Television vaikutus nykymaailmaan
TELEVISIOLLA on eri maissa oma lempinimensä. Ranskalaiset kutsuvat sitä ”téléksi”, englantilaiset ”tellyksi”, australialaiset ”laatikoksi”, monet tympääntyneet amerikkalaiset ”putkeksi” ja suomalaiset ”telkkariksi”, ”töllöttimeksi” jne.
Lempinimistään riippumatta televisiota pidetään kautta maailman ”yhtenä voimakkaimmista sodanjälkeisen yhteiskunnan arvojen, mielipiteitten ja käsitysten muovaajista”. Scientific Australian -lehden julkaiseman raportin mukaan ”yhteiskuntamme käyttää television katseluun enemmän aikaa kuin mihinkään muuhun toimintaan” lukuun ottamatta ehkä nukkumista ja palkansaajien työhönsä käyttämiä tunteja.
Television yhteiskunnallinen vaikutus on ollut kuluneitten 20–30 vuoden aikana niin suuri, että aiheen perusteellinen tutkiminen työllistää yhä sosiologeja ja muita asiantuntijoita. On sanottu, että televisio on vaikuttanut ihmisten elämään ja ajatteluun enemmän kuin mikään muu keksintö painokoneen jälkeen. Ja tämän se on tehnyt 20–30 vuodessa. Sitä paitsi viidesosa maailman väestöstä on yhä lukutaidotonta, mutta monet näistä ihmisistä katsovat omaa televisiotaan tai yhteistelevisioita.
Mitkä ovat olleet tällaisen kehityksen vaikutukset – suotuisat ja epäsuotuisat vaikutukset? Toisin sanoen: missä määrin televisiosta on ollut joko hyötyä tai vahinkoa katsojilleen?
Myönteisiä ja kielteisiä puolia
Monissa maissa televisio on muuttanut maatyöläisten ja muiden maalla asuvien elämän. Jos kartanossaan asuva ranskalainen kreivi viettää iltaansa katsellen jotakin televisio-ohjelmaa, köyhä maatyöläinen voi katsella samaa ohjelmaa lähellä sijaitsevassa mökissään. Varakkaitten ja köyhien ajanvietemahdollisuudet ovat jossain määrin tasoittuneet. Konsertit, ooppera, baletti ja teatteri ovat avautuneet sellaisille yhteiskuntaluokille, jotka aiemmin eivät olleet päässeet nauttimaan tällaisista viihteellisistä ja sivistävistä taidealoista.
Dokumenttiohjelmat ovat synnyttäneet matkustushalua ja jopa kehittäneet ammatteja. Maantieteelliset ohjelmat ovat lisänneet suuresti kansainvälistä ymmärtämystä. Ne ovat avanneet monille uusia näköaloja ja kannustaneet suurempaan rotujen ja kansojen väliseen suvaitsevaisuuteen. Televisio täyttää vanhusten ja sairaitten yksinään viettämän ajan. Ja ajattelehan, miten suuresti televisio-ohjelmat vaikuttavat, hyvällä tai huonolla tavalla, kouluikäisten herkkään mieleen.
Mutta onko televisio vaikuttanut nykymaailmaan yksinomaan myönteisesti? Lähettävätkö televisioasemat vain sellaisia ohjelmia, jotka lisäävät ihmisten sivistystasoa ja heidän tietojaan heitä ympäröivästä maailmasta? Eikö televisiota ole käytetty myös taivuttamaan ihmisten mieliä ovelan poliittisen propagandan tai hyökkäävän mainonnan avulla? Mitä televisio on tehnyt ihmisten hermoille, heidän syömätavoilleen ja terveydelleen, sekä fyysiselle että hengelliselle terveydelleen? Miten se on vaikuttanut perhe-elämään ja varsinkin lapsiin?
Nämä ovat joitakin niistä kysymyksistä, joita tarkastellaan seuraavissa artikkeleissa joiden yhteisenä aiheena on: television edut ja haitat.