Stressi – nykyajan epidemia
ONKO se tarttunut sinuun?
Olisi yllättävää, jos se ei olisi tarttunut, sillä se on maailmanlaajuinen epidemia. Kuuluisa sydänkirurgi tri Denton A. Cooley on sanonut, että tämä ongelma ”vaikuttaa jokaiseen 1900-luvun mieheen ja naiseen”.
Mutta tämä ”tartunta” ei ole sellainen, että sitä vastaan voitaisiin taistella antibioottien avulla tai se kyettäisiin poistamaan kirurgisesti. Pilleritkään eivät paranna sitä.
Stressiä on verrattu vaaralliseen virukseen, joka on tarttunut nykyihmiseen. Olet todennäköisesti pannut merkille sen oireita ja tuntenut niitä itsekin: Vatsasi tuntuu jännittyneeltä. Elämän paineet ovat aiheuttaneet kovan päänsäryn. Sinusta tuntuu, että ’kohta räjähdät’ ja että ’et voi kestää enempää’. Tunnet alituista uupumusta.
Eteläafrikkalainen viikkolehti ”To The Point” sanoi: ’Rutto alkoi raivota 1300-luvun puolivälissä kaikkialla Euroopassa, ja se tappoi neljäsosan väestöstä. Kuitenkin nykyään, 600 vuotta myöhemmin, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka kohtaavat vähemmän dramaattisen mutta yhtä tuhoisan ja salakavalamman epidemian. Tämän päivän taudilla on monia ilmenemismuotoja, mutta ne kaikki aiheuttaa yksi ja sama myrkky: stressi. ”1900-luvun tappajaksi” nimetty stressi saa alkunsa etupäässä elämän psykologisista vaatimuksista.’
Vaarallinen epidemia
Mutta onko stressi todellisuudessa niin vakavaa, että sitä voidaan sanoa ”tappajaksi”? Ja pitäisikö sinun olla henkilökohtaisesti huolissasi siitä itsesi samoin kuin perheesi vuoksi? KYLLÄ PITÄISI!
Tutkijat havaitsevat, että nykyinen stressiepidemia on ollut syynä moniin tauteihin ja kuolemantapauksiin tai on edistänyt niitä. Sama ”To The Point” -lehden uutinen jatkoi: ”[Stressin] nykyään aiheuttamat ruumiilliset sairaudet lisäävät osaltaan sairaalahoitoa vaativien tapausten ja kuolemantapausten valtavaa määrää. Niitä on joka vuosi ainakin kymmeniä miljoonia.”
”The Wall Street Journal” -lehti julkaisi jonkin aikaa sitten etusivullaan artikkelin ”Tutkimukset osoittavat stressin yhteyden ruumiillisiin sairauksiin”. Uutisessa sanottiin mm., että ”ankara tai pitkällinen stressi voi altistaa elimistön sairauksille, jotka vaihtelevat ihottumasta ja nuhakuumeesta sydänkohtauksiin ja syöpään”.
No, eihän jokunen ihottuma tai nuhakuume ole kovin vakavaa, voisimme ajatella. Mutta kaikki me voimme ymmärtää, miten vakavaa olisi jokin sellainen, mikä voisi aiheuttaa meille sydänkohtauksia tai syöpää. Vaikka tällaiset kauheat taudit eivät olisikaan kohdanneet meitä, me luultavasti tunnemme ihmisiä, jotka ovat kärsineet niistä.
Jotkut voivat kuvitella, että stressiepidemia siitä johtuvine vahinkoineen vaikuttaa vain eräissä suurta painetta aiheuttavissa työtehtävissä toimiviin aikuisiin. Mutta jos niin olisi, miksi tri Cooley olisi sanonut sen vaikuttavan meihin kaikkiin? Stressi vaivaa nykyään nuoria ja vanhoja ja myös monia sellaisia, joihin sen meidän mielestämme ei ehkä pitäisi vaikuttaa.
Artikkelissaan ”Stressi aiheuttaa lapsille aikuisten sairauksia” japanilainen sanomalehti ”Daily Yomiuri” kertoi, että stressi tekee monista nuorista mahahaavan, sydäntautien, sokeritaudin, liikalihavuuden ja uupumuksen uhreja.
Myös monet aikuiset, jotka joutuvat tekemisiin nykyajan nuorten kanssa, kärsivät stressin huonoista vaikutuksista. Erään Ontariossa Kanadassa tehdyn tutkimuksen mukaan ”opettajat kuolevat neljä vuotta nuorempina kuin muut henkisen työn tekijät, ja stressi on yksi myötävaikuttavista tekijöistä”. Monet äidit voivat helposti uskoa sen. Vaikka äideillä on vain yksi tai kaksi lasta, he ovat nykyään usein niin rasittuneita, että he tuntevat itsensä perin pohjin nääntyneiksi.
Lapset tulevat kuvaan toisellakin tavalla. Tehtyään vuosia tutkimuksia Euroopassa ja Kanadassa tri Dennis Stott päätyi toteamaan seuraavaa: ”Raskaana olevien naisten stressi – varsinkin onnettoman avioliiton aiheuttamat paineet – aiheuttavat yleisesti ruumiillisia, henkisiä ja tunneperäisiä vaurioita kohdussa olevalle lapselle.” – Toronto Star.
Vaikka oletkin hyvin selvillä nykyisistä stresseistä – tunnet, että tämä epidemia on jo iskenyt sinuun tai omaisiisi – niin voisitko selittää, mitä ”stressi” todellisuudessa on? Miten se vaikuttaa elimistöösi? Ja kenties sinulle on mielenkiintoisinta ja tärkeintä se, mitä voit käytännössä tehdä stressistä selviytymiseksi?