Puun anti

Herätkää-lehden Marokon-kirjeenvaihtajalta

MITÄ yhteistä on Nooan arkilla, klarinetilla, Kopernikuksen maapallolla ja lehdellä jota luet? Ne kaikki ovat peräisin samasta lähteestä: puusta. Ihmiselämässä on vain harvoja aloja, joilla puu ei olisi näytellyt tai ei vieläkään näyttele huomattavaa osaa. Seisoopa puu metsässä tai kaadetaanpa se ihmisen käyttöön, niin sillä on paljon annettavaa eläville luomuksille ja varsinkin ihmiselle.

Elävä puu

Metsässä seisova puu on kaunis ja majesteettinen. Keneenpä eivät tekisi vaikutusta verkkaan keinuvat välkehtivät koivunlehdet, tai kukapa ei ihastelisi ruskan kirjomia vaahteran lehtiä? Jokainen ummehtuneessa ja saastuneessa kaupunki-ilmassa elävä nauttii keuhkojensa täyttämisestä puhtaalla metsän ilmalla. Lisäksi monet linnut, jyrsijät ja muut eläimet löytävät puista sopivan majapaikan. Oletko tiennyt, että illan suussa puu on voinut saada yövieraakseen useita tuhansia lintuja? Täällä Marokossa jotkin puut saavat vieraikseen jopa vuohia, jotka kiipeävät arganpuihin ja syövät ahnaasti niiden lehtiä.

Ihminen saa elävästä puusta korkkia, lateksia, siirappia, hartsia, tärpättiä sekä parkitsemis- ja väriaineita. Elävän puun ihmiselle suomia anteja ovat myös kumi, eristeet, makeiset, saippua, lakka, maali, hajuvesi, balsami, kosmeettiset tuotteet, lääkkeet ja jopa yrttiteet.

Puilla on eräs toinenkin tärkeä tehtävä. Ne imevät ilmakehästä lehtiinsä (ihmiselle vahingollista) hiilidioksidia, varastoivat hiiltä ja vapauttavat elämää ylläpitävää happea. Näin ne osaltaan pitävät ilman eläimille ja ihmisille hengityskelpoisena. Puut ehkäisevät lisäksi eroosiota imemällä maaperästä vettä ja estämällä maata valumasta pois veden mukana. Koska puut varastoivat sisäänsä melkoisen määrän vettä, metsät kärsivät vähemmän kuivuudesta. Lisäksi puut jakavat kosteutensa hennompien kasvien kanssa. Pienet vihannespuutarhat kukoistavat suurten puiden varjossa sellaisilla puolierämaa-alueilla, joita on esimerkiksi Etelä-Algeriassa.

Kaadettu puu

Kun tulee aika kaataa puu, sen puuainesta voidaan hyödyntää kolmella eri tavalla: sitä voidaan käyttää polttoaineena (kuten polttopuuna, puuhiilenä tai metanolina), siitä voidaan valmistaa paperia tai selluloosaa – mikä ehkä onkin puun pääasiallisin käyttötapa – tai sitten sitä voidaan käyttää rakentamisen raaka-aineena (joko sellaisenaan tai vaneriksi tai lastulevyksi valmistettuna). Erinomaisen eristyskykynsä vuoksi puu on verraton rakennusmateriaali sekä Pohjois-Amerikassa että Skandinaviassa, missä talvet ovat ankaria. Noissa paikoissa monet talot rakennetaan kokonaan puusta, vaikka ne sen jälkeen verhottaisiinkin kivillä tai tiilillä.

Jos oikeanlaatuinen puu kaadetaan oikeaan aikaan ja sen puuaines käytetään suotuisissa olosuhteissa, se voi olla poikkeuksellisen pitkäikäinen. Noin 20 vuotta sitten työntekijät löysivät La Pallicen satamasta Ranskasta 2000 vuotta vanhan puupaalutuksen. Jotkin puulajit ovat hyvin kestäviä, kuten setripuu, jolla Salomon temppelin sisäseinät paneloitiin, ja akaasiapuu, josta liitonarkki valmistettiin. (2. Mooseksen kirja 25:10; 1. Kuningasten kirja 6:14–16) Monissa Euroopan kaupungeissa on hyvin säilyneitä keskiaikaisia puutaloja. Vaikka nämä rakennukset ovat useita satoja vuosia vanhoja, niin jotkin niistä on purettu ja pystytetty uudestaan toisiin paikkoihin, kun ne ovat olleet kasvavien kaupunkien uudenaikaisen asutuksen tiellä.

Aina viime vuosisadalle saakka kaikki laivat rakennettiin puusta. Eräässä Ranskan radion ohjelmassa haastateltiin äskettäin muuatta yhä liikenteessä olevan ja hyvin harvinaiseksi käyneen puisen kauppalaivan kapteenia. Kun häneltä kysyttiin hänen laivansa ikää, hän esitti hyvin painokkaasti kantansa seuraavin sanoin: ”Teräslaiva on jo 25-vuotiaana pelkkä romukasa, kun taas puulaiva on yhä kuin uusi.”

Puusepät tiesivät miten tehdä puusta kestävää. Kerrotaan esimerkiksi, että laivanrakentajat hautasivat laivan puuosat sataman mutaan kymmeneksi vuodeksi ja kokosivat aluksen vasta sen jälkeen. Tämän toimenpiteen oletettiin suojaavan puuta muun muassa termiiteiltä. Saatiin myös selville, että rakennuspaikalle uittamalla tuotu puu kesti pitempään, jos sitä pidettiin vedessä kauan ennen sen kuivattamista. Kun puuta liotetaan suolavedessä kyllästyspisteeseen saakka, niin se ei käyristy. Nykyään ihmisillä on liian kiire käyttääkseen tällaisia perinteisiä puunkyllästysmenetelmiä.

Melkein sadan vuoden ajan junavaunut tehtiin puusta. Vaikka ne 50-vuotiaina saattoivat malliltaan olla vanhanaikaisia, niin muuten ne olivat yhä erinomaisessa kunnossa. Aina 1920-luvulle saakka puuta käytettiin yleisesti myös autoteollisuudessa, sekä auton rungossa että sen sisustuksessa. Nykyään monet autoista kiinnostuneet muistelevat haikeina sitä aikaa, jolloin ammattimiehet olivat ylpeitä hyvästä työstään. Kuinka monta nykyistä autoa voitaisiin ensin käyttää 20 vuotta tai kauemmin ja esitellä sitten virheettömässä kunnossa olevana museoesineenä?

Jotkin puulajit, kuten tammi, ovat kaksin verroin lujempia kuin sama määrä pehmeää terästä tai alumiinia. Tämä selittää sen, miksi puuta käytettiin ennen yleisesti lentokoneissa. Hartsipuuta käytetään myös mekaniikassa ja sähköalalla.

On eräs ala, jolla puu on voittamaton: huonekalut. Uudenaikaiset sisustajat ovat alkaneet käyttää myös muita materiaaleja, kuten esimerkiksi kromattua terästä, lasia ja muovia. Silti mikään muu ei kuitenkaan tuo huoneeseen sellaista lämmintä kodikkuutta kuin aito puu. Ehkä juuri siksi monet laminaattilevytkin valmistetaan juuri puunnäköiseksi.

Puu vaikuttaa jopa makuhermoihimme. Kun Julius Caesar legioonineen valloitti Gallian (nykyisen Ranskan), hän löysi miehineen erittäin hyvää viiniä. Syynä oli se, että gallialaiset toisin kuin Välimeren muut kansat, varastoivat viininsä puutynnyreihin. Suoraan tislaamosta tullut kitkeränmakuinen alkoholi muuttui puisissa tynnyreissä erinomaisen makuiseksi juomaksi. Puutynnyreissä säilytetyn viinin alkoholi menettää ei-toivotun happamuutensa ja etikkaisuutensa ja absorboi eli imee itseensä tanniineja.

Puun soinnilliset ominaisuudet tulevat verrattomina esiin musiikissa. Laadullisesti korkeatasoisia soittimia valmistettaessa on ehdottoman tärkeätä valita tietyntyyppistä ja -laatuista puuta. Soittimia rakennettaessa puu ei kuitenkaan siedä huonoa kohtelua. Viuluja on yritetty rakentaa kokoamislinjalla mutta huonoin tuloksin. Mikään ei voi korvata taitavan ammattimiehen kiintymystä työhönsä ja kokemusta hänen rakentaessaan hyvin soivaa soitinta.

Puuta on käytetty melkein kaikkeen. Siitä on valmistettu vaunuja, ja sillä on päällystetty katuja. Puusta taitettua vitsaa on käytetty kurin antamiseen, ja puisella tahtipuikolla on johdettu orkestereita. On rakennettu puisia vesijohtoja, ja puusta on tehty jopa kelloja niiden laakerit ja akselit mukaan luettuina. Maailman ehkä kuuluisin taulu, Mona Lisa, maalattiin puulevylle. Tri René Laennecin rakentama ensimmäinen stetoskooppikin oli tehty puusta.

Viimeinen palvelus

Kun puiset huonekalut, välineet tai muut esineet ovat kuluneet loppuun ja ne poltetaan, niin puu voi yhä palvella meitä. Poltetun puun tuhkaa, joka sisältää runsaasti kaliumia, käytetään saippuan valmistukseen ja lannoitteena. Entä mitä on sanottava palavasta puusta tulevan savun tuhkasta? Eikö se ole pelkkä hyödytön kiusa? Ei lainkaan! Jopa tämä puun viimeinenkin jäte on erinomainen lannoite.

Puu suo siis sekä metsässä kasvaessaan että kaadettuna monia anteja ihmiskunnalle. Ihminen on tosin käyttänyt puuta myös sotalaivojen ja tappoaseitten valmistamiseen. Nykyään puuaseet ovat kuitenkin suurelta osin vanhanaikaisia. Se onkin sopivaa! On paljon parempi, että majesteettinen puu palvelee ihmistä sen sijaan että se auttaisi häntä tuhoamaan itsensä. Miten Jehova siunasikaan ihmistä luodessaan puun! Psalmista lauloikin (mahdollisesti puisen kielisoittimen säestyksellä): ”Te hedelmäpuut ja kaikki setrit, – – [ylistäkää] Herran nimeä.” – Psalmit 148:9, 13.