Kuinka se tapahtui?
”KUINKA oli mahdollista, että sellainen raakalaishallitus kuin natsien Kolmas valtakunta pääsi valtaan maassa, joka oli maailman taloudellisesti edistyneimpiä ja sivistyneimpiä maita?” Tämän ajatuksia herättävän kysymyksen esitti historioitsija J. Noakes History Today -lehdessä. Siihen voidaan ehkä vastata joidenkin taustatietojen avulla.
Adolf Hitler ei perustanut natsipuoluetta. Vuonna 1919 Anton Drexler, müncheniläinen lukkoseppä, perusti Deutsche Arbeiterpartein (Saksan työväenpuolueen). Vuotta myöhemmin sen nimi muutettiin Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterparteiksi (Saksan kansallissosialistiseksi työväenpuolueeksi), ja vuonna 1921 Hitleristä tuli sen johtaja. Drexler vetäytyi myöhemmin puolueesta vastalauseena Hitlerille. Sana ”natsi” johtuu puolueen saksankielisen nimen ensimmäisestä sanasta.
Vuonna 1923 Hitler ja hänen puolueensa epäonnistuivat yrityksessään kukistaa hallitus, ja Hitler vangittiin. Vankeusaikanaan hän kirjoitti kirjansa Taisteluni. Siinä hän toi julki puolueen päätavoitteet ja -opetukset ja sanoi sen suurimmaksi päämääräksi ”suurten joukkojen voittamisen kansallisesti ajatteleviksi”. Hän julisti, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi ”ei mikään yhteiskunnallinen uhri ole liian raskas”. Valtion on osoitettava olevansa ”tuhatvuotisen tulevaisuuden vaalija”, hän kirjoitti.
Aluksi Hitleriin ja hänen puolueeseensa ei suhtauduttu vakavasti. Hänen mahtipontinen puhetapansa sai saksalaisen kirjailijan Kurt Tucholskyn sanomaan silloin: ”Ei sitä miestä olekaan; on vain se melu, minkä hän saa aikaan.” Tucholsky puhui epäilemättä monien puolesta. Mutta mies oli olemassa, ja hän oli saava aikaan paljon muutakin kuin melua.
Natsien vallananastukseen vaikuttaneet seikat
Saksalaiset olivat pettyneitä kärsittyään tappion ensimmäisessä maailmansodassa. He pitivät Versailles’n sopimuksessa heille langetettuja raskaita pakotteita ylettömän rasittavina ja epäoikeudenmukaisina. Heiltä puuttui voimakas poliittinen johto. Taloudellinen tilanne huononi viikosta viikkoon. Maailmanlaajuinen lamakausi myötävaikutti siihen, että miljoonista tuli työttömiä. Epätoivon raskas ilmapiiri ja turvattomuuden tunne tukahduttivat elämisen ilon.
Taitavan propagandakampanjan avulla natsiliike onnistui saamaan ihmisjoukot toteuttamaan halukkaasti sen poliittisia tavoitteita. Sen suurisuuntaiset tulevaisuudenlupaukset vetosivat kansaan. Se käytti häikäilemättä omien tarkoitusperiensä hyväksi pelkoa, jota väestö tunsi kommunismia kohtaan. Se tarjosi preussilaiselle militarismille uuden purkautumistien. Puolue tarjosi nuorille jännitystä, seikkailua ja toveruutta sekä juovuttavan tunteen siitä, että voi itse olla mukana luomassa uutta, mahtavampaa Saksan valtiota.
Vain kuusi vuotta valtaan tulonsa jälkeen Hitler puhui 28. huhtikuuta 1939 menestyksistään. Niihin kuuluivat järjestyksen palauttaminen, tuotannon lisääminen, työttömyyden lopettaminen ja Versailles’n sopimuksen rajoitusten poistaminen. Sitten hän lisäsi: ”Olen antanut valtakunnalle jälleen takaisin meiltä 1919 riistetyt maakunnat – – olen palauttanut Saksan elintilan tuhatvuotisen historiallisen eheyden, ja olen – – yrittänyt tehdä kaiken tämän verta vuodattamatta ja aiheuttamatta omalle kansalleni tai muille sen vuoksi sodan kärsimystä.”
Sebastian Haffner selittää kirjassaan Hitler, Reunamerkintöjä, että ”Hitler oli heistä [saksalaisista] ihme – ’Herran lahja’”. Natsipuolue saattoi siksi Hitlerin menestysten ja taitavan propagandan ansiosta saada kansasta sellaisen vallan, että liike alkoi saada uskonnollisia vivahteita. Puolueen tavoitteiden tukemisesta tuli pian ”pyhä” velvollisuus.
Tämä auttaa meitä ymmärtämään paremmin, mitä William L. Shirer kirjoitti kirjassaan The Nightmare Years (Painajaisten vuodet): ”Väkijoukkojen vimma kiehtoi minua vielä enemmän kuin ensimmäinen näkemäni vilahdus diktaattorista – –. Kun hän ilmaantui hetkeksi parvekkeelle ja heilutti kättään, he tulivat hulluiksi. Monet naiset pyörtyivät. Joitakuita miehiä ja naisia tallattiin jalkoihin, kun väkijoukko tungeksi nähdäkseen lähempää messiaansa, sillä sellainen hän näytti olevan heille.”
[Huomioteksti s. 5]
Natsit saivat ihmisjoukot toteuttamaan halukkaasti heidän tavoitteitaan
[Kuva s. 5]
Monien mielestä Hitler oli ”Herran lahja”, sanoo eräs saksalainen kirjailija