Mitä ”stressi” on?

ESIMIEHESI huutaa sinulle, vaikka virheen tekikin joku toinen.

Koulussa opettaja nauraa sinulle luokan edessä.

Valmistaessasi kiireisenä illallista lapsesi pudottaa maljakon pöydältä ja puhelin alkaa soida.

Niin, sinä tiedät mitä stressi on – ainakin jossakin määrin.

Kun me ajattelemme stressiä, monilla meistä on mielessämme tällaisia elämän paineita tai vakavampia paineita, kuten esimerkiksi puolison menetys tai kasaantuvat laskut. Mutta kuinka moni meistä tietää, mitä elimistössämme tapahtuu stressin aikana? Miten nämä elimistössämme tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa terveyteemme? Mitkä ovat vaarallisen stressin oireet? Ja miten me voimme parhaiten voittaa kohtaamamme stressin voidaksemme olla onnellisempia ja rauhallisempia?

Mitä se on?

”Stressi” merkitsee eri asioita eri ihmisille. Tämä sana tuo monille mieleen jännityksen, rasituksen tai paineen, mutta se on vain osa kuvasta.

Sanomalehdissä on kerrottu joidenkin lentokoneitten putoamisista, ja olet voinut lukea, miten rasitus johti metallin väsymiseen niin että jokin osa petti ja kone syöksyi maahan. Tuo rasitus oli jokin metallinosaan vaikuttanut voima, joka sai aikaan muodonmuutoksen tai vääntymän. Tuo osa hajosi, ja kone syöksyi maahan.

Ihmisen stressi voi olla jossakin määrin samanlaista. Se on jotakin elimistöömme vaikuttavaa ruumiillista tai tunneperäistä rasitusta, johon meidän täytyy sopeutua, tai muuten me voimme kärsiä vahinkoa. Joitakin esimerkkejä: Olet ulkona auringossa kuumana päivänä. Ruumiisi lämpötila nousee. Se on eräänlaista stressiä. Tai käytät voimaa pallopelissä tai kuokkiessasi puutarhaa. Lihaksesi väsyvät, koska niihin on syntynyt tilapäinen kemiallinen tasapainottomuus. Sekin on stressiä. Sinussa on kuitenkin säätimiä tällaisen stressin voittamiseksi ja terveellisen tasapainon palauttamiseksi. Ruumistasi jäähdyttävä hikoilu on yksi säädin. Toinen säädin on kunnollinen yöuni, joka sallii lihastesi elpyä. Näin stressi menee ohi.

Mutta nykyään on tavallista ajatella stressiä tunneperäisen paineen tai jännityksen yhteydessä, joka sekin voi aiheuttaa muutoksia elimistössä. Jos me emme ymmärrä, mitä muutoksia meissä tapahtuu, me emme ehkä tiedä, miten olla yhteistoiminnassa elimistömme kanssa sen pyrkiessä sopeutumaan.

”Taistele tai pakene”

Haluamatta aiheuttaa sinulle painetta pyydämme sinua kuvittelemaan, että olisit seuraavanlaisessa tilanteessa: Kävelet eräänä iltana pitkin hämärästi valaistua katua. Näet, miten edessäpäin kolme nuorta kovanaamaa tulee kadun yli kohti sinua. Mitä tapahtuu sisässäsi?

Tajuat mahdollisen vaaran ja sinusta tuntuu kuin jokin hälytyskello soisi. Jännityt ja alat hengittää syvemmin. Adrenaliini-nimistä hormonia virtaa verenkiertoosi. Maksasi luovuttaa varastoitunutta sokeria. Veresi sokerin ja rasvan (kolesterolin) pitoisuus kasvaa ja varaa sinulle polttoainetta suurta ponnistusta varten. Sydämesi lyö nopeammin. Verta virtaa enemmän lihaksiisi. Olet valpas ja valmis nopeaan toimintaan tai nopeisiin ratkaisuihin. Tunteet, kuten pelko tai viha laukaisevat tällaisen ”taistele tai pakene” -reaktion.

Kuitenkaan tämä reaktio ei itsessään ole paha tai vaarallinen. Tässä tapauksessa se voisi valmistaa sinut juoksemaan nopeammin kuin luulitkaan. Tai se voisi auttaa sinua hillitsemään itsesi ja vastaamaan lempeästi, jos sinua loukattaisiin. (Sananl. 15:1; Matt. 5:39) Mutta tämä sama reaktio valmistaa sinut myös tuottavaan työhön tai pelaamiseen, kuten jännittävässä pallopelissä. Yhtäkkiä pallo tulee sinua kohti! Sinun täytyy saada se kiinni ja heittää se nopeasti takaisin. Sinä jännityt ja olet valmis toimimaan.

Mutta entä sitten jos tunneperäinen rasitus vaikuttaa sinuun kauan, niin että olet koko ajan tällaisessa valpastuneessa, jännittyneessä tilassa, joka ei purkaudukaan toiminnaksi, johon ruumiisi on valmistautunut?

Esimerkiksi miehen on tarkastettava osia nopeasti liikkuvalla kokoonpanolinjalla, tai hänestä tuntuu, ettei hänen esimiehensä pidä hänestä, tai hänen täytyy kestää työssä, joka ikävystyttää häntä tai turhauttaa hänet. Tai mies on jättänyt vaimonsa. Tämä tuntee itsensä hylätyksi, mutta nyt hänen täytyy kamppailla maallisen työn paineiden vuoksi, samalla kun hän hoitaa lapsia ja kotia iltaisin.

Stressi on tavallista silloin, kun joku on vakituisesti sellaisessa jännittyneessä tilassa, johon hän saa vain vähän helpotusta tai jossa hän ei ymmärrä, miten selviytyisi siitä. Jotkut asiantuntijat sanovat tällaista tilaa ”ahdistuneisuudeksi”; se on vaarallista, pitkällistä ja vakavaa stressiä, joka voi helposti vaurioittaa elimistöä.

Tällainen jatkuva, liiallinen stressi vaarantaa elimistön normaalin tasapainon. Esimerkiksi se voi aiheuttaa kolesterolin kerääntymistä valtimoihin tai johtaa valtimoiden kovettumiseen. Se voi vaikuttaa imusuonijärjestelmään ja valkoisiin verisoluihin, niin että ruumiin kyky taistella sairauksia vastaan ja reagoida vieraisiin aineisiin heikkenee.

Oireita joita voit tähyillä

Voit ajatella, ettei kenenkään tarvitse sanoa sinulle, milloin sinulla on stressiä. Mutta oletko varma? On totta, että voit joskus tuntea jännitystä tai painetta. Monesti ihmiset eivät kuitenkaan yhdistä tiettyjä oireita stressiin. Niinpä he voivat parhaassa tapauksessa ryhtyä hoitamaan vain pelkkää oiretta kajoamatta todellisuudessa koskaan perimmäiseen syyhyn. Niin voi käydä kenelle tahansa meistä.

Esimerkiksi eräs 39-vuotias mies sai erityisen vaativan työtehtävän, joka edellytti kuukausien ajan keskittymistä ja ylitöitä iltaisin ja viikonloppuina. Hän alkoi nukkua kehnosti, ja hän tunsi ristiselän kipuja, joita ei saatu pois erityisillä voimisteluliikkeillä eikä käsittelyillä. Johtuiko häiriintynyt uni hänen kipeästä selästään vai jostakin muusta? Todellisuudessa molemmat oireet hävisivät, kun ankara työkausi meni ohi. Miksi? Mitä luulet?

Seuraavassa joitakin yleisiä ylenmääräisen stressin tai jännityksen oireita:

Epätavallinen ärtyneisyys: Toiset huomaavat ja jopa sanovat, että suutut tai häiriinnyt helpommin vähäpätöisistä asioista.

Häiriintynyt uni: Uneen pääsy kestää sinulta normaalia kauemmin, tai huomaat herääväsi etkä pysty nukahtamaan moneen tuntiin.

Muuttunut hengitys: Huomaat hengityksesi olevan lyhyttä ja pinnallista ilman näkyvää syytä.

Lihasten jäykkyys: Ei todeta johtuvan terveellisestä työnteosta tai liikunnasta.

Rauhaton tai kipeä vatsa: Siihen voi liittyä ruokahaluttomuus tai se, että pystyy syömään vain vähän kerrallaan.

Hermostuneisuus: Ihmisen normaali puhetapa muuttuu, niin että hän alkaa puhua lakkaamatta tai rupeaa helposti vapisemaan tai tärisemään pienten seikkojen vuoksi.

Meidän ei pitäisi tietenkään olettaa, että jonkin tällaisen oireen ilmaantuminen osoittaisi meidän joutuneen terveydellemme vaarallisen äärimmäisen stressin uhriksi. Ihmisellä voi olla selkäkipuja siksi että hän ei harrasta riittävästi liikuntaa tai siksi että hänen lihaksensa rasittuivat väärän nostoasennon vuoksi. Jollakulla muulla voi olla nukkumisvaikeuksia, koska hän syö juuri ennen levolle menoa tai juo kahvia tai teetä illalla. Mutta jos sinulla on joitakin näistä oireista selittämättömästä syystä, voisit miettiä, oletko joutumassa vaarallisen stressin uhriksi.

Mieti syitä

Kukaan ei mielellään ajattele itseensä kohdistuvia monia paineita. Miksemme vain unohtaisi murheitamme, ajattelee moni. Mutta koska stressistä voi olla näin vahingollisia seurauksia, meidän kannattaisi kiinnittää huomiota joihinkin yleisiin syihin, jotka aiheuttavat stressiä nykyään. Jos me olemme selvillä niistä ja kenties tajuamme, että jotkin niistä vaikuttavat meihin, meillä on paremmat mahdollisuudet stressin ehkäisemiseen tai voittamiseen.

Oheisessa taulukossa on ongelmia tai tilanteita, joiden tutkijat ovat havainneet aiheuttavan eniten stressiä elämässä. Onko jokin niistä tuttu sinulle? Jos on, niin todennäköisesti olet kokenut stressiä.

Monet huomaavat ympäristönsä aiheuttavan stressiä. He voivat asua täpötäydessä kaupungissa, jossa he ovat aina puolustuskannalla ja jossa heitä työnnetään tai tönitään. Jatkuva kova tai raastava melu aiheuttaa myös stressiä. Tämän pitäisi olla huomionarvoista varsinkin niille, joiden täytyy elää tai tehdä työtä meluisissa olosuhteissa ja jotka sen jälkeen ”rentoutuvat” rasittamalla korviaan kimeällä, hakkaavalla tai pauhaavalla musiikilla. Huono ilma voi sekin lisätä stressikuormaa.

Olemme jo maininneet joitakin moniin töihin liittyviä rasittavia puolia. Mutta monien kohdalla ongelmaa pahentaa kilpailuhenki, jossa on tärkeintä menestyminen tai se, että hankkii ylellisyyksiä, joita muillakin on. (Vrt. Saarn. 2:22–24; 4:4.) Saksan liittotasavallassa lääkärit ”syyttävät saksalaisten stressistä ennen muuta ’Leistungsgesellschaftia’ eli ’suoritusyhteiskuntaa’, jossa Saksan ’talousihmeen’ myötä syntynyt pyrkimys aineellisiin saavutuksiin ja silmiinpistävä kulutus on edelleen tärkeintä”.

Vaikka unettomuus voi olla stressin oire, joillakuilla se on syy. He pakottavat itsensä liikkeelle, koettavat puristaa liian paljon irti päivästä ja siten riistävät itseltään tarpeellisen unen. Lisäksi myöhään valvominen televisio-ohjelmia katsellen, varsinkin sellaisia ohjelmia jotka aiheuttavat jännitystä, voi vahingoittaa kahdella tavalla: lyhentämällä unen pituutta ja haittaamalla levollista unta.

Jännitystä luova kilpailuhenkinen ajaminen kovassa liikenteessä; alituiset ristiriidat kotona tai appivanhempien kanssa; huoli inflaatiosta tai rahojen hupenevasta ostovoimasta; muutto uuteen kouluun tai ympäristöön; se, että antaa elämän vähäpätöisten ärsytysten synnyttää jatkuvaa, vaikkakin tukahdutettua vihaa. Siinä muita syitä monien stressiongelmaan.

Vaikka meidät onkin varustettu ruumiillisesti ja tunneperäisesti toipumaan stressistä, stressin vaikutukset ovat luonteeltaan kasautuvia. Tilannetta mutkistaa se, että sitä mukaa kuin me vanhenemme (mitä kenties stressi itse nopeuttaa), kykymme reagoida stressiin heikkenee.

Mutta sinulla ei ole syytä vajota epätoivoon, ikään kuin stressi olisi samanlainen kuin ne taakat, joita et voi paeta tai voittaa. Natsien keskitysleirien olosuhteet olivat varmasti äärimmäistä pitkäaikaista stressiä, mutta tutkimusten mukaan noin 25 prosenttia niissä vuosia olleista elossa säilyneistä oli sellaisia, joissa ei ilmennyt sen johdosta stressiin liittyviä ruumiillisia ongelmia.

Voit siis tehdä jotakin tälle ”stressi”-nimiselle ongelmalle. Ja on jopa syitä siihen, miksi voit odottaa saavasi pysyvän vapautuksen stressiongelmasta elämässäsi.

[Tekstiruutu s. 7]

ELÄMÄN ’STRESSAAVIMMAT’ TILANTEET TÄRKEYSJÄRJESTYKSESSÄ

1 Puolison kuolema

2 Avioero

3 Asumusero

4 Vankeustuomio

5 Läheisen omaisen kuolema

6 Henkilökohtainen vamma tai sairaus

7 Avioliitto

8 Lopputili työpaikasta

9 Avio-ongelmien sovittelu

10 Eläkkeelle jäänti

11 Muutos perheenjäsenen terveydentilassa

12 Raskaus

13 Seksiongelmat

14 Perheenlisäys

15 Ansiotyötä koskeva muutos

Perustuu teoksessa ”Modern Maturity” olevaan tohtoreitten T. Holmesin ja R. H. Rahnen tutkimukseen.

[Kaavio s. 5]

(Ks. painettu julkaisu)

MITEN ELIMISTÖSI REAGOI STRESSIIN

Pelko tai viha aiheuttaa ”taistele tai pakene” -reaktion

SYDÄN

lyö nopeammin

KEUHKOT

hengitys nopeutuu

MAKSA

sokeria ja rasvoja virtaa vereen

VATSA

ruoansulatus hidastuu

SILMÄT

silmäterät laajenevat

LIHAKSET

jännittyvät valmiina toimintaan

LISÄMUNUAISET

erittävät voimakasta hormonia