Afrikka – taistelua ihmisten mielistä
”Neekereillä on joitakin ihailtavia ominaisuuksia. He ovat harvoin epäoikeudenmukaisia . . . Heidän maassaan on täysin turvallista. Siellä ei matkamies eikä asukas pelkää rosvoja.”
Näin kirjoitti maailmanmatkaaja Ibn Battutah, joka kävi Länsi-Afrikassa yli 600 vuotta sitten. Hän puhui mustista afrikkalaisista, jotka asuivat osassa kuningas Mansa Musan hallitsemaa mahtavaa Malin valtakuntaa.
Miten miellyttävää olisi, jos tässä kerrotun kaltaiset oikeudenmukaiset ja turvalliset olosuhteet voisivat olla nykyään olemassa, eivät ainoastaan Afrikassa, vaan koko maailmassa! On selvää, jos että tällainen kertomus oli pohjimmiltaan luotettava, noiden afrikkalaisten mieliin on täytynyt kohdistua voimakkaita vaikutuksia.
Oletko tiennyt, että monenlainen henkinen kehitys mustien afrikkalaisten keskuudessa oli tyypillistä tälle kultaiseksi ajaksi kutsutulle ajanjaksolle Afrikan historiassa? Yksi tämän suuren Malin valtakunnan kaupungeista – Timbuktu – oli maailmankuulu oppineisuuden ja henkisten saavutusten keskuksena. 1500-luvulla elänyt matkailija ja historioitsija Leo Africanus kuvaili kaupunkia omana aikanaan:
”Timbuktussa on lukuisia tuomareita, lääkäreitä ja uskonnon opettajia, jotka kaikki saavat hyvää palkkaa kuninkaalta. Hän kiinnittää suurta huomiota oppineisiin miehiin. Siellä on kova kysyntä Barbariasta (Pohjois-Afrikasta) tuotetuista käsin kirjoitetuista kirjoista. Kirjojen kaupustelusta hankitaan suurempia voittoja kuin mistään muusta liiketoiminnasta.”
Monien mielestä sellaiset opetukset ja älylliset saavutukset aikaansaivat kerrotun kaltaisen korkeatasoisen sivistyksen ja moraalin. Niin muodoin monet ihmiset odottavat nykyään kasvatuksen eli afrikkalaisten mielen älyllisen tavoittamisen tuovan ratkaisun joihinkin Afrikkaa nykyään vitsaaviin vakaviin ongelmiin. Niinpä niin sanotussa ”pimeässä maanosassa” käydään nykyään taistelua ihmisten mielen tavoittamiseksi!
Vakavat ongelmat raastavat maanosaa
Useimmat asioista perillä olevat afrikkalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että monet ahdistavat ongelmat kohtaavat suurta osaa maanosasta. Joissakin paikoissa ilmenevän huomattavan taloudellisen edistyksen vastakohtana valtava enemmistö elää köyhyydessä.
Rikollisuus on yleistä afrikkalaisessa kaupungissa toisensa jälkeen. Soweton alueella Johannesburgin esikaupungeissa kerrotaan olevan ”valtavasti rikollisuutta. Maailmassa on todellakin harvoja kaupunkeja, jos lainkaan, joiden rikosluvut ovat korkeammat kuin Soweton.” Yhtenä kuukautena siellä kerrotaan tehdyn 145 murhaa!
Inflaatio, kokemuksen puute, ahneus ja turmelus ovat vaikeuttaneet kehitystä aivan kuten muissakin osissa maailmaa. Afrikkaa käsittelevässä erikoisnumerossaan Ebony-aikakauslehti totesi, että ”400 miljoonaa ihmistä . . . käy totaalista sotaa köyhyyttä, tietämättömyyttä, sairautta ja uuskolonialismia vastaan”.
Afrikan ongelmat maailman ongelmia
Tämän ihmisperheen kymmenesosan ongelmat, joka asuu maamassalla, josta vain Aasia vie koossa voiton, tulevat varmasti vaikuttamaan maailman yhteisöön. Näin on erikoisesti siksi, että tämä ”maamassa” on suorastaan täynnä tärkeitä luonnonvaroja, maailman lähes kaikki tunnetut kulta-, timantti- ja kromiittivarat mukaan luettuina.
Nigeria vie öljyä Yhdysvaltoihin toiseksi eniten Saudi-Arabian jälkeen. Kolmasosa maailman uraanivaroista, 15 prosenttia luonnonkaasusta sekä 10 prosenttia öljystä on Afrikassa. Energiatietoisessa maailmassa ei voida halveksia tällaisia rikkaita esiintymiä, ja tällaisten luonnonvarojen puute voisi saada vakavat seuraukset teollistuneissa maissa. Se voisi vaikuttaa sinuun!
Monet mustat johtajat tajuavat massojen mielen tavoittamisen tärkeyden ongelmien ratkaisemiseksi. Laajamittaisia koulutusohjelmia on käynnistetty lukuisissa Afrikan maissa. Johtajatkin ovat pyrkineet viemään eteenpäin ajatusta tällaisen tarpeellisuudesta omaksumalla itselleen arvonimiä ”Opettaja” ja ”Opas”. Sivistäminen ei ole kuitenkaan helppoa. Miksi?
Monet voimat kilpailevat afrikkalaisten ajattelun valvonnasta
”Heimojärjestelmä on Afrikan vitsaus”, huomautti Norsunluurannikon presidentti Felix Houphouet-Boigny. Heimojärjestelmä on ristiriitaa aiheuttava vahva henkinen voima. Se merkitsee sitä, että ihminen on hartaan uskollinen heimolle, johon hän on syntynyt. Vaikka ihminen voi ilmaista ystävällisyyttä ja rehellisyyttä omaan heimoonsa kuuluvaa kohtaan, hän tuntee usein epäilyksiä, kenties jopa vihamielisyyttä, jotakuta toiseen heimoon kuuluvaa kohtaan. Eräästä Afrikan maasta tulleessa uutistoimisto AP:n tiedotteessa sanotaan, että ”heimojärjestelmä on muodostunut tärkeimmäksi hankaluudeksi käytännöllisesti katsoen jokaisessa afrikkalaisessa selkkauksessa”.
Vastaavasti monilla on voimakkaita tunteita toista rotua olevia ihmisiä vastaan. Rotujen välinen jännitys kasvaa kaikkialla Afrikassa. Muuan rodullisesti jännittyneellä alueella asuva valkoinen liikemies kuvaili tilannetta seuraavasti: ”Se on samaa kuin jos takapihallasi olisi pommi.”
Myöskään nykyaikaisen materialismin tulvimista afrikkalaiseen yhteiskuntaan ei voida jättää huomiotta. Monet afrikkalaiset ovat suurimmaksi osaksi hylänneet vanhat tavat ja rakentavat nykyään kulttuuria nykyisen teknologian tuomien etujen ympärille. He pyrkivät elämässään ainoastaan rikastuttamaan itseään kaikilla uuden ajan mukavuuksilla. Monissa osissa Afrikkaa raha hallitsee tunteettomana ”kuninkaana”, ja ihmiset turvautuvat melkein mihin tahansa – varastamiseen, tappamiseen, pettämiseen ja niin edelleen – saadakseen sitä! Siis myös materialismin tulva hyökkää afrikkalaisen ihmisen mieleen.
Toinen väkevä voima, joka kilpailee afrikkalaisten ajattelun valvonnasta, on kansallismielisyys. Mustat poliitikot ovat pyrkineet yhdistämään maanmiehiään luomalla kuuliaisuuden tunteen kansakuntaa kohtaan. Monet Afrikan maat ovat vasta äskettäin saaneet itsehallinnon, ja monet ihmiset ovat täynnä sisäistä ylpeyttä sen toteutumisen johdosta.
Heimojärjestelmän, materialismin ja kansallismielisyyden voimat eivät siis ole ratkaisseet Afrikan ongelmia. Miksi eivät? Koska, kuten monet tarkkanäköiset afrikkalaiset tajuavat, mieliä tulee valmentaa muilla aloilla, jos aiotaan koskaan päästä edes lähelle aitoa rauhaa ja ykseyttä.
Mitä oikeaan opetukseen kuuluu?
”HALUTAAN: KÄYTÖSSÄÄNNÖT KAIKILLE NIGERIALAISILLE.” Tällainen silmiinpistävä otsikko oli äskettäin eräässä Afrikan väekkäimmästä maasta tulleessa sanomalehdessä. Artikkelissa valitettiin korkean moraalin tai oikean etiikan puutetta monien keskuudessa tuossa maassa. Koulutuksen ja teknologian kehittymisestä huolimatta se sanoi: ”Kaikkien nigerialaisten täytyy ajatella uudelleen. Maan täytyy elää eettisten sääntöjen tietyn vähimmäismäärän mukaan, jos se aikoo pysyä elossa kansakuntana.” Miksi on niin?
Muuan afrikkalainen lehtimies valitti:
”Olemme käyttäneet suunnattomia summia maanteiden ja valtateiden rakentamiseen, mutta kun me matkustamme niillä, me emme voi enää suuremmin toivoa pääsevämme turvallisesti määränpäähämme. On vielä vähemmän todennäköistä, että kotimme seinät suojaavat meitä. . . . Kaikki me elämme peläten henkemme ja omaistemme hengen puolesta. Tällaista on olla nigerialainen nykyään. Ja millaista elämää tämä tällainen on?”
Mitä suositellaan ratkaisuksi? Yllä lainatussa sanomalehdessä vaadittiin: ”Sen mukaisesti kehittyvien kansojen on yritettävä varovaisemmin muuttaa ihmistensä mielenlaatua.” (Kursivointi meidän.)
Niin, ihmisten ”mielenlaatua” täytyy muuttaa, niin että he voivat kehittää oikeat ”käytössäännöt”. Mutta sellainen kasvatus ei ole helppoa. Ihmisiä voidaan opettaa lukemaan ja kirjoittamaan. Mutta moraalin opettaminen ei vaadi ainoastaan mielen, vaan myös sydämen tavoittamista. Yrittäessään säätää lailla sellaista moraalia hallitusviranomaiset ovat afrikkalaisten mielistä taistellessaan pitäneet tuollaisen hankkeen kokeilemista ”mahdottomana yrityksenä”. Kuitenkin tällainen opetus on ratkaisevaa.
Voimakkaat perheet luovat voimakkaita kyliä ja kaupunkeja, jotka vuorostaan luovat voimakkaita kansakuntia. Tästä syystä eräs musta muslimijohtaja vaati ”perheen palauttamista arvoonsa yhteiskuntamme perusyksikkönä”. (Kursivointi meidän.) Tarvitaan siis opetusta, joka auttaa vahvistamaan tasaista vauhtia heikkenevää afrikkalaista perhettä. Erityisesti kaivataan lasten valmennusta, sillä 45 prosenttia Afrikan väestöstä on alle 15-vuotiaita!
Tarvitaan kipeästi asianmukaista opetusta siitä, miten suhtaudutaan oikein toiseen heimoon tai rotuun kuuluvaan ihmiseen. Olemme nähneet heimojärjestelmän ja rotuvihan pirstoneen suuren osan Afrikkaa. Erään maan tilannetta koskevassa raportissa ilmaistiin lopuksi seuraava toive: ”Puristakoon musta käsi valkoista kättä ystävyydessä ja suokoon Rhodesialle maan kauneuden veroisen rauhan.”
Jotta maa tai kansakunta olisi todella kaunis, ihmisten täytyy tulla toimeen keskenään. Mutta mielet olisi tavoitettava hyvin perusteellisesti sellaisen toveruuden aikaansaamiseksi. Rakkautta ynnä oikeaa moraalia ei voida säätää lailla. Tärkeimmän opetuksen täytyy siis saada aikaan oikeaa moraalia, lujittaa perhettä ja kehittää aitoa rakkautta eriheimoisten ja -rotuisten ihmisten välille.
”Se on mahdotonta!” huudahtavat monet. Silti sellainen opetus ei ole ainoastaan mahdollista, vaan itse asiassa ainakin 41:ssä Afrikan maassa sekä läheisillä saarilla asuvat ihmiset suorittavat sitä menestyksellisesti. Ketkä tekevät tätä työtä? Miten tuloksekkaita ovat heidän menetelmänsä? Miksi vuoden 1978 viimeiset kuukaudet olivat huomattavan tärkeitä tässä massiivisessa opetusohjelmassa? Lue kiinnostuneena vastaukset seuraavasta artikkelista.