Kertomus Korintin kanavasta

Herätkää-lehden Kreikan-kirjeenvaihtajalta

VÄLIMEREN maassa Kreikassa on epätavallinen kanava. Se ei ole suinkaan Pohjois-Euroopan maiden suurten kanavien eikä Egyptissä sijaitsevan kuuluisan Suezin kanavan veroinen. Siitä huolimatta tämä Kreikan kanava on ainutlaatuinen. Se yhdistää Välimereen kuuluvan Saroninlahden Korintinlahteen, josta pääsee suoraan Adrianmereen ja toisten Euroopan maitten satamiin. Tästä syystä tällä kanavalla on hyvin tärkeä merkitys Kreikan taloudelle.

Vuonna 1982 oli kulunut sata vuotta siitä, kun kanavan nykyaikainen rakennustyö aloitettiin. Tuolloin Kreikan tiedotusvälineet tähdensivät hyvin voimakkaasti kanavasta saatavia etuja. Me halusimme kuitenkin saada tietää kanavasta enemmän kuin vain sen, mitä sanomalehdistä voi lukea. Niinpä lähdimme eräänä aurinkoisena aamuna Ateenasta kohti Korintin kannasta vierailemaan kanavan hallintorakennuksessa.

Saavuttuamme perille kanavan johtaja vastasi auliisti kysymyksiimme. Hän tähdensi varsinkin sitä, miten monenlaiset parannukset ovat tehneet kanavasta hänen sanojensa mukaan ”ihmisen kunnioitusta herättävän saavutuksen, jolla on yhä enemmän merkitystä ei ainoastaan Kreikalle vaan myös Euroopalle yleensä”. Lisäksi hän ystävällisesti kertoi meille tämän tärkeän kanavan rakentamisen vaiheista.

Korintin vauraus ja Korintin kannas

Muinaisessa maailmassa Korintti (eli Korintto) oli kuuluisa kaupunki. Suuruudestaan ja vauraudestaan se sai kiittää sitä kapeaa maakaistaletta, joka erottaa Joonianmeren Aigeianmerestä. Kuinka niin? Siihen aikaan laivat vedettiin maitse tuon kannaksen kapeimman kohdan yli. Ne kuljetettiin diolkos-nimistä tietä myöten, joka oli päällystetty ensin kivilaatoilla ja sen jälkeen rasvatuilla puupölkyillä. Näin laivat välttivät Peloponnesoksen ympäri purjehtimisen tuomat riskit. Peloponnesoksen eteläisimmässä kärjessä vaara oli suurin, koska Maleanniemen rannikolla sää on usein huono ja meri myrskyisä.

Voit varmasti kuvitella, että kaikista eduista huolimatta laivojen vetäminen kapean kannaksen yli ei ollut halpaa. Kauppiaitten täytyi maksaa kalliit satamamaksut, mikä olikin Korintin tärkein tulolähde.

Lisää tuloja saatiin kauppiailta, jotka oleskelivat Korintissa niin kauan kuin heidän laivansa saatiin vedetyksi kannaksen yli. Täällä monet antautuivat viettämään loisteliasta ja irstasta elämää, mihin kului melkoisesti rahaa. Lisäksi he antoivat lahjoituksia temppeleille ja uhrasivat pakanajumalille. Kaiken tämän johdosta Korintti oli yksi muinaisen maailman vauraimmista kaupungeista. Se oli hyvin kuuluisa ja hekumallinen kaupunki, jossa sekä idän että lännen paheet kohtasivat ja sekoittuivat toisiinsa.

Kanavan rakentamista ehdotetaan ensi kerran

600-luvulla eaa. Korintin yksinvaltias Periandros, yksi muinaisen Kreikan seitsemästä viisaasta miehestä, teki suunnitelman kanavan rakentamisesta tämän Peloponnesoksen ja manner-Kreikan yhdistävän kapean maakaistaleen poikki. Jos laivaliikenne kanavan ansiosta lisääntyisi, myös hänen veroina kokoamansa tulot lisääntyisivät. Hän jätti kuitenkin hankkeen sikseen. Miksi?

Hän pelkäsi vihastuttaa jumalia, sillä Delfoin Pythia-oraakkeli oli sanonut: ”Älä rakenna kannakselle tornia äläkä kaiva sen poikki uomaa (kanavaa).” Kerrotaan, että Korintin papit kehottivat oraakkelia sanomaan näin. He nimittäin pelkäsivät, että kun laivat pääsisivät kanavaa myöten nopeasti kannaksen poikki, niin he menettäisivät runsaat lahjoituksensa ja uhrilahjansa, koska kauppiailla ei olisi enää mitään syytä oleskella Korintissa.

Demetrios Poliorketes elvytti jälleen kanavan rakentamisajatuksen vuonna 307 eaa. Mutta hänkin jätti hankkeen kesken, kun egyptiläiset insinöörit, jotka hän oli tuonut paikalle suunnittelemaan työn, vakuuttivat hänelle, että siihen liittyi suuri ongelma. Heidän mukaansa Korintinlahden ja Saroninlahden vesi oli eri tasolla. He siis varoittivat, että kun kannaksen poikki kaivettaisiin uoma, niin Korintinlahden vedet tulvisivat Saroninlahteen peittäen alleen koko ympäröivän alueen ja läheiset saaret.

Varhaiset rakennusyritykset epäonnistuvat

Kun Korintista tuli yksi Rooman provinssin osa, Julius Caesar ja myöhemmin Caligula tekivät suunnitelmia kanavan rakentamiseksi kannaksen poikki. Näiden suunnitelmien perusteella Nero aloitti varsinaisen rakentamisen vuonna 67 käyttäen siinä 6000 orjaa ja rangaistusvankia.

Tämä yritys kuitenkin keskeytyi, kun Neron täytyi palata Roomaan, koska siellä häntä vastaan oli noussut kapina. Vähän tämän jälkeen Nero kuoli, ja kanavan rakennustyö jäi sikseen. Myöhempinä vuosina Herodes Atticus ja myöhemmin bysanttilaiset yrittivät edelleen rakentaa kanavaa kannaksen poikki. Mutta heidänkään ponnistelunsa eivät menestyneet. Sama piti paikkansa venetsialaisista, jotka aloittivat kaivamisen mutta jättivät sen pian kesken.

Kanava saadaan lopulta valmiiksi

Kuten voit nähdä sivulla 25 olevasta kuvasta, Korintin kanava on kuitenkin nykyään olemassa. Miten tuo rakennustyö saatiin lopulta päätökseen? Vuonna 1821 tapahtuneen kreikkalaisten vallankumouksen jälkeen Kreikan ensimmäinen presidentti, Ioannis Kapodistrias, ymmärsi, että Korintin kanava on hyvin tärkeä Kreikan kehitykselle. Hän antoi sen rakentamisen tehtäväksi eräälle ranskalaiselle insinöörille, mutta jälleen kerran työ täytyi keskeyttää – tällä kertaa taloudellisista syistä.

Lopulta Suezin kanavan avaamisen jälkeen Kreikan hallitus sääti lain (marraskuussa 1869) ”Korintin kannaksen puhkaisemisesta”. Tähän lakiin tehtiin useita muutoksia ja lisäyksiä, ja pitkien neuvottelujen jälkeen kanavan rakennustyö aloitettiin jälleen 5. toukokuuta 1882. On kiinnostavaa, että vaikka kanavan sijaintipaikaksi ehdotettiin kolmea eri kohtaa, sen rakentamispaikaksi valittiin kuitenkin sama kohta, jonka Neron insinöörit olivat valinneet. Tarkastelehan kuitenkin uudestaan sivulla 25 olevaa valmista kanavaa esittävää kuvaa. Voitko kuvitella, miten valtava työ tällaisen kanavan rakentaminen oli tuolloin, vuosisadan vaihteessa?

Kanavan johto antoi meille ystävällisesti yksityiskohtaisia tietoja kanavan varsinaisesta louhimisesta. Opimme muun muassa seuraavaa: Noin 2500 työntekijää rakensi sitä noin kymmenen vuoden ajan käyttäen parhaita mahdollisia siihen aikaan saatavia koneita. He kaivoivat noin 930000 kuutiometriä maata ja kiveä. Kanava on noin kuusi kilometriä pitkä. Sen seinämät kohoavat joissakin kohdin jopa 76 metrin korkeuteen merenpinnasta. Kanavan leveys on merenpinnan tasolla 25 metriä ja pohjassa 21 metriä. Korintin kannaksen puhkaisemisen valtava työ saatiin lopulta valmiiksi, ja kanavan avajaisseremoniat pidettiin 7. elokuuta 1893.

Viime aikoina kanavaa myöten on kulkenut vuosittain noin 10000 laivaa. Kanavan käyttö on yleensä kannattavaa, koska se säästää polttoainetta ja kallista aikaa. Lisäksi laivojen ei tarvitse purjehtia Peloponnesoksen ympäri.

Tällainen on siis kertomus Korintin kanavasta. Jos joskus vierailet Kreikassa, suosittelemme, että käyt myös katsomassa tätä kanavaa. Voisit käydä katsomassa sitä esimerkiksi matkalla muinaiseen Korinttiin, joka on raamatullisesti hyvin kiinnostava paikka. Kanava on hämmästyttävän vaikuttava näky varsinkin silloin, kun laivat lipuvat sen läpi.

[Huomioteksti s. 26]

Ensimmäinen suunnitelma kanavan rakentamisesta tämän kapean maakaistaleen poikki tehtiin 600-luvulla eaa.