Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g20 nro 1 s. 5-7
  • Mitä stressi on?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Mitä stressi on?
  • Herätkää! 2020
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • HYVÄ JA PAHA STRESSI
  • Stressi – miten se vaikuttaa?
    Herätkää! 2010
  • Mitä ”stressi” on?
    Herätkää! 1981
  • Voit selviytyä stressistä – mutta miten?
    Herätkää! 1981
  • Hyvää stressiä, pahaa stressiä
    Herätkää! 1998
Katso lisää
Herätkää! 2020
g20 nro 1 s. 5-7
Liikemies juoksee portaita ylös kaupungissa.

MITEN LIEVITTÄÄ STRESSIÄ?

Mitä stressi on?

Stressi on elimistön keino reagoida vaativaan tilanteeseen. Aivot saavat kehon tuottamaan hormoneja, jotka kiihdyttävät sydämen sykettä, nostavat verenpainetta, saavat lihakset jännittymään ja lisäävät tai pienentävät keuhkojen toimintakapasiteettia. Ennen kuin huomaammekaan, elimistömme on valmiina toimintaan. Kun stressaava tilanne on ohi, keho palaa hälytysvalmiudesta normaalitilaan.

HYVÄ JA PAHA STRESSI

Stressi on luonnollinen, aivoissa syntyvä reaktio, joka auttaa kohtaamaan haastavia tai vaarallisia tilanteita. Hyödyllinen stressi saa toimimaan tai reagoimaan nopeasti. Sopiva määrä stressiä voi myös auttaa saavuttamaan tavoitteita tai parantamaan suorituskykyä esimerkiksi kokeessa, työhaastattelussa tai urheilusuorituksessa.

Pitkittynyt, äärimmäinen tai krooninen stressi on kuitenkin haitallista. Kun keho on toistuvasti tai jatkuvasti hälytystilassa, seuraukset voivat olla fyysisesti ja psyykkisesti vahingollisia. Myös ihmisen käytös voi muuttua, mukaan lukien se, miten hän kohtelee toisia. Krooninen stressi voi johtaa myös päihteiden väärinkäyttöön ja muihin terveydelle haitallisiin selviytymiskeinoihin. Seurauksena voi olla jopa masennus, loppuunpalaminen tai itsemurha-ajatukset.

Stressi ei tietenkään vaikuta kaikkiin samalla tavalla. Se voi kuitenkin lisätä monenlaisten sairauksien todennäköisyyttä ja vaikuttaa lähes koko elimistöön.

MITEN STRESSI VAIKUTTAA KEHOON?

Hermosto

Stressaantunut mies pitää kättä otsallaan.

Hermosto saa elimistön vapauttamaan hormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia. Ne nostavat sykettä, verenpainetta ja verensokeria. Tämä valmistaa kehoa toimimaan nopeasti vaaratilanteessa. Liiallinen stressi voi aiheuttaa

  • ärtymystä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, päänsärkyä ja unettomuutta.

Tuki- ja liikuntaelimet

Lihakset jännittyvät suojatakseen kehoa vammoilta. Liiallinen stressi voi aiheuttaa

  • kipua ja särkyä, jännityspäänsärkyä ja lihaskramppeja.

Hengityselimet

Hengitys tihenee, jotta keho saisi enemmän happea. Liiallinen stressi voi aiheuttaa

  • hyperventilaatiota ja hengenahdistusta sekä joillekuille paniikkikohtauksia.

Sydän ja verenkiertoelimistö

Sydän sykkii nopeammin pumpatakseen verta eri puolille elimistöä. Verisuonet supistuvat tai laajenevat ohjatakseen verta sinne, missä sitä eniten tarvitaan, esimerkiksi lihaksiin. Liiallinen stressi voi aiheuttaa

  • korkeaa verenpainetta, sydänkohtauksen tai aivohalvauksen.

Umpieritysjärjestelmä

Umpirauhaset tuottavat adrenaliinia ja kortisolia, jotka auttavat kehoa reagoimaan stressiin. Maksa nostaa verensokeritasoa, jotta käytettävissä olisi enemmän energiaa. Liiallinen stressi voi aiheuttaa

  • diabetesta, vastustuskyvyn heikentymistä, altistumista sairauksille, mielialanvaihteluita ja painonnousua.

Vatsa ja suolisto

Ruoansulatus voi häiriintyä. Liiallinen stressi voi aiheuttaa

  • pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja ummetusta.

Lisääntymiskyky

Stressi voi vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen ja sukupuolielinten toimintaan. Liiallinen stressi voi aiheuttaa

  • impotenssia ja kuukautiskierron häiriöitä.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa