Nuoret kysyvät:

Miksi kieltäytyä huumeista?

”MINÄ olen tunneperäisesti lapsi”, sanoo Mike, 24-vuotias nuori mies. ”Toisinaan muut ikäiseni suorastaan pelottavat minua. Kärsin masennuksesta ja epävarmuudesta, ja joskus olen jopa harkinnut itsemurhaa.”

Ann on 36-vuotias. Hänkin kuvailee itseään ”tunneperäisesti hyvin nuoreksi”, sellaiseksi jolla on ”heikko itsetunto”. Hän lisää: ”Minusta on erittäin vaikeaa elää tavallista elämää.”

Miksi näillä kahdella muutoin terveellä ihmisellä on sellaisia tunneperäisiä vaikeuksia? Mike ja Ann joutuvat kärsimään erään päätöksen vuoksi, jonka he tekivät ollessaan aivan nuoria – he päättivät kokeilla huumeita. – Galatalaisille 6:7.

Ei voida kieltää, että monet nuoret käyttävät nykyään huumeita – kaikkia mahdollisia huumeita harha-aistimuksia aiheuttavista aineista marihuanaan saakka. On siksi todennäköistä, että ennemmin tai myöhemmin sinulle tarjotaan huumeita. Saatat haluta kiihkeästi tovereidesi hyväksyntää, ja tarve kuulua joukkoon voi luoda kovan paineen. Mitä teet? Onko sinulla kylliksi itseluottamusta ja voimaa, niin että pystyt kieltäytymään huumeista? Miksi sinun pitäisi kieltäytyä niistä? Ennen kuin voimme vastata tähän, on hyödyllistä ensin tarkastella joitakin tosiseikkoja sinusta ja tunneperäiseen kypsyyteen johtavasta kasvuprosessista.

Miten kasvat tunneperäisesti aikuiseksi

Nuorena elät kiihkeän kasvun aikaa, johon liittyy sukupuolinen kehitys. Mutta ruumiillisen kasvun lisäksi koet muuta. Sinä kasvat myös tunneperäisesti. Mitä tämä tarkoittaa?

Joudut jatkuvasti alttiiksi uusille kokemuksille ja haasteille, jotka saattavat osoittautua sekä rasittaviksi että antoisiksi. Mutta kaikki nämä kokemukset ovat välttämättömiä tunneperäiselle kasvullesi. Kuinka niin? On kysymys siitä, miten kehität taitoasi selviytyä, kohdata elämän haasteet, ja siitä, miten opit suhtautumaan menestykseen ja epäonnistumiseen. Aikuiseksi kasvaminen tunneperäisesti merkitsee juuri sitä. Nuoret, jotka yrittävät paeta ongelmia turvautumalla huumeisiin, voivat itse asiassa estää sellaisen tunneperäisen kehityksen. Käsittelemme tätä myöhemmin.

Mutta miksi kutsumme selviytymiskykyä taidoksi? Koska se on sellaista, mikä täytyy oppia ja minkä hallitsemiseksi täytyy harjoitella. Valaisemme tätä esimerkillä: Oletko koskaan hämmästellyt taitavan jalkapalloilijan pelaamista? Kenties hänen tapansa kohdata pelin haasteet ihastutti sinua. Katselit, kuinka hän käytti päätään ja jalkojaan tavalla, joka herätti suorastaan kunnioitusta! Mutta kuinka pelaaja kehitti sellaisen taidon? Harjoittelemalla vuosia. Hän oppi potkimaan palloa, juoksemaan sen kanssa, puikkelehtimaan, harhauttamaan ja niin edelleen, kunnes hänestä tuli taitava pelaaja.

Selviytymistaidon kehittäminen on hyvin samanlaista. Se vaatii harjoittelua! Ja miten voit saada sellaista harjoitusta? Raamattu antaa johtolangan Roomalaiskirjeen 5:3:ssa: ”Riemuitkaamme ollessamme ahdistuksissa, koska tiedämme, että ahdistus saa aikaan kestävyyttä.” Kestävyys merkitsee sitä, että pysyy lujana painostuksesta ja vaikeuksista huolimatta eikä hellitä. Ja huomaa, että juuri kohtaamalla ’ahdistuksen’ tai piinalliset olosuhteet ja suoriutumalla niistä, voit kehittää kestävyyden ominaisuutta. Kestävyys, jota kehität ’ahdistuksessasi’ parhaillaan, varustaa sinua selviytymään paremmin tulevista vaikeuksista. Siten ”ahdistus” voi olla myönteinen kokemus, joka tuottaa erinomaisia tuloksia. – Vrt. Jaakob 1:2–4.

Kuinka voit soveltaa tätä periaatetta elämässäsi? Kohtaamalla rohkeasti ja selvittämällä ongelmat tai vaikeudet, joita koet tällä hetkellä nuorena ihmisenä. Puuttuuko sinulta esimerkiksi itseluottamusta? Oletko ujo tai yksinäinen? Tai ehkä olet huolissasi ulkonäöstäsi? Onko perhe-elämäsi vaikeaa tai onko sinulla ongelmia koulussa? Eri nuorilla on erilaisia ongelmia; jotkut niistä ovat vain vähäisiä ”jokapäiväisiä” pulmia, toiset taas saattavat vaivata nuorta niin suuresti, että ne panevat alulle itsemurha-ajatuksia. Mutta olivatpa sinun nimenomaiset ongelmasi millaisia tahansa, niin kasvaaksesi tunneperäisesti sinun tulee kohdata ja selvittää ne nyt!

’Mutta mitä tällä kaikella on tekemistä huumeista kieltäytymisen kanssa?’ kysyt. Harkitse asiaa.

Huumeet estävät kasvun

Ann, joka käytti huumeita pakokeinona, sanoo: ”14 vuoteen en ole selvittänyt ongelmiani.” Hän myöntää: ”Olen tunneperäisesti hyvin nuori.” Mike ilmaisi samanlaisen ajatuksen sanoessaan: ”Käytin huumeita 11-vuotiaasta asti. Kun lopetin 22-vuotiaana, tunsin itseni lapseksi. Takerruin toisiin yrittäessäni saada turvallisuuden tunteen. Tajusin, että tunneperäinen kehitykseni oli pysähtynyt silloin, kun aloin käyttää huumeita.”

Pian sen jälkeen, kun Mike, Ann ja lukemattomat muut heidän kaltaisensa aloittivat huumekokeilunsa, he ajattelivat, että näitä aineita voitaisiin käyttää elämän hankaluuksista selviytymiseksi. Mutta mitä useammin he turvautuivat huumeisiin, sitä harvemmin he itse asiassa kohtasivat rohkeasti ongelmansa. Mitä siitä seurasi? He eivät onnistuneet kehittämään selviytymiseen tarvittavia taitoja, jotka ovat välttämättömiä kypsän aikuisen elämässä. Pohjimmiltaan heidän tunneperäinen kehityksensä pysähtyi tai hidastui, kun he alkoivat käyttää huumeita.

Tri Sidney Cohen, USA:n terveysministeriön alaisen huumeiden vaikutuksia tutkivan laitoksen (Division of Narcotic Addiction and Drug Abuse) entinen johtaja, selittää: ”Nuoren huumeidenkäyttäjän ongelma on se, että vaikka hän oppisikin jotain, hänellä ei ole käytettävissään aikaa harjoitteluun, sillä hän saattaa olla huumeiden vaikutuksen alaisena koko valveillaoloaikansa. Hänen päiväänsä sisältyy huumausaineen polttelua aamiaisen jälkeen, kello 10:n tauolla, aamiaistunnilla jne. Opitun harjoitukseen tai kertaamiseen jää vain vähän aikaa.”

Ymmärtääksemme tämän paremmin palauttakaamme mieleemme kuvaus jalkapallon pelaajasta. Mitä tapahtuisi, jos hän lakkaisi harjoittelemasta kehityttyään jonkin verran, vaikkapa sen jälkeen, kun hän oppii potkimaan palloa? Hän ei edistyisi taitavuudessa. Mitä siis tapahtuu, kun 13-vuotias alkaa käyttää huumeita ja siksi lakkaa soveltamasta käytäntöön selviytymiseen vaadittavia taitoja? ”Tuhlasin kaikki nuo kehittymiseen tarvittavat vuodet”, vastaa Frank, joka alkoi väärinkäyttää huumeita 13-vuotiaasta lähtien. ”Lopetettuani huumeiden käytön tajusin tuskallisesti, että olin täysin valmistautumaton selviytymään elämästä. Olin uudelleen 13-vuotias, joka kuohuu tunneperäisesti samoin kuin kuka tahansa toinen nuori.”

Opimme kokemuksesta

Kun koet nuoruusajan iloineen ja suruineen, valmistaudut itse asiassa elämää ja sen haasteita varten. ”Opimme paljon kokemuksesta”, selitti eräs kuntoutusohjaaja Herätkää-lehdelle. ”Kun koemme elämässä jotakin, mielemme merkitsee sen pysyvästi muistiin, ja kohdatessamme ongelman voimme käyttää aikaisempia kokemuksiamme hyväksemme. Mieli muistuttaa paljon tietokonetta. Syötämme tietokoneeseen tietoja. Kun sille sitten esitetään kysymys, se tutkii muistiaan, jäsentelee tietoa ja vastaa. Entä mitä tapahtuisi, jos syöttäisimme siihen vaikka vain hieman väärää tietoa? Kun sen puoleen käännyttäisiin joidenkin kysymysten ratkaisemiseksi, se antaisi väärät vastaukset.”

Nuorena oppimisesi edistyy samalla tavoin. Edellä mainittu ohjaaja jatkaa: ”Jos nuori saa elämänkokemuksensa huumeiden vaikutuksen alaisena, hänen mielensä merkitsee muistiin väärää tai vääristynyttä tietoa. Kun hän sitten kohtaa ongelmia, hänen mielessään tapahtuva erittely pohjautuu väärään tietoon, ja näin hänen on vaikea selviytyä elämän ongelmista.”

Nuorena sinun tulee kohdata elämä sellaisena kuin se on, kaikkine sen iloineen ja suruineen, menestyksineen ja epäonnistumisineen. On totta, että aikuiseksi kasvaminen ei ole helppoa. Mutta jos yrität välttää ”kasvukipuja” käyttämällä huumeita, voit vahingollisella tavalla vähentää mahdollisuuksiasi kasvaa vastuuntuntoiseksi kypsäksi aikuiseksi.

Opi tässä yhteydessä Jeesuksen Kristuksen esimerkistä. Hänen ollessaan kidutuspaalussa jotkut tarjosivat hänelle helpotukseksi ”viiniä, johon oli sekoitettu mirhaa”. Mitä hän teki? ”Hän ei huolinut sitä”, vastaa Raamattu. (Markus 15:23) Mitä sinun siis pitäisi tehdä, kun toiset yllyttävät sinua kokeilemaan huumeita? ”Älä suostu!” kehottaa Mike. ”Älä kokeile huumeita, sillä jos kokeilet, niin tulet kärsimään lopun elämääsi!”

Mutta miten voit kieltäytyä huumeista? Tätä käsitellään Herätkää-lehdessä myöhemmin,

[Huomioteksti s. 18]

”Älä kokeile huumeita”, kehottaa Mike. ”Tulet kärsimään lopun elämääsi!”

[Kuva s. 17]

Mitä sinä vastaisit?