Miksi ne ovat niin arvokkaita?
Herätkää-lehden Zimbabwen-kirjeenvaihtajalta
ZIMBABWESSA asuva ei voi olla huomaamatta, miten runsaasti lahjatavara- ja jalokiviliikkeissä on tarjolla erilaisia korukiviä. Ollessani äskettäin ostamassa vaimolleni riipusta aloin miettiä, miksi korukivet ovat niin arvokkaita kuin ne ovat. Myöhemmin pyysinkin erästä gemmologia eli jalokiviasiantuntijaa kertomaan hieman jalokivistä.
Kysyin häneltä: ”Pidetäänkö kaikkia korukiviä jalokivinä?”
”Tarkasti ottaen ei”, hän vastasi. ”Timantteja, rubiineja, smaragdeja, safiireja – ja myös helmiä – pidetään jalokivinä. Muut ovat todellisuudessa puolijalokiviä, vaikka niistä ei nykyään enää käytetä tällaista nimitystä.”
”Ahaa, mutta miksi ne sitten ovat niin arvokkaita? Nehän näyttävät aika paljon lasinpalasilta.”
Mikä ne tekee arvokkaiksi
”Korukivet voivat kyllä näyttää lasilta, mutta atomit ovat niissä säännönmukaisessa järjestyksessä. Lasi sitä vastoin rakentuu sattumanvaraisesti järjestäytyneistä atomeista. Eräs asiantuntija vertasi kerran korukivien ja lasin eroa paraatissa seisovan pataljoonan ja tavallisen väkijoukon väliseen eroon.
”Niiden arvo perustuu niiden ilmeiseen kauneuteen, joka taas määräytyy sen mukaan, miten kauniilta ne näyttävät katselijan silmissä. Täytyy myös ottaa huomioon kivien etsinnästä koituvat kustannukset. Jonkun täytyy tietää, mistä hänen kannattaa etsiä näitä mineraaleja, ja häneltä kuluu siihen myös aikaa. Niiden louhinta voi olla erittäin kallista.”
Ehdin välissä kysyä: ”Onko täältä Zimbabwesta löydetty timantteja?”
”Somabhulasta löydettiin timantteja vuonna 1903, muttei niin paljon, että laaja kaivostoiminta olisi ollut kannattavaa. Täältä kuitenkin louhitaan muita korukiviä. Esimerkiksi kuuluisat Sandawanan smaragdit ovat erittäin korkealuokkaisia ja arvokkaita. Edelleen täällä louhitaan akvamariineja, vaaleansinisiä läpikuultavia kiviä, jotka ovat hyvin arvokkaita. Rubiineja ja safiireja on löytynyt vain vähän. Sen sijaan kvartsin [Zimbabwessa hyvin yleisen mineraalin] erilaiset muunnokset, kuten ametisti, sitriini ja jaspis, ovat yleisiä. Eräästä kvartsiitista käytetään täällä nimeä mtoroliitti. Se on värjäytynyt vihreäksi, sillä se sisältää kromia. Koska sitä tavataan vain Zimbabwessa, turistit jotka haluavat viedä kotiin jonkin erikoisen muiston tästä maasta, pitävät siitä kovasti.”
Kysyin: ”Miten voidaan tietää, mistä kivestä kulloinkin on kysymys, sillä jotkin niistä näyttävät hyvin samanlaisilta?”
”Gemmologit voivat tehdä monenlaisia kokeita. Jos esimerkiksi sitriini ja topaasi – kaksi samannäköistä kiveä – pannaan metyleenijodidiin, havaitaan, että topaasi painuu pohjaan mutta sitriini jää kellumaan. Kovuus on myös hyvä tuntomerkki. Esimerkiksi timantteja voidaan naarmuttaa vain toisella timantilla. Sivumennen sanoen nimitys timantti tulee kreikkalaisesta sanasta, joka tarkoittaa ’voittamatonta’, sillä muinoin ajateltiin, että se kestäisi millaiset tahansa iskut.
”Tällainen vaikutelma syntyi varmasti eräälle hollantilaiselle jalokivenhiojalle vuosisatamme alussa. Hän työskenteli suurimman koskaan löydetyn timantin, Cullinanin, kimpussa. Sen oli Etelä-Afrikan hallitus lahjoittanut Englannin kuninkaalle Edvard VII:lle. Jalokivenhiojalta kului viikko sen laskemiseen, miten kivi olisi edullisinta paloitella. Lopulta hän asetti talttansa kiven päälle ja löi sitä lujaa metallitangolla. Taltta katkesi. Lopulta hän kuitenkin onnistui paloittelemaan kiven ja valmistamaan siitä 105 briljanttia. Suurin niistä on kaunistamassa brittiläisiä kruununjalokiviä.
”Nykyään timantit sahataan erittäin ohuilla fosforipronssilaikoilla, joiden leikkaavaan reunaan on oliiviöljyn avulla tartutettu timanttijauhetta.”
Aloin tajuta, miksi kestävyys tekee kiven todella arvokkaaksi. Kallis timanttihan kestää käytännöllisesti katsoen ikuisesti. Sain kuitenkin tietää, etteivät kaikki korukivet ole aivan näin kovia. Esimerkiksi opaali ja turkoosi ovat hieman hiekkaa pehmeämpiä, ja niitä voidaan naarmuttaa tavallisen pölyn sisältämällä hiekalla. Muste, rasva tai jopa vesi voivat vaurioittaa turkooseja tai helmiä. Mutta mitkä seikat vielä vaikuttavat korukivien kauppa-arvoon?
Ystäväni selitti: ”Joitakin vuosia sitten violetti oli naisten keskuudessa muotiväri. Niinpä ametisti tuli violetinvärisenä korukivenä joksikin aikaa etualalle. Joskus jonkun kuuluisan naisen mieltymykset tai kuninkaallisten häissä käytetyt jalokivet vaikuttavat markkinoihin. Lopulta kysyntä kuitenkin laimenee ja kivet palaavat normaaliin arvoonsa. Myös harvinaisuudella on merkitystä.”
Arvokkaita mutta myös käytännöllisiä
Kysyin häneltä vielä: ”Onko tällaisille kiville käytännöllisiä käyttötarkoituksia?”
”Kyllä on. Rubiineja ja safiireja käytetään levysoittimissa äänineulojen kärkenä. Timantteja käytetään teollisuudessa sahaukseen ja hiontaan. Kellosepät ovat jo kauan käyttäneet jalokiviä kellonakselien laakereina. Kvartsikiteiden ansiosta nykyiset elektroniset kellot ovat tulleet entistä tarkemmiksi. Koska kvartsilinssit ovat erittäin kovia ja läpäisevät ultraviolettia säteilyä, niitä käytetään tarkkuusvalokuvauksessa. Kvartsista voidaan kuumentamalla valmistaa kvartsilasia, jolle on paljon käyttöä keittiöissä ja laboratorioissa, sillä se kestää särkymättä äkillisiä lämpötilanvaihteluja. Sitä voidaan myös vetää ohuiksi silkkiä muistuttaviksi säikeiksi, jotka eivät taivu kuten silkki. Tästä syystä se soveltuu erinomaisesti vaikeisiin laboratoriokokeisiin.”
Tämän jälkeen kiitin ahkeraa gemmologia käymästämme valaisevasta keskustelusta. Katsellessani nyt jalokiviä arvostan niitä entistä enemmän, mutta samalla tunnen myös suurempaa kiitollisuutta Luojaamme kohtaan, joka on antanut ne ihmiskunnalle. – Psalmit 104:24.