Nuoret kysyvät:

Miksi elämä tuntuu niin yksitoikkoiselta?

”INHOAN tällaista yksitoikkoista elämää”, sanoi Anne Marie itsemurhayrityksen jälkeen. Hän oli seitsenvuotias.

Ehkä sinustakin on joskus tuntunut samanlaiselta kuin Anne Mariesta. Mitä sinä tarjoaisit ratkaisuksi? Anne Marien mielestä ratkaisu löytyisi olosuhteitten muuttumisesta. ”Tämä ei ole sellaista elämää jota minä haluan”, hän sanoi. ”Haluan elää maaseudulla. En pidä lainkaan tästä kaupungista.” Saatat sanoa: ”En koskaan ikävystyisi, jos minulla vain olisi mielenkiintoinen työ, elämäntehtävä tai paljon rahaa.”

Voitko syyttää olosuhteitasi?

George-niminen nuori mies yleni nopeasti suuressa yhtiössä, ja hänestä tuli sen kakkosmies, johtokunnan varapuheenjohtaja. Hän sanoi: ”Se hiveli kovasti itsetuntoani. Minulla oli hieno titteli, parempi toimisto, mutta mitä olin saanut?” Hän tunnusti: ”Olin eräässä mielessä tyytyväinen itseeni, mutta toisaalta myös ikävystynyt. Kerättyäni kaiken tämän itselleni voittoina ja todistettuani kyvykkyyteni jäljelle jäi enää kovin vähän.”

Jopa rikkaat ja kuuluisat ihmiset, jotka pystyvät hankkimaan melkein mitä tahansa mitä rahalla voi saada, painiskelevat ikävystymisen kanssa. Tarkasteltuaan upporikkaitten omituista rahankäyttöä Time-lehden apulaispäätoimittaja Roger Rosenblatt sanoi: ”Mitä useimmat maailman suurtuhlareista toteavat sen jälkeen kun he ovat hankkineet suuren talon, suuren puutarhan ja suuria eläimiä ja nauttineet juhlien humusta? Että he ovat ikävystyneitä. Ikävystyneitä.” Maine, raha, arvostettu työ tai ihanteelliset elinolot eivät siis itsessään pysty karkottamaan ikävystymistä pysyvästi. Syynä on se, että ikävystyminen on perimmältään asennekysymys.

Asennekysymys

Voit pitää esimerkiksi liikennelentäjän työtä kiehtovana ja jännittävänä. Silti suuri osa hänen työstään on toistuvaa ja automaattiohjauksella tapahtuvat lennot voivat olla pitkästyttäviä. Mutta ajattelemalla jatkuvasti huostaansa uskottujen monien ihmisten turvallisuutta lentäjä voi taistella ikävystymistä vastaan.

Iästämme, työstämme tai asemastamme riippumatta ratkaisevaa on se, miten me suhtaudumme olosuhteisiimme. Ikävystyminen ei johdu niinkään ulkoisista olosuhteistamme ja mielenkiinnon kohteistamme kuin siitä, miten suhtaudumme niihin.

Ikävystynyt ihminen sulkee mielensä vangin yksinäiskopin kaltaiseen eristettyyn tilaan. Vanki ei saa ottaa vastaan vieraita. Kopissa ei ole ikkunoita. Hänellä ei ole sanomalehtiä eikä kirjoja, ei radiota eikä televisiota eikä hän voi puhua kenenkään kanssa. Tällaiset puitteet voivat johtaa ikävystymiseen ja usein myös täydelliseen mielenvikaisuuteen. Mistä se johtuu? Vangilta aivan yksinkertaisesti puuttuu virikkeitä. Hänen aistinsa kaipaavat niitä, mutta hän ei pysty tyydyttämään aistejaan.

Voit panna mielesi ’yksinäiskoppiin’ eristäytymällä kaikesta siitä ympärilläsi olevasta, mikä voi tarjota virikkeitä. Sinun täytyy siis alkaa osallistua ja antaa siten mielellesi virikkeitä. Miten sitten voit kehittää kiinnostusta erilaisiin asioihin, jotka vuorostaan voivat antaa tarvittavia virikkeitä?

Taistele ikävystymistä vastaan sopivalla toiminnalla

”He eivät vaivaudu tekemään mitään. He tulevat kotiin ja avaavat television ja katsovat sitä koko ajan. Heillä ei ole mitään käytännöllisiä harrastuksia. Ei ihme, jos he sanovat olevansa ikävystyneitä”, sanoi teini-ikäinen Patrick tehdessään yhteenvetoa monien ystäviensä elämänmenosta. Miten totta se onkaan. Heillä ei ole virikkeitä antavaa toimintaa, ja seurauksena on ikävystyminen. Mutta tekemällä jotakin vedät myös mielesi siihen mukaan.

Gina selittää: ”Jos alan ikävystyä, otan paperia ja lyijykynän ja alan piirtää. Nautin siitä niin paljon, etten halua lopettaa!” Nuori Phillip sanoo: ”Kirjoitan muistiin ne asiat, jotka aion hoitaa kunakin päivänä. Ne ovat käytännöllisiä asioita. Varaan aina itselleni aikaa myös lukemiseen.”

Miljoonat ihmiset seurasivat jalkapalloilun Maailman cupin otteluita, mutta kuinka moni katsoja on koskaan päässyt nauttimaan pallon potkaisemisesta edes pienessä hupipelissä? Vaikka miljoonat nauttivat äänitetyn musiikin kuuntelemisesta, niin miten paljon enemmän jonkin soittimen soittaminen tuottaakaan mielihyvää. Lucinda sanoo: ”Kun aika käy pitkäksi, menen pelaamaan tennistä, ja iltaisin opettelen soittamaan kitaraani. Meitä on jopa muutama, jotka harjoittelemme yhdessä, ja meillä on todella hauskaa.”

Puhukaamme nyt hieman työstäsi tai koulunkäynnistäsi. Jos olet uuttera ja syvennyt koulunkäyntiisi tai työhösi, voit saada siitä suurta henkilökohtaista tyydytystä. Voit saada myös tunnustusta – ja sehän ei ikävystytä. Raamattu sanoo: ”Jos näet miehen, kerkeän toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa.” (Sananlaskut 22:29) Syvenny siksi opiskeluusi pakollisina kouluvuosinasi. Opettele koulun tarjoamat perusasiat, jotka voivat tehdä sinusta taitavan. Jos sinulla on jokin työ, kehitä siihen kiinnostusta. Henkilökohtaiset aikaansaannokset – ei ikävystyminen – voivat tuottaa tyydytystä. Mutta kuten huomasimme Georgen kokemuksesta, asia ei ole aina näin. Toiminta tai aikaansaannokset eivät itsessään kykene poistamaan ”ikävystyttävää elämää” pysyvästi, vaan tarvitaan vielä jotain muuta.

Elämäntapa joka tuottaa todellista tyydytystä

”Jotkut menestyvät ihmiset ovat havainneet, että vaikka ulkoiset tekijät kuten se, että on enemmän rahaa, lomia ja tavaroita, vähentävätkin tyytymättömyyttä – – ne eivät lisää tyytyväisyyttä”, sanoo keski-ikäisiä ihmisiä uran valinnassa ohjaava Sol Landau, joka on tehnyt tutkimuksen ihmisistä, ”jotka ovat toteuttaneet unelmansa”. Hän toteaa lopuksi: ”Siihen pystyvät vain sisäiset tekijät, jotka ruokkivat henkeä.” Ollakseen mielekästä elämä tarvitsee siis myös henkisen ulottuvuuden.

Sinulla saattaa olla kaikki nykyajan tekniset laitteet mutta voit silti yhä olla silmäkkäin ikävystymisen kanssa. Jeesus Kristus sanoi: ”Vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” (Luukas 12:15) Sinun tarvitsee tuntea, että saavutat elämälläsi jotain arvokasta.

Jeesus kutsui seuraajansa osallistumaan juuri tällaiseen toimintaan. Hän sanoi: ”Tulkaa minun perässäni, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia.” (Matteus 4:19) Heidän oli yhdessä hänen kanssaan määrä auttaa ihmisiä kertomalla heille hyvää uutista Jumalan valtakunnasta. Tällä sanomalla oli todellista voimaa niiden elämän kohentamiseen, jotka ottivat sen vastaan. He varmasti tunsivat sanoin kuvaamatonta iloa nähdessään, miten heidän sanomansa vaikutti ihmisiin, jotka olivat ”kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta”! Kuvittelehan heidän tuntemaansa tyydytystä heidän nähdessään juoppojen, varkaitten, rivosuisten herjaajien ja sukupuolisia luonnottomuuksia harjoittaneitten muuttuvan puhtaiksi, vastuuntuntoisiksi ihmisiksi, joilla oli itsekunnioitusta. – Matteus 9:36; 1. Korinttolaisille 6:9–11.

Nykyään Jehovan todistajat suorittavat samanlaista ”kalastusta” kaikkialla maailmassa. Heidän joukossaan on kymmeniätuhansia nuoria, joista monet ovat tarjoutuneet käyttämään jopa 90 tuntia kuukaudessa viedäkseen tätä voimakasta sanomaa toisille. Se on sekä virikkeitä antavaa että arvokasta.

Joitakuita nuoria tulee nykyään työhön johonkin Vartiotorni-seuran monista haaratoimistoista, joiden yhteydessä painetaan raamatullista kirjallisuutta, kuten tätä lehteä. Englannissa yksi heistä on 19-vuotias Andrew. Hän kuuluu viiden hengen ryhmään, joka painaa 23 metrin pituisella offsetpainokoneella Herätkää-lehteä ja sen sisarlehteä Vartiotornia satojatuhansia kappaleita. Mitä Andrew ajattelee työstään niputtaessaan toisten kanssa lehtiä, joita painokone suoltaa 32000 kappaletta tunnissa?

”Työni voi olla hyvinkin pitkäveteistä, jos olen itse sitä mieltä”, hän myöntää. ”Tämä on kuitenkin välttämätöntä ja voimia kysyvää työtä. Mikä tärkeintä, sillä on suurenmoinen tarkoitus: lehtien painaminen toisille, jotta he niiden avulla löytäisivät elämään johtavan tien. Mietin usein sitä, minne lehdet menevät ja mitä hyvää ne saavat aikaan.” Se, että hän suhtautuu työnsä tärkeään elämää pelastavaan puoleen oikein, siis estää häntä pitkästymästä työhönsä.

On selvää, että sinä et ehkä voi tehdä sellaista työtä, josta Andrew nauttii. Mutta kristillisessä toiminnassa on monia mielenkiintoisia puolia. Mikset tekisi Jehovan todistajille sitä koskevia kysymyksiä? Elämäsi ei tarvitse tuntua yksitoikkoiselta. Tervehenkinen kristillinen elämä ja toiminta kyllä karkottavat ikävystymisen.

[Kuva s. 25]

Oikea asenne poistaa työstä sen yksitoikkoisuuden