen tai kutsuhuutojen vuoksi. Paksuun paperiin tehtiin naskalin avulla kohopisteitä, joita sotilaat saattoivat sitten tunnustella pimeässä. Yökirjoitus perustui 36 neliön tauluun, joista kukin neliö edusti ihmisen puheen yhtä perusäännettä. Paperiin painettiin kaksi enintään kuuden pisteen riviä. Ensimmäisellä rivillä olevien pisteitten määrä osoitti, missä puheäänteitä tarkoittavan taulun vaakasuorassa rivissä haluttu äänne oli, ja toisella rivillä olleiden pisteiden määrä ilmaisi tuon rivin oikean äänteen. Yökirjoitus osoittautui ponnahduslaudaksi, joka auttoi nuorta Braillea keksimään kohokirjoitusjärjestelmän, joka on yhä käytössä.
Braille suunnitteli järjestelmänsä alkujaan käytettäväksi ranskan kielellä. Mutta nyt sitä on mukailtu monien kielten käyttöön. Sellaisiakin kieliä, joissa ei käytetä latinalaisia aakkosia, kuten kiinaa ja arabiaa, voidaan kirjoittaa braillekirjoituksella. Monien järjestöjen onnistuneiden ponnistelujen ansiosta Braillen järjestelmä on voitu yhdenmukaistaa käytettäväksi kautta maailman. Niinpä siitä on nyt tullut sokeille yleismaailmallinen viestintäväline.
Millainen on Braillen järjestelmä
Braillen järjestelmässä käytetään vaakasuorassa rivissä olevien kohopisteisten suunnikkaitten sarjaa. Kukin suunnikas edustaa joko kirjainta, numeroa, kirjainyhdistelmää tai sanaa. Braillesuunnikkaaseen sisältyy kaksi pystysuoraa riviä, joissa kummassakin on kolme pistettä. Suunnikas on juuri sen kokoinen, että sormenpäällä pystyy tuntemaan kaikkien kuuden pisteen aseman. Vaihtelemalla suunnikkaan sisällä olevien pisteiden paikkaa on mahdollista saada kaikkiaan 63 eri yhdistelmää. Suomenkielisessä braillekirjoituksessa käytetään 29:ää tällaista yhdistelmää eli merkkiä edustamaan aakkosia, ja muita käytetään ilmaisemaan välimerkkejä ja lyhenteitä.
Silmäys oheiseen kuvaan ilmaisee, että suomen kielen aakkosten kymmentä ensimmäistä kirjainta a:sta j:hin edustavat braillesuunnikkaan neljän ylimmän pisteen yhdistelmät. Numeroita 1:stä 9:ään ja 0:aa edustavat samat kymmenen merkkiä, joiden edessä on erityinen numeromerkki. Seuraavat kymmenen kirjainta k:sta t:hen muodostetaan lisäämällä piste kymmenen ensimmäisen kirjainmerkin vasempaan alakulmaan. Loput aakkosten kirjaimista muodostettiin lisäämällä ensimmäisiin merkkeihin alas kaksi pistettä, mutta oheisessa kuvassa näkyvä järjestelmä poikkeaa alkuperäisestä siksi, että monia kirjaimiamme ei ollut ranskan aakkosissa, joita varten Braillen järjestelmä alun perin suunniteltiin. Jäljellä olevia yhdistelmiä käytetään välimerkkeihin ja lyhenteisiin.
Englantia puhuvissa maissa braillekirjoitusjärjestelmään liittyy myös erikoissupistuksia ja lyhenteitä. Näiden vuoksi on usein vaikeata oppia braillekirjoitusta. Näin on varsinkin niillä, jotka ovat tulleet sokeiksi vanhemmalla iällä, koska oppiakseen braillekirjoitusta heidän on opeteltava ulkoa kaikki merkit. Tästä syystä näissä maissa käytetään eriasteisia braillejärjestelmiä.
Ensimmäisen asteen braillekirjoitus käyttää vain merkkejä, jotka edustavat aakkosia ja välimerkkejä, numeroita ja muutamia järjestelmälle tyypillisiä erikoisyhdistelmämerkkejä. Se vastaa kirjain kirjaimelta näkeville tarkoitettua painotekstiä. Tämä aste on helpoin oppia, koska on opeteltava ulkoa vähemmän merkkejä kuin muissa asteissa. Toisaalta ensimmäisen asteen braillekirjoitus on hitainta kirjoittaa ja lukea, ja lopputulos vie eniten tilaa. Suomessa vain ensimmäisen asteen braillekirjoitus on päässyt yleiseen käyttöön. Sen sijaan esim. englantia puhuvissa maissa ensimmäisen asteen braillekirjoitusta käytetään harvoin.
Toisen asteen braillekirjoitus on hiukan lyhennetty muoto. Esimerkiksi jokaisella englannin kielen 26 aakkosmerkillä on kaksi merkitystä. Jos sitä käytetään yhdessä muiden braillesuunnikkaiden kanssa sanan sisällä, se edustaa vain kirjainta, mutta jos se on yksin, se edustaa yhtä tavallista sanaa. Siten b:tä tarkoittava merkki edustaa yksinään sanaa but (mutta), c:n merkki tarkoittaa yksinään sanaa can (voida), d-merkki yksinään tarkoittaa do (tehdä) ja niin edelleen läpi aakkosten. Poikkeuksena ovat tietysti kirjaimet (a, i, o), jotka ovat jo sellaisenaan englannin kielen sanoja. Muita merkkejä käytetään edustamaan yleisiä etu- ja jälkiliitteitä (dis, com, ed, er, ing), yleisiä kirjainyhdistelmiä (ow, ou, in, en) ja joitakin tavallisia sanoja (the, and, for, of).
Supistusten ja lyhenteitten käyttö vähentää suuresti aineiston kirjoittamiseen ja lukemiseen tarvittavaa aikaa ja pienentää valmiin teoksen kokoa. Edellä kuvailtu on siksi maailmassa yleisimmin käytetty braillekirjoituksen aste. On kuitenkin vaikeampaa oppia tätä toisen asteen braillekirjoitusta. Ei ainoastaan tarvitse oppia ulkoa kaikkia 63:a eri merkkiä (joista useimmilla on enemmän kuin yksi merkitys niiden käyttötavasta riippuen), vaan on opittava myös monimutkainen sääntökokoelma, joka määrää, milloin kutakin merkkiä voi ja milloin sitä ei voi käyttää.
Kolmas aste on huippulyhennettyä braillekirjoitusta, joka muistuttaa varsinaista pikakirjoitusta. On muistettava suuri määrä supistuksia ja lyhennyksiä, ja niiden käyttöä hallitsevat säännöt ovat vastaavasti hyvin vaikeat. Kolmannen asteen braillekirjoitusta käytetään usein tieteellisessä merkkikielessä tai muussa erittäin teknisessä aineistossa. Koska hyvin harvat sokeat pystyvät lukemaan tätä braillekirjoituksen astetta, sitä ei käytetä yleisesti.
Braillekirjoitus on osoittautunut hyvin käyttökelpoiseksi viestintävälineeksi. Kun Louis Braille alkujaan kehitti kohokirjoitusjärjestelmänsä, hän sovelsi sitä nuottien merkitsemiseen. Menetelmä on niin hyvä, että nuottien lukeminen ja kirjoittaminen on helpompaa sokeille kuin näkeville. Monia matemaattisia, fysikaalisia ja kemiallisia termejä on siirretty menestyksellisesti braillekirjoitukselle, mikä on avannut sokeille lukijoille suunnattoman tiedon varastoaitan. Kelloja, joissa on tukevat osoittimet ja kohollaan olevat braillenumerot, on suunniteltu siten, että näppärät sormet voivat tuntea, paljonko kello on.
Valtakunnan sanomaa braillekirjoituksella
Tärkeimpiä braillekirjoituksen käyttötapoja on ollut Jumalan valtakunnan ”hyvän uutisen” välittäminen. (Matt. 24:14) Jehovan todistajien käyttämä yhdistys, Pennsylvaniassa rekisteröity Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura, alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1960 valmistaa valittuja kirjoituksia raamatullisesta Vartiotorni-lehdestään toisen asteen braillekirjoituksella englanniksi. Näitä valmistettiin kerran kuukaudessa, tosin hyvin pieniä määriä, koska jokainen kappale oli tehtävä käsin pistimen avulla. Välineitten lisääntyessä ja parantuessa vuosien mittaan on käynyt mahdolliseksi varata suuremmassa määrin Raamatun tutkimisen apuvälineitä braillekirjoituksella. Nykyäänkin Vartiotorni-seura valmistaa yhä valittuja kirjoituksia Vartiotorni-lehdestä braillekirjoitukselle. Eri puolilla maailmaa on nykyään toista tuhatta tilaajaa. Voimassa on osakasjärjestely, jonka mukaan kaksi tilaajaa käyttää samaa lehteä. Kullekin tilaajalle jää joka toinen numero henkilökohtaiseen käyttöön.
Vartiotorni-seura valmistaa lisäksi monia kirjoja ja kirjasia toisen asteen braillekirjoituksella englanniksi. Näitä luovutetaan lainaksi. Vartiotorni-seura on myös valmistanut traktaatit Elämä Jumalan uudessa järjestyksessä ja Tässäkö koko elämä? ensimmäisen asteen braillekirjoituksella suomeksi.
Näkövammaiset, jotka haluavat saada lainaksi edellä mainittuja julkaisuja tai jotka haluavat saada nimensä niiden luetteloon, joille lähetetään valittuja Vartiotornin kirjoituksia englannin kielellä, voivat kirjoittaa asiasta oman maansa Vartiotorni-seuran haaratoimistoon. Kaikki braillekirjallisuus lähetetään ilmaiseksi.
Tämä braillekirjallisuus on auttanut monia sokeita tulemaan Luojansa Jehova Jumalan täsmälliseen tuntemukseen. Sen vuoksi he ovat nähneet tarpeelliseksi omistaa elämänsä Jumalalle ja kertoa toisille oppimaansa. He ovat tehneet tämän vammastaan huolimatta. Eräs Jehovan todistaja Puerto Ricossa johtaa säännöllisesti raamatuntutkisteluja toisille käyttäen braillekirjallisuutta. Tämä sisar kirjoittaa: ”Teidän pitäisi nähdä, miten onnellisen näköinen olen, kun pakkaan kirjalaukkuuni suuren kirjani ja kun opaskoirani kiskoo minua pitkin tietä. Jehova on rakkaudellinen ja loistoisa Jumala – ja niin armollinen, kun hän käyttää meitä palvelemaan häntä, onpa meillä millaisia puutteita tahansa.”
Sen ansiosta että kristillistä kirjallisuutta on valmistettu braillekirjoitukselle, sellaisia miehiä, jotka eivät kykene näkemään, on nimitetty vastuuasemiin kristillisessä seurakunnassa. Vaikka he ovat sokeita, he johtavat seurakunnan kokouksia tai lukevat kappaleita Vartiotornin viikoittaisissa tutkisteluissa. Jotkut jopa pitävät raamatullisia esitelmiä käyttäen pistekirjoituksella tehtyjä muistiinpanoja.
On todella merkittävää, että teini-ikäisen pojan itsepintainen halu olla kanssakäymisissä ympärillään olevan näkevän maailman kanssa on johtanut siihen monikäyttöiseen järjestelmään, jonka tunnemme nykyään braillekirjoituksena. Uusia opin maailmoja on avautunut sokeille, jotka ovat oppineet lukemaan tunnustelemalla. Miten suurenmoinen ja onnellinen päivä tuleekaan olemaan se, jona Jesajan 35:5:n profeetalliset sanat täyttyvät kirjaimellisesti! ”Silloin avautuvat sokeain silmät.” Mutta siihen mennessä heidän siunauksenaan on kyetä lukemaan näistä kallisarvoisista lupauksista sormillaan.
[Kuva s. 18]
SOKEAINAAKKOSET
a b c d e f g h i j
1 2 3 4 5 6 7 8 9 0
k l m n o p q r s t
u v w x y z å ä ö Numeromerkki