Ihastuttavat kimaltelevat jalokivet
Herätkää!-lehden Brasilian-kirjeenvaihtajalta
”SAANKO auttaa teitä, rouva? Haluaisitte valita jalokiven? Tietenkin. Onko sen oltava korvarengas, rintaneula, rannerengas, kaulakoru vai sormus? Mikä on lempivärinne? Minäpä näytän teille joitakin jalokiviä. Taitaa olla vaikea valita? Olen samaa mieltä, ne ovat kaikki kauniita.
”Jaa hinta? No, timantit ovat pieniä kooltaan mutta suuria hinnaltaan. Kvartsit ovat suuria ja näyttäviä mutta halvempia. Mitä sanoisitte säkenöivästä keltaisesta sitriinistä? Tai tästä ametistista? Pidättekö sen violetista hehkusta? Aah, säteilevästä akvamariinista?
”Te haluaisitte nähdä, miten tällainen kivi hiotaan. Tietenkin. Minäpä näytän teille verstasta. Mutta varautukaa järkytykseen. Raa’at jalokivet eivät muistuta lainkaan hiottuja ja hyvin kiillotettuja vastineitaan.
Hionta ja kiillotus
”Näettekö? Täällä ei säihky mikään, on vain rumia kivenkappaleita tai sameita kidemuodostumia. Kuten tämäkin ’arvoton’ vuorikiteen pala? Mutta odottakaa. Jalokivenhioja pitää sitä valoa vasten. Voitteko nähdä kiven sisällä heikon tuikkeen? Mikä kivi se on? Akvamariini. Miten paljon se eroaakaan tiskillä näkemästänne kiillotetusta jalokivestä!
”Hioja haluaisi teidän ehdottomasti seuraavan vaikuttavaa muodonmuutosta. Katsokaa hänen näppäriä sormiaan. Nopein ja varmoin liikkein hän sahaa kiven timanttisahalla. Sitten hän muotoilee ääriviivat karborundumlaikalla.
”Mikä ratkaisee kiven lopullisen muodon? Koska arvo määräytyy painon eli karaattiluvun mukaan, hän koettaa käyttää raakakiven mahdollisimman tarkkaan. Mallikappaleesta näyttää tulevan soikea jalokivi.
”Näettekö, miten kivi painetaan lyijykynän muotoisen hiontapitimen päässä olevaan sinettivahaan? Nyt siihen voidaan hioa viisteet. Puikon pään nojatessa säädettävää kulmatukea vasten jalokivenhioja juuri ja juuri koskettaa kivellä pyörivää tinaseoslaikkaa. Laikan erittäin hieno smirgelijauhe jauhaa eli hioo kiveen viisteet. Vettä suihkutetaan koko ajan päälle liikakuumenemisen estämiseksi, mikä pilaisi jalokivien.
”Ensin hän hioo tasaisen yläosan. Seuraavaksi hän hioo viisteen yhdelle sivulle, sen jälkeen täsmälleen vastakkaiselle puolelle jne. Viisteiden geometrisen sijoittelun on määrä tuoda esiin värien ja valon kauneus läpikuultavissa jalokivissä. Kun yläpuoli on valmis, jalokivien kehys hiotaan keveästi, jottei kivi säröilisi.
”Nyt hän pehmentää vahan lampun yläpuolella, vääntää kiven irti ja kääntää sen. Taas hiotaan viisteitä, mutta yläosaan tulee kaksi viistettä enemmän, jotta valo taittuisi tehokkaammin.
”Aivan, alaosa todellakin muistuttaa veneen kuperaa pohjaa. Mutta voitte ihmetellä, miksi kivi ei lainkaan hohda.
”Hohdon luo kiillottaja kuparilaikallaan. Katsokaa. Hän käy taitavasti läpi jokaisen viisteen tarkalleen samassa kulmassa. Viiste toisensa jälkeen alkaa loistaa. Todellisuudessa kiillotus tuo esiin kaiken piilossa olleen ’tulen’. Miten kiehtovaa! Sameasta kiteestä syntyy kimalteleva jalokivi vain 40 minuutissa!
”Ottakaa vain se käteenne. Miten tavattoman kaunis on sen sinivihreä kimallus osaksi viisteitten ansiosta! Viisteet aiheuttavat loisteen heijastamalla ja taittamalla valoa.
Mitä ovat jalokivet?
”Miten jalokiviä saadaan, ja mitä ne ovat? Useimmat jalokivet ovat luonnossa epäorgaanisesti syntyneitä mineraaleja. Kullakin mineraalilla on oma atomirakenteensa ja kemiallinen koostumuksensa. Yli 1600 mineraalilajista vain noin 16 kunnostautuu kauneuden, värin, kovuuden, loiston ja harvinaisuuden puolesta. Täyttäessään nämä vaatimukset niitä sanotaan jalokiviksi. Kovemmat mineraalit luokitellaan varsinaisiksi jalokiviksi, ja niitä, jotka ovat alle 8 kovuusasteikossa, pidetään korukivinä.
”Olette oikeassa, kiderakenteen tuntemus on korvaamatonta hiojalle. Jos kiveä ei hiota oikein, se voi säröillä tai särkyä.
”Mikä aiheuttaa värin? Useimmat jalokivimineraalit ovat puhtaana värittömiä. Esimerkiksi timantti on arvokkaampi värittömänä. Mutta sitä, mikä aiheuttaa värin muissa jalokivissä, ei vielä täysin ymmärretä. On tietenkin totta, että se voi osaksi johtua kemiallisista epäpuhtauksista. Mutta toisaalta sama kiven kemikaali voi värjätä yhden jalokiven punaiseksi ja toisen vihreäksi, kuten on rubiinin ja smaragdin laita.
”Miten asiantuntija tunnistaa jalokiven? Hän ottaa huomioon värin, kidemuodon, painon, optiset ja muut fysikaaliset ominaisuudet sekä niiden kemiallisen koostumuksen. Tavallisesti tutkitaan esimerkiksi kovuutta, ominaispainoa ja taittokykyä. Nämä ominaisuudet vaihtelevat jalokiviryhmästä toiseen, mutta ne pysyvät samoina jokaisessa ryhmässä.
”Kovuus perustuu Mohsin kovuusasteikkoon. Mitä kovempi jalokivi on, sitä kestävämpi ja arvokkaampi se on, sillä siihen voidaan saada voimakkaampi kiilto. Kaikilla kovemmilla mineraaleilla voidaan naarmuttaa pehmeämpiä mineraaleja hangattaessa niitä yhteen. Korkein numero, 10, on timantilla, kun taas kvartsiryhmän kovuus on 7. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että veitsenterän kovuus on 6,5 ja kyntenne kovuus noin 2.
Säkenöivät brasilialaiset jalokivet
”Miksemme nyt palaisi näyttelyhuoneeseen jatkamaan jalokivien valintaanne? Ohimennen sanottuna noin 90 prosenttia maailman värillisistä jalokivissä on Brasiliasta. Niitä ei löydetä mistään muualta maailmasta yhtä runsaasti ja yhtä huomiota herättävän monenlaisina.
”Taidatte pitää tästä upeasta akvamariinista, vai mitä? Se on suosituin brasilialainen jalokivi ja kuuluu berylliryhmään aivan kuten smaragdi. Näytänpä teille erilaisia värisävyjä. Näettekö? Sinivihreistä tummansinisiin. Kuin sinisen meren kirkkaat vedet? Täsmälleen, sitähän akvamariini tarkoittaa.
”Antakaa kun kerron teille eräästä runsaasta löydöstä. Vuonna 1955 eräs mies kaatoi puita viidakkoveitsellään, kun se putosi hänen kädestään ja osui maahan kolahtaen kiveen. Hämmästyneenä hän kaivoi sen esiin ja piti aluksi sitä arvottomana vuorikiteen kappaleena. Mutta miten paljon enemmän hän hämmästyikään, kun se osoittautui yhdeksi kauneimmista akvamariineista, joita on koskaan löydetty. Siitä hiottiin useita yksittäisiä kiviä, kokonaispainoltaan 80000 karaatia, ja niiden yhteisarvo oli noin 2 miljoonaa dollaria [7,5 milj. mk]!
”Pidättekö sitriinistä? Todellisuudessa jotkut sanovat sitä kvartsitopaasiksi, mutta varokaa niitä, jotka sanovat sitä vain ”topaasiksi”, sillä se ei ole topaasi. Vaikka sitriini onkin kaunis kivi, se kuuluu kvartsiryhmään. Miljoonat rakastavat sen lämpimiä kullanvärisiä sävyjä. Keltainen väri johtuu luultavasti siitä, että kiteessä on pieniä määriä rautaa.
”Mikä erottaa sitriinin jalotopaasista? Jalotopaasi ei ole kvartsi ja on paljon kovempi, todellisuudessa sen kovuus on 8. Siksi se välkkyy paljon kirkkaammin. Se on erittäin harvinainen kivi, varsinkin yli 10 karaatin kokoisina. Sen siniset, vaaleanpunaiset ja vaaleanvihreät muunnokset kuuluvat kauneimpiin jalokiviin. Harvinaisuutensa vuoksi se on monta kertaa sitriiniä kalliimpi.
”Oletteko kuullut ’tuhatvärisestä mineraalista’? Se on tämä, turmaliini. Tarkastelkaapa näitä. Ei ole kahta samanlaista turmaliinia. Sen mutkikas kemiallinen koostumus sisältää erilaisia metalleja ja aineksia. Yksittäinen kidekin on harvoin kauttaaltaan samanvärinen, vaan siinä on kontrastisävyjä – yksi kivikunnan ihmeistä.
”Oletteko aina luullut turmaliinin olevan vain vihreä? Vihreä tosiaankin tunnetaan parhaiten, mutta on myös sinisiä ja punaisia muunnoksia. Toisin kuin akvamariinin tapauksessa turmaliinin vaaleampia värisävyjä pidetään suuressa arvossa. Paras vihreän sävy on lähinnä smaragdin värisävyä. Beryllejä on keltaisia, vaaleanpunaisia ja valkoisia. Granaatteja, opaaleja, kuukiviä, krysopraaseja ja ruusukvartsia on myös runsaasti Brasiliassa. Vihreä krysoberylli säihkyy tavattomasti ja on erittäin harvinainen.
”Timanteista puhuttaessa mieleen tulee nykyään Etelä-Afrikka. Mutta ennen kuin timantteja löydettiin Afrikasta, Brasilialla oli yhteen aikaan käytännössä monopoliasema. 120 karaatin ’Etelän tähti’ on brasilialaista alkuperää. Epäilemättä timantit ovat yleisimmin tunnettuja ja arvostetuimpia jalokiviä. Tuskin uskoisitte, että kemiallisesti se on puhdasta hiiltä, samaa kuin grafiitti. Tietysti sen kidemuoto on erilainen.
”Hyvin hiottu timantti voi synnyttää kaikki sateenkaaren värit. Brasilialaiset timantit ovat alluviaalisia eli niitä löytyy vain joenpohjien sorasta.
Miten jalokiviä hoidetaan
”Jalokivenne ilahduttavat aina teitä vain vähällä hoidolla. Mutta ’ikuisen’ timantinkin loisto voi himmetä sen pinnassa olevien pölyhiukkasten vuoksi.
”Varmistautukaa siksi ennen käsienne pesua tai kosmeettisten aineitten sivelyä siitä, ettei kädessänne ole jalokiveänne. Saippua, voiteet ja talkkijauhe himmentävät sen säkenöinnin. Ålkää kolautelko jalokiviänne koviin pintoihin. Vaikka timantti on kovinta tunnettua ainetta, silti toinen timantti voi naarmuttaa sitä. Tämän estämiseksi käärikää timantit erikseen tai säilyttäkää niitä erillisissä jalokivilippaissa.
”Jotta jalokivi hohtaisi jatkuvasti, se täytyy pitää puhtaana. Tämä voidaan tehdä panemalla se lämpimään liuokseen, jossa on kaksi kahvikupillista vettä, teelusikallinen ammoniakkia ja hiukan saippuajauhetta tai hyvää pesujauhetta, ja harjaamalla sitä kevyesti lian irrottamiseksi. Kun tämä on tehty, huuhdelkaa se puhtaassa lämpimässä vedessä ja kastakaa se sitten alkoholiin, jotta siitä irtoaisi siinä mahdollisesti vielä jäljellä oleva saippua. Jättäkää se kuivumaan pehmeään imukykyiseen nenäliinaan.
”Joko olette tehneet valintanne, rouva? Sitriini ja akvamariini, tietenkin. Ne ovat todella kauniita. Kiitos. Palvelemme aina teitä ihastuttavilla kimaltelevilla jalokivillämme!”