Onko Raamattu valkoisen miehen kirja?

”KRISTILLISYYDEN toivat meille seikkailijat ja sopivan tilaisuuden kärkkyjät, jotka antoivat meille Raamatun ja ottivat meiltä pois kaiken.” Tämä botswanalaisen radiokuuluttajan esittämä mielipide ilmaisee sen, mitä monet afrikkalaiset uskovat. Muuallakin maailmassa ajatellaan samalla tavalla. Afrikassa monet mustat sanovat näin: ’Raamattu on valkoisen miehen kirja. He toivat sen Afrikkaan ja käyttivät sitä ja uskontoaan meidän alistamiseksemme ja maamme ryöstämiseksi.’

Ovatko nämä syytökset tosia? ’Ryöstivätkö’ valkoiset maan? Toivatko ”seikkailijat ja sopivan tilaisuuden kärkkyjät” kristillisyyden Afrikkaan? Onko Raamattu todellakin ”valkoisen miehen kirja”?

’Ryöstivätkö’ valkoiset maan?

Tutkimalla huolellisesti historian sivuja voimme nähdä, että näin he monin paikoin tekivät. 1400-luvulla voimakkaat Länsi-Euroopan kansat uskaltautuivat suurempine laivoineen ja parempine purjehdustaitoineen kauemmaksi Atlantille. Eurooppalaisille tyypillisen seikkailuhengen ja uteliaisuuden lisäksi niin monien löytö- ja valloitusretkien vaikuttimena oli myös ja ennen kaikkea halu rikastua nopeasti.

Vuonna 1492 Kolumbus purjehti länteen ja löysi, ei Itä-Intiaa tai Itä-Aasiaa kuten hän luuli, vaan Karibianmeren saaret, jotka nykyään tunnetaan Länsi-Intian saarina. Vähitellen espanjalaiset seikkailijat, kuten Cortés ja Pizarro, valloittivat valtavia alueita Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikasta. Kohdattuaan aluksi alkukantaisia kansoja espanjalaiset ”murhasivat, ryöstivät ja tekivät heistä orjia – ja kristityitä”, kertoo historioitsija H. G. Wells kirjassaan Historian ääriviivat. Ennen pitkää ”alkoi tasainen kulta- ja hopeavirta vieriä Atlantin poikki Espanjaan”.

Kolumbuksen päätavoitteena oli ollut löytää meritie Intiaan ja itään, jolloin päästäisiin käsiksi tuottoisaan maustekauppaan ja muihin vaurauden lähteisiin. Hänen aikansa portugalilaisilla merenkulkijoilla oli sama tavoite, mutta he valitsivat Afrikan kiertävän reitin. Vuonna 1498 Vasco da Gama purjehti Afrikan eteläkärjen ympäri Intiaan. Pian sen jälkeen portugalilaisilla oli kauppa-asemia Itä-Afrikassa (Mosambikissa) ja he kokosivat kultaa Zimbabwesta, jota he pitivät Oofirina – kuningas Salomon satumaisten kulta-aarteitten tärkeimpänä lähteenä. Heillä oli myös suuria kauppa-asemia Intiassa ja Kaukoidässä, myös Kiinassa. Mutta kovan sotimisen ja verenvuodatuksen jälkeen toiset kunnianhimoiset Euroopan maat ottivat haltuunsa suurimman osan heidän kauppamahdistaan.

Lopulta eurooppalaiset hallitsivat Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikkaa ja valtavan suuria alueita Aasiasta. ”Vuonna 1900 oli koko Afrikka, . . . jaettu Euroopan valtojen kesken . . . riidellen ja kinastellen, . . . Alkuasukasten kohtalosta ei tässä kilpailussa paljoakaan välitetty”, sanoi historioitsija Wells.

Kristikunnan kirkot olivat läheisessä yhteistyössä Euroopan valtojen kanssa. Vakiinnuttivatko ne aidon kristillisyyden Afrikkaan ja muihin osiin maailmaa? Eivät. Miten ne olisivat voineet, kun ne itsekään eivät toteuttaneet sitä? Ne toivat Raamatun mutta eivät noudattaneet sitä. Raamattu henkii ykseyttä, sopua ja aitoa rotujen välistä veljeyttä. Sen tärkein sanoma on, että Kristuksen hallitsema Jumalan valtakunta on ihmiskunnan ainoa toivo. Mutta vaikka Euroopan maat väittävätkin olevansa kristittyjä, ne ovat riidelleet ja taistelleet koko melskeisen historiansa ajan, ja tämä kamppailu on huipentunut kahteen tällä vuosisadalla käytyyn maailmansotaan, ja parhaillaan valmistellaan kuumeisesti kolmatta maailmansotaa. Sen sijaan että ne julistaisivat Jumalan valtakuntaa, ne pitävät ihmisten aikaansaamaa poliittista järjestöä, Yhdistyneitä Kansakuntia, ihmisten ainoana toivona.

Voit olla yhtä mieltä näistä tosiasioista ja silti ajatella, että Raamattu on valkoisen miehen kirja. Voit sanoa: ’Mutta valkoisethan toivat Raamatun Afrikkaan. Sitä paitsi valkoiset ovat kirjoittaneet Raamatun ja se puhuu vain valkoisista.’

Mutta onko se tosiseikka, että valkoiset ovat tuoneet Raamatun Afrikkaan ja muihin maihin, todellakin hyvä syy sen hylkäämiseen? Jos postinkantaja tuo sinulle kirjeen joltakulta läheisessä ystävältä tai sukulaiselta, kieltäytyisitkö ottamasta sitä vastaan, jos postinkantaja sattuu olemaan valkoinen? Tuskinpa. Muista myös, että valkoiset ovat tuoneet Afrikkaan polkupyöriä, radioita, autoja ja televisioita, mutta silti lähes kaikki mustat hankkivat niitä hyvin mielellään.

Onko Raamattu valkoisten valkoisista kirjoittama kirja?

Useimmat eteläisen Afrikan mustat tuntevat vain kolme rotua – mustat, valkoiset ja aasialaiset, ja he pitävät arabeja, juutalaisia ja muita Lähi-idän kansoja valkoisina, eivät aasialaisina. Mutta aivan niin kuin on olemassa erilaisia kansoja ja erilaisia mustia, samoin on olemassa erilaisia valkoisia. Koko Raamatun ovat kirjoittaneet israelilaiset eli juutalaiset, jotka asuvat Lähi-idässä – mutta eivät valkoiset eurooppalaiset rodut, jotka valloittivat Afrikan. On kiintoisaa että Mooses, joka kirjoitti Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa, syntyi Pohjois-Afrikassa ja eli siellä 40-vuotiaaksi asti.

Kuitenkin Raamatun todellinen Tekijä on itse Kaikkivaltias Jumala, Jehova, Hän jota kaikki ihmiskunnan rodut ja heimot saavat kiittää olemassaolostaan. 66 kirjaa ensimmäisestä Mooseksen kirjasta Ilmestykseen asti, joista Pyhä Raamattu koostuu, kirjoitettiin hänen ohjauksessaan ja henkeytyksestään. ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä.” (2. Tim. 3:16) Tämä kannattaa aina muistaa. Kaikkeuden Korkein Hallitsija ei ole pikkumainen rotukiihkoilija. Hän ei ole lainkaan kiinnostunut vähäpätöisistä ihon ja hiusten eroavuuksista, jotka ovat niin tärkeitä ahdasmielisille, itsekkäille ihmisille. Raamattu kertoo, että saapuessaan roomalaisen upseerin Korneliuksen kotiin apostoli Pietari tapasi siellä ryhmän pakanoita, joita juutalaiset halveksivat. Mutta he olivat kaikki hyvin kiinnostuneita ”hyvästä uutisesta”. Niinpä Pietari sanoi: ”Tosiaankin minä havaitsen, että Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” – Apt. 10:34, 35.

Jeesus Kristus, Suurin Opettaja jonka maailma on koskaan nähnyt, hyväksyi Raamatun kertomuksen Aadamin ja Eevan, ensimmäisen ihmisparin, luomisesta ja opetti sitä. (Matt. 19:3–6) Olivatko ensimmäiset ihmisvanhempamme vaaleaihoisia vai tummia? Sitä me emme tiedä. Heidän ihonvärinsä on voinut olla vaalean ja tumman väliltä. Mutta me tiedämme, että ”mies antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti”. (1. Moos. 3:20) Apostoli Paavali vahvisti tämän sanomalla: ”Hän [Jumala] loi kaikki ihmiskunnan rodut yhdestä ihmisestä.” (Apt. 17:26, Today’s English Version.) Tämä osoittaa että ensimmäinen ihmispari luotiin sellaiseksi, että se saattoi tuottaa ne erilaiset rodut ja ihonvärit, joita nykyään on. Sen mukaan me kaikki olemme sukua toisillemme ja meidän tulisi muodostaa yksi maailmanlaajuinen veljesseura. Professori R. Benedict kirjoitti kirjassaan The Races of Mankind: ”Ihmisrodut ovat sitä, mitä Raamattu sanoo niiden olevan – veljiä.”

Jotkut voivat olla eri mieltä ja sanoa: ’Mutta eikö Raamattu ole kironnut mustaa rotua?’ Tällainen käsitys on monilla ihmisillä, sekä mustilla että valkoisilla ja varsinkin eteläisessä Afrikassa asuvilla. Mutta se on täysin väärä.

Erään kerran vedenpaisumuksen jälkeen Nooan poika Haam käyttäytyi epäkunnioittavasti isäänsä kohtaan. Luultavasti Haamin poika Kanaan oli tehnyt Nooalle jotakin sukupuolisesti loukkaavaa. Siksi Nooan oli sopivaa sanoa: ”Kirottu olkoon Kanaan, olkoon hän veljiensä orjain orja.”

Myöhempinä vuosina kanaanilaiset tulivat kuuluisiksi moraalittomuudestaan, ja heidän uskonnolleen oli tyypillistä pöyristyttävä sukupuoli-irstailu. Profeetallinen kirous täyttyi, kun Seemistä polveutunut Israel alisti kanaanilaiset, ja myöhemmin nämä joutuivat meedopersialaisten, kreikkalaisten ja roomalaisten – Jaafetin jälkeläisten – ikeen alle. – 1. Moos. 9:20–27.

Koska kanaanilaiset olivat valkoista rotua, kirous ei mitenkään koskettanut mustia, jotka ovat Kuusin, erään toisen Haamin pojan, jälkeläisiä. Tällainen Jumalan sanan väärä tulkinta on aiheuttanut paljon vaikeuksia ja kärsimyksiä mustalle rodulle. Näin tapahtui varsinkin silloin kun ”kristittyjen” kansojen lippujen alla käytiin rikollista orjakauppaa. Historioitsija H. Fisher sanoo: ”Kristillisen sivistyksen kannalta on hirvittävää, että sen jälkeen kun kristinuskolla oli ollut jo yli tuhannen vuoden ajan vahva jalansija Länsi-Euroopassa, Espanja ja Portugali, Ranska, Hollanti ja Englanti aloittivat historian pisimmän tunnetun orjakauppa-ajan.”

Orjanomistajilla, joista useimmat olivat hyviä kirkossakävijöitä, oli tapana puolustella järjestelmää vetoamalla mustille lausuttuun tarunomaiseen kiroukseen. Joissakin paikoin monet valkoiset käyttävät yhä samaa väitettä yrittäessään ”kaunistaa” mustien syrjintää.

Jos Raamattua on kritisoitu siitä, että se puhuu vain valkoisista, niin on totta, että useimmat Raamatun tapahtumat ovat yhteydessä Lähi-idän kansoihin, joita monet afrikkalaiset pitävät ”valkoisina”. (Tämä selittää sen, miksi raamatunaiheisissa kuvissa näkyy tavallisesti ”valkoisia” eli itämaalaisia.) Mutta näin ei ole aina. Esimerkiksi Ebed-Melek, jota Jumala suosi siksi että hän oli pelastanut profeetta Jeremian hengen, oli afrikkalainen. (Jer. 38:7–13; 39:15–18) Monet niistä jotka olivat läsnä helluntaina, kun pyhää henkeä vuodatettiin ensimmäisiin opetuslapsiin, olivat Afrikasta tulleita. (Apt. 2:7–11) Kuten Apostolien tekojen 8:26–38:ssa kerrotaan, mies jolle Filippus saarnasi tämän vaunuissa, oli etiopialainen.

Raamattu tuomitsee kaikkien rotujen harjoittaman pahuuden

On selvää, että kaikki rodut tekevät hyvää ja pahaa. Mutta Raamattu tuomitsee kaikenlaisen pahuuden sitä harjoittavien ihonväriin katsomatta. Esimerkiksi kaikissa roduissa rikkaat ovat riistäneet köyhiä aivan niin kuin Raamattu sanoo: ”Ihminen vallitsee toista ihmistä hänen onnettomuudekseen.” (Saarn. 8:9) Mutta Raamattu varoittaa myös: ”Kuulkaa nyt, te rikkaat, itkekää, parkukaa kurjuuttanne, joka on teille tulossa. . . . Peltonne korjanneiden työntekijöiden palkka, jonka olette pidättäneet, huutaa jatkuvasti, ja korjaajien avunhuudot ovat tulleet sotajoukkojen Jehovan korviin.” – Jaak. 5:1–4.

Jumalan sana tuomitsee myös kaikkia rotuja olevien rikkaitten ja köyhien huonot tavat, kuten haureuden, epäjumalanpalveluksen, spiritismin harjoittamisen, vihamielisyyden, riidat ja juoppouden. Se ilmoittaa, että ”ne, jotka harjoittavat sellaisia, eivät peri Jumalan valtakuntaa”. (Gal. 5:19–21) Kuitenkin tämä kaikkivoipa Jumalan valtakunta on pian lopettava nykyisen pahan järjestelmän ja tuova tilalle tuhatvuotisen rauhan hallituksen. – Dan. 2:44; Ps. 37:10, 11; Ilm. 20:1, 2.

Sen lisäksi että Raamattu antaa suurenmoisen toivon sanoman, se antaa erinomaisia neuvoja avioelämää, perhe-elämää ja monia sellaisia ongelmia varten, jotka nykyään tekevät elämän kovin vaikeaksi. Se tuo mielenrauhan ja tarjoaa odotteen elämästä paratiisimaassa. Keille? Vainko valkoisille? Ei, vaan kuten Raamattu itse sanoo, ”suurelle joukolle, jota kukaan ei kyennyt laskemaan, kaikista kansakunnista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä”. (Ilm. 7:9) Haluatko olla mukana tässä joukossa? Jos haluat, sinun täytyy nyt oppia soveltamaan niitä neuvoja, jotka Jehova Jumala on antanut koko ihmiskunnalle Sanassaan, Raamatussa.

[Huomioteksti s. 22]

Raamattu kertoo Kanaanin, ei mustan rodun, kiroamisesta

[Tekstiruutu s. 23]

Nooan pojan Haamin jälkeläiset

KUUS

(Itä-Afrikan ja Arabian etiopialaiset)

MISRAIM

(Egyptiläiset)

PUUT

(Itä-Afrikan asukkaat)

KANAAN

(Välimeren itärannikon valkoihoinen kansa)

[Kuva s. 21]

Jos postinkantaja tuo sinulle kirjeen, kieltäytyisitkö ottamasta sitä vastaan, koska hänen ihonvärinsä on erilainen?