Voit selviytyä stressistä – mutta miten?
VOIT tajuta, että stressi on nykyään epideeminen ja että se voi altistaa sinut vakavalle sairaudelle. Mutta mitä voit tehdä sille?
Kuten edellisessä artikkelissa mainittiin, tärkeimpiä askeleita on stressisi aiheuttajan tunnistaminen. Teoksessa ”Ihmisen käyttäytymisen ymmärtäminen” selitetään, miksi se on niin tärkeää: ”Muista, että stressiä on olemassa, kun jokin fyysinen tai psyykkinen ongelma pitää mielen ja ruumiin jatkuvasti varuillaan, vaikkei välttämättä missään huippuvalmiudessa. Monesti fyysiset ja psyykkiset ongelmat tulee vain tunnistaa, jotta ne voitaisiin poistaa, [ja] stressi häviää väistämättä.” Ydin on tämä: jos voit selvästi todeta mielessäsi sen, mikä aiheuttaa sinulle stressiä, niin tulet todennäköisesti reagoimaan siihen lievemmin, vaikkei sen aiheuttajaa voitaisikaan välttää. – ”Understanding Human Behavior”, 1. osa.
Keskittykäämme kuitenkin joihinkin käytännöllisiin ehdotuksiin, joista voi varmasti olla apua sinulle selviytyäksesi mahdollisesti kohtaamastasi stressistä.
Koeta sopeutua
Jotkut koettavat kovasti päästä eroon monista stressin aiheuttajista. He voivat esimerkiksi vaihtaa asuin- tai työpaikkaansa päästäkseen eroon painetta aiheuttavista olosuhteista, jos heidän työympäristönsä on meluisa tai pahanhajuinen tai he asuvat täpötäydessä, likaisessa kaupungissa.
Se voi auttaa, mutta aina ei tarvita näin voimakkaita toimenpiteitä stressin vähentämiseksi. Esimerkiksi täpötäysien bussien tai ruuhkautuneitten maanteiden aiheuttaman stressin vähentämiseksi jotkut lähtevät työmatkalleen aiemmin tai myöhemmin. He käyttävät odotusajan hyödyllisesti lukemiseen, tutkimiseen tai kirjeitten kirjoittamiseen. Mutta mikä vielä tärkeämpää, näin sopeutumalla he saavat luottamusta siihen, että he hallitsevat omaa elämäänsä, mikä asiantuntijoitten mukaan on avain stressin voittamiseen.
Sopeutuminen voi auttaa vanhempia. Jotkut vanhemmat näyttävät hoippuvan kriisistä toiseen. Tästä lähteestä tulevan stressin vähentäminen edellyttää ehkä sitä, että heidän on juurrutettava lapsiinsa lujia, johdonmukaisia periaatteita. Raamattu on osoittautunut erinomaiseksi viisaitten neuvojen lähteeksi, kun on kysymys lasten kanssa elämisestä ja heidän valmentamisestaan. (Vrt. Ef. 6:1–4; Sananl. 29:15, 17.) Miljoonat Jehovan todistajat, jotka ovat soveltaneet näitä jumalisia neuvoja, ovat hyötyneet siten, että heillä on ollut vähemmän stressiä.
Toinen esimerkki: Mitä voisit tehdä sopeutuaksesi, jos melu lisää stressiäsi? Kotona voi auttaa, että suljet ikkunat ja vedät verhot eteen äänen vaimentamiseksi tai suljet sen huoneen oven, jossa radiota tai televisiota käytetään. Työpaikalla voit kenties tehdä samalla tavalla tai voisit harkita pienten korvasuojainten käyttöä melun aiheuttaman paineen vähentämiseksi. Samoin se, että pidät asuin- tai työtilasi siistinä ja puhtaana, voi vähentää stressiä tekemällä ympäristön sinulle miellyttävämmäksi.
Tällainen olosuhteisiin sovittautuminen ei ehkä täysin poista mahdollisesti vahingollista stressiä. Mutta jos se edes vähentää stressiä, elämäsi on terveellisempää ja onnellisempaa.
Puhu stressistäsi
Älä patoa sisällesi kaikkia huolenaiheitasi ja stressiäsi. Huomaat, että sydämesi keventäminen auttaa sinua paljon. Puhu myötätuntoisen ystävän kanssa, jota kunnioitat ja joka voi kyetä auttamaan tai neuvomaan. Et luonnollisesti halua olla eikä sinun pitäisikään olla sellainen, joka valittaa tai ruikuttaa todellisista tai kuvitelluista vaikeuksista. Mutta sinusta ei tule sellaista, kun uskoudut luotetulle ystävälle.
Pelkän tunneperäisen huojennuksen lisäksi voit saada uuden näkemyksen ongelmiisi ja hyötyä kokeneen ihmisen antamista käytännöllisistä ehdotuksista. (Sananl. 18:24; 20:5; Tiit. 2:3–5) Monet ovat saaneet apua stressiin siten, että he ovat purkaneet tunteitaan Jumalalle, joka kuulee ahdingossa olevien hartaat huudot ja rukoukset. – 2. Aikak. 6:19.
Liikunta auttaa sinua
Muista, että stressi saa ruumiissasi usein aikaan ”taistele tai pakene” -reaktion; se on valmistautunut rasittavaan ponnistukseen. Säännöllinen liikunta auttaa sinua kuluttamaan stressin vuoksi veressäsi olevat ylimääräiset sokerit ja rasvat ja tekemään siten tehottomaksi stressin biokemialliset vaikutukset ja ennallistamaan elimistösi terveellisen tasapainon.
Pidätkö liikunnasta, kuten esimerkiksi uinnista, retkeilystä tai pallopeleistä? Jos pidät, niin harrasta liikuntaa. Ja jos sinulla on stressiä mutta et pidä liikunnasta, niin harrasta sitä joka tapauksessa. Tunnet olosi paremmaksi, varsinkin jos harjoitat joka päivä jotakin voimia kysyvää liikuntaa aivan samoin kuin tunnet päivittäin stressiä.
Terveellistä liikuntaa voi olla se, että käyt kävellen hieman kauempana ruokatavarakaupassa sen sijaan että menisit autolla tai bussilla. Tai voisit kävellä portaat ylös sen sijaan että käytät hissiä. Tai voisit ’kuluttaa stressin’ hyödyllisessä työnteossa esimerkiksi kääntämällä maata puutarhassa, hakkaamalla mattoja tai tekemällä muuta hyödyllistä.
Tasapainota työ ja rentoutuminen
Monet pitävät työtä ja rentoutumista toistensa pahoina vihollisina, ja tällainen näkemys vain lisää heidän mahdollisesti tuntemaansa stressiä.
Auttaa, kun ymmärtää, ettei työ ole mikään paha vitsaus. Sinulle on ruumiillisesti ja henkisesti hyödyllistä olla aktiivinen ja tuottelias, kuten esimerkiksi ansaitessasi toimeentuloasi ja niitä keinoja, joilla voit nauttia rentoutumisesta. (Saarn. 3:12, 13) Kirjassa ”Stressiä ilman ahdistuneisuutta” tri Hans Selye sanoo: ”Tärkeimpänä tavoitteenasi ei pitäisi olla se, että teet työtä mahdollisimman vähän. . . . Voidaksesi nauttia täysin määrin vapaa-ajasta sinun täytyy olla ensin väsynyt, samoin kuin nälkä on paras kokki voidaksesi nauttia täysimmin ruoasta.” – ”Stress Without Distress.”
Silloinkin kun teet työtä, rentoudu verryttelemällä jäseniäsi säännöllisesti muutama hetki. Se voi vapauttaa kasvojesi lihakset, niskasi, hartiasi ja selkäsi jännityksestä ja vähentää stressin muodostumista.
Mutta varaa aikaa rentoutumiseen aivan samoin kuin varaat sitä työntekoon. Sisällytä siis aikatauluusi jonkin verran virkistäytymistä, kenties jokin harrastus, joka kiehtoo sinua ja kääntää huomiosi pois stressisi ruumiillisista tai tunneperäisistä aiheuttajista. Tri Selye jatkaa: ”Useimmiten huomion suuntaaminen toiminnasta toiseen on virkistävämpää kuin täydellinen lepo.”
Nuku riittävästi
Joillakuilla on tapana valvoa seurustelemassa kahvikupin ääressä tai katselemassa jotakin televisio-ohjelmaa, kenties komediaa tai puheohjelmaa, jonka he sanovat auttavan heitä rentoutumaan. Miten tahansa sellaisen sitten väitetäänkin rentouttavan, se täytyy punnita mahdollisesti kasaantuvan alituisen univelan kanssa. Unenpuute itsessään aiheuttaa stressiä mielelle ja ruumiille ja aikaansaa sen, että ihminen pystyy huonommin selviytymään muusta stressistä.
Koska stressi aiheuttaa fyysisiä muutoksia elimistössä, voit nähdä, miksi on hyvin tärkeää saada riittävästi lepoa ja unta. Uni sallii elimistösi korjata itsensä ja palauttaa tasapainoisen biokemiallisen tilan. Shakespeare kuvaili sitä hyvin: ”Viaton ja virvoittava uni, mi huolten vyyhdet suorii, päivät hautaa; työn kylpy raikas, sielunhaavain voide ja suuren luonnon toinen atria, ravinto paras juhliss’ elämän.”
Jos siis olet stressin uhri, yritä nukkua enemmän varsinkin tekemällä tavaksesi käydä levolle säännönmukaisesti viikosta toiseen.
Tarkista näkemystäsi
Stressistä selviytymisessä ei ole tärkeintä se, missä tai miten sinä asut tai teet työtä. Eikä se, kuinka paljon harrastat liikuntaa tai nukut. Kysymys on siitä, miten suhtaudut elämään ja sen ongelmiin tai stresseihin.
Eräs kolme vuotta kestänyt tutkimus osoitti lennonvalvojilla esiintyvän hyvin paljon verenpainetautia. Mutta kaikki eivät kärsineet huonoista vaikutuksista. Tri Robert M. Rose huomasi, että ’miesten asenne työhönsä näytti lisäävän tämän taudin esiintymistä’. Tutkittuaan vuosikymmeniä stressiä tri Hans Selye kirjoitti samalla tavalla: ”Mielestäni stressiä voidaan hoitaa paremminkin kuin vain turvautumalla lääkkeisiin tai muihin menetelmiin, nimittäin siten, että asennoidumme toisella tavalla elämämme eri tapahtumiin.”
Sinun täytyy oppia arvioimaan asioitten tärkeysjärjestys elämässäsi. Kenties edessäsi on tilanne, joka aiheuttaa stressiä – uusi työpaikka, virallinen tilaisuus, perheenlisäys, lainan otto tärkeätä ostosta varten. Ennen kuin päätät, mitä teet tai miten vastaat, kysy: ’Haluanko ottaa vastaan myös sen tuoman stressin? Onko se sen arvoinen? Miten tärkeää se todellisuudessa on elämälleni?’ Tällainen järkevä arviointi auttaa sinua tajuamaan rajoituksesi ja sen mikä on sinulle todella tärkeää ja johtaa siihen, että olet onnellisempi ihminen.
Siitä, mitä Raamattu sanoo ihmisen suhtautumistavasta rahaan, välittyy paljolti sama ajatus. Esimerkiksi apostoli Paavali kirjoitti: ”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, joutuvat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin, . . . rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja tätä rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat . . . lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” (1. Tim. 6:9, 10) Myös Jeesus kertoi miehestä, joka ponnisteli kovasti kootakseen paljon varallisuutta vain kuollakseen äkisti. Kristus sanoi lopuksi: ”Niin käy sille, joka kerää aarteita itselleen, mutta ei ole rikas Jumalalle.” (Luuk. 12:16–21) Hän kehotti meitä, ettemme olisi huolissamme – tuntisi stressiä ja huolta – ruoasta, vaatteista ja suojasta. ’Se ei ole helppoa’, voit sanoa. Se pitää paikkansa. Mutta tärkeätä tässä on se, että meidän täytyy ruveta työskentelemään tuollaisen näkemyksen saamiseksi. Älä unohda, että tuhannen kilometrin matka alkaa yhdellä askeleella.
Jeesus sanoi vielä vuorisaarnassaan: ”Älkää siis olko koskaan huolissanne seuraavasta päivästä, sillä seuraavalla päivällä on omat huolensa. Kullekin päivälle riittää sen oma pahuus.” (Matt. 6:25–34) Tämä Raamatun neuvo menee niiden ajanmukaisimpien neuvojen ytimeen, jotka osoittavat, miten voit parhaiten selviytyä stressistä.
Pysyvä vapautusko stressistä?
Olisi epärealistista ajatella, että me voisimme täysin välttyä stressiltä nykyään. Riippumatta siitä kuinka me elämme tai miten erinomainen asenteemme on, on sellaista mikä voi aiheuttaa meille vaarallista stressiä. Rikollisuutta on yhä runsaasti. Ennakkoluulot ja epäoikeudenmukaisuus aiheuttavat murhetta. Siksi meidän täytyy oppia voittamaan stressi.
Mutta voitaisiinko vaarallinen stressi – ahdistuneisuus – saada jonakin päivänä loppumaan? Todisteitten perusteella vastaus on myönteinen. Sen tietäminen, miten ja milloin niin tulee tapahtumaan, voi vaikuttaa siihen, miten pystyt tällä hetkellä selviytymään stressistä. Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan tätä tärkeää asiaa.
[Kuva s. 12]
PANKKI