Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w76 1/12 s. 529-534
  • Luomakunnan todistus tarkoituksen Jumalasta

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Luomakunnan todistus tarkoituksen Jumalasta
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1976
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • PUUN KASVU ILMAISEE TARKOITUKSEN
  • ENITEN HYÖTYÄ SAA IHMINEN
  • LUONNON TUTKIMINEN EI RIITÄ
  • Pohjois-Amerikan jättiläispuut
    Herätkää! 1971
  • Solujen erilaistuminen
    Suunnittelun tulos?
  • T-solut ja B-solut koulun penkillä
    Herätkää! 1990
  • Puun anti
    Herätkää! 1985
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1976
w76 1/12 s. 529-534

Luomakunnan todistus tarkoituksen Jumalasta

MEILLÄ kaikilla on paljon kysymyksiä, jotka koskevat ympärillämme olevaa kaikkeutta, elämää yleensä ja omaa elämäämme ja tulevaisuuttamme. Miten ja miksi ovat kaksi yleistä kysymystä.

Kysymykseen miten älykkäät ihmiset osaavat osittain vastata. Luonnontieteen alalla on tehty paljon päätelmiä siitä, miten mikin toimii. Sen sijaan kysymykseen miksi esitetään harvoin vastaus.

Mutta henkisen ja hengellisen hyvinvointimme vuoksi me tarvitsemme vastauksia kysymykseen miksi jopa enemmän kuin kysymykseen miten. Miksi maapallo soveltuu niin hyvin elämän ylläpitämiseen? Miksi kasvi- ja eläinkunta ovat toisistaan riippuvaisia, niin että kumpaakin tarvitaan toisen hyvinvointia varten? Koska luonnontiede on todennut nämä tosiasiat, niin miksi se ei ole antanut meille vastausta kysymykseen: onko sillä kaikella jokin tarkoitus ja miksi me olemme täällä?

Meidän olemassaolollamme täytyy olla jokin tarkoitus. Lyhyen katsauksen ympärillämme olevaan pitäisi saada ajatteleva ihminen vakuuttuneeksi siitä, että me emme ole tarkoituksettomissa, sattumanvaraisissa olosuhteissa, joita pelkät sokeat voimat hallitsevat.

PUUN KASVU ILMAISEE TARKOITUKSEN

Tarkastelkaamme esimerkiksi puita. Puut koostuvat soluista niin kuin kaikki muukin elollinen. Jotta puu kasvaisi, solujen täytyy jakautua, ja se alkaa hedelmöityneessä siemenessä olevista ensimmäisistä soluista. Kasvavassa puussa aivan kuoren alla oleva jälsikerros koostuu emosoluista. Nämä solut ovat kaikki täsmälleen samanlaisia, ja ne panevat alulle solunjakautumisen, mikä aikaansaa puun paksuuskasvun täyteen läpimittaansa. Emosolujen jakautumisesta syntyneistä tytärsoluista tietty osa muodostaa puuainesta, ja paljon pienempi osa soluista muodostaa kuorta. Näiden kahdenlaatuisten solujen, puuaineksen ja kuoren solujen, välillä on ilmeisesti merkittävä ero. Jälsikerroksen solut tuottavat jakautuessaan paljon enemmän puuaineksen soluja kuin kuorisoluja, koska puuta on tietenkin enemmän kuin kuorta. Siten oikea suhde säilyy, ja puu kasvaa niin kuin sen pitääkin. Kukin miljoonista emosoluista tuottaa aina kuori- ja puusoluja täsmälleen siinä suhteessa kuin niitä tarvitaan.

Me tiedämme kuitenkin, ettei puulla eikä sen soluilla ole järkeä. Puu ei tiedä, että se tarvitsee enemmän puuainesta kuin kuorta tai että on muitakin sen kaltaisia puita. Se ei ymmärrä, että sillä on toimintapaikka kaikkien muiden puiden joukossa metsän ekosysteemissä, niin että sen täytyy kasvaa täysin oikein. Mitkä tekijät saavat puun tekemään juuri sellaisia soluja kuin se tarvitsee oikeassa suhteessa?

Tässä tapauksessa sitä, miten se tapahtuu, ei tiedetä. Mutta se, miksi niin tapahtuu, voidaan tietää, jos tunnustamme, että elämällä maan päällä on tarkoitus ja että sen kaiken takana on Mestariäly. Me voimme nähdä syyn siihen, miksi on puita jotka varjostavat, puita joista saadaan puutavaraa, hedelmiä, pähkinöitä jne. Me tiedämme myös, että puut suorittavat monia eläinten ja ihmisten elämälle välttämättömiä toimintoja. Mutta jos ajattelemme, että kaikki on tullut sokeitten voimien toiminnan vaikutuksesta, niin kysymykseen miksi ei ole vastausta.

Vaikka voitaisiinkin myöntää, että sattuma olisi voinut saada puun solut tuottamaan oikeassa suhteessa puuainesta ja kuorta (vaikka sellaisen sattuman mahdollisuus on niin tähtitieteellinen luku, että se on melkein mahdoton), niin mistä ne myös ”tietävät” valmistaa puusoluja, ei vain yhtä laatua, vaan monia erilaisia soluja, joita kasvava puu tarvitsee? Monet näistä emosoluista muodostuneet puusolut on tarkoitettu veden kuljetukseen tai ne muodostuvat pitkiksi syiksi, jotka antavat puulle mekaanista kestävyyttä, tai ne varastoivat ravintoa. Ja kaikki tämä jatkuu uudelleen ja uudelleen täsmälleen oikeassa suhteessa eikä vain kerran tai kahdesti, niin kuin voisi käydä, jos olisi sattuma kysymyksessä. Tämä tapahtumasarja toistuu poikkeuksetta satojen, jopa tuhansien vuosien ajan samassa puussa ja myös kaikissa sen viereisissä puissa.

Edelleen, ellei ole Luojaa eikä puun kasvulla ole mitään ilmeistä järkevää tarkoitusta, niin miksi se sinnikkäästi jatkaa elämistä ja kasvamista vaihtelevissa ja jopa epäsuotuisissa olosuhteissa? Eläin voi siirtyä toiselle paikalle tai alueelle, mutta puun on pysyttävä siinä, missä se itää. Se on täytynyt suunnitella etukäteen sellaiseksi, että se kestää millaiset olosuhteet tahansa. Jos puun siemen itää mäen rinteellä ja tuuli taivuttaa sitä jatkuvasti samaan suuntaan, niin ettei se kasva pystysuoraan, niin kaatuuko se? Niin kävisi, ellei sen suunnittelussa olisi ollut tarkoitusta eikä järkeä. Mutta se ei kaadu. Se tuottaa erikoissolukkoa, joka pyrkii pakottamaan puun runkoa pystysuoraan, niin ettei siitä tule tasapainotonta.

Erilaiset puut käyttävät eri menetelmiä tällaisen tasapainoisuuden saavuttamiseksi. Havupuut kehittävät erikoissolukkoa kallellaan olevan puun alaosaan. Tämä erikoisrakenteinen solukko pyrkii ”työntämään” puuta alapuolelta oikaistakseen sen. Mutta lehtipuissa solukko muodostuu yläosaan. Se on erilaista rakenteeltaan, ja se pyrkii ”vetämään” puuta takaisin pystyyn. Kummassakin tapauksessa kun puu on jälleen pystysuorassa tai melkein pystyssä, emosolut tuottavat taas vain normaalia puuta. Miten mikään muu kuin älykäs Suunnittelija olisi voinut tietää, että kumpikin menetelmä olisi käyttökelpoinen, ja sitten jostakin syystä, epäilemättä järkevässä ja aiheellisessa tarkoituksessa, käyttäisi eri menetelmää erilaatuisia puita varten?

Me emme voi väittää olevamme järkeviä ja johdonmukaisesti ajattelevia ihmisiä ja samalla sivuuttaa olankohautuksella koko asiaa sanomalla, että se on vain jokin tapahtumasarja, jonka on täytynyt tulla ”luonnostaan”, itsestään. Se olisi vain ongelman karttamista, ei sen ratkaisemista. Sen sijaan me tiedämme näiden puitten säännöllisesti ja jatkuvasti palvelevan tosiasiallista ja hyödyllistä tarkoitusta, ja jos on tarkoitus, niin täytyy olla tarkoittaja. Sen takana täytyy olla mieli, joka järjestelee toimintoja sopusointuiseksi kokonaisuudeksi, tässä tapauksessa puiden kasvun ekosysteemin olennaiseksi osaksi.

ENITEN HYÖTYÄ SAA IHMINEN

Tutkiaksemme hieman enemmän sitä, miten kasvikunta on tarkoitettu ihmisen hyödyksi, tarkastelkaamme bambua, joka luokitellaan heinäkasveihin. Tällä lujalla, sitkeällä kasvilla, jolla on kova, kiiltävä pinta, on kirjaimellisesti satoja käyttömahdollisuuksia. Bambun versot ovat maukasta ravintoa ja niistä saadaan entsyymejä. Bambun kovia varsia käytetään talojen, rakennustelineiden ja laivojen rakentamiseen sekä pyykinkuivaustelineiksi. Bambusta valmistetaan huonekaluja ja monia taloustarvikkeita, mm. juoma-astioita ja jopa veitsiä. Bambusta valmistetut ongenvavat ovat tuttuja useimmille meistä. Ja bambuhioke ja -kuidut ovat arvokkaita paperin valmistukseen samoin kuin eräisiin lääkeaineisiin ja kemialliseksi katalysaattoriksi.

Tai tarkastelkaamme kookospalmuja. Kookospähkinän kuiduista valmistetaan köysiä, mattoja, koreja, harjoja ja luutia. Koprasta, kookospähkinän siemenvalkuaisesta, saadaan ravintoa ihmiselle ja eläimille, lannoitetta ja kookosrasvaa, jota käytetään saippuoiden, tukanpesuaineiden, pesujauheiden, margariinien, kasvisrasvojen, synteettisen kumin, glyseriinin, jarrunesteiden ja varmuuslasien valmistuksessa. Miksi kasvilla olisi sellaisia ominaisuuksia ellei sillä olisi mitään tarkoitusta?

Vaikuttaako sinusta siltä, että tällaiset arvokkaat kasvit ovat tulleet sattumalta ja että ne ovat saaneet kaikki tällaiset ominaisuudet ilman mitään muuta tarkoitusta kuin ehkä sitä että kasvi itse eläisi? Vai aikaansaiko sen Luoja varatakseen sen hyvät tuotteet ihmisen elämää ja mukavuutta varten?

LUONNON TUTKIMINEN EI RIITÄ

Puiden ja muun luontoon kuuluvan tutkiminen ei tietenkään paljasta täysin, miksi Luoja teki tämän kaiken, mutta se saa meidät huomaamaan, että hän on viisaampi ja että hän on todella koko luomakuntansa Jumala. Raamattu ilmaisee sen seuraavalla tavalla: ”Hänen [Jumalan] näkymättömät ominaisuutensa ovat selvästi nähtävissä maailman luomisesta lähtien, koska ne havaitaan siitä mikä on tehty, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensakin.” – Room. 1:20.

Tarkasteltuaan hyvin lyhyesti vain pientä osaa kasvikunnasta ajatteleva ihminen voi ymmärtää, että siinä on käytetty suunnatonta voimaa ja vertaansa vailla olevaa viisautta. Vielä tärkeämpää on, että siitä ilmenee hyvin eräs toinenkin ominaisuus, nimittäin rakkaus. Ja tämä rakkaus kohdistuu pääasiassa ihmiskuntaan. Järjettömät puut ja ajattelukyvyttömät eläimetkin saavat hyötyä, vaikka ne eivät kykenekään arvostamaan sitä rakkaudellista huolenpitoa, joka ilmenee siitä tavasta, jolla kaikki luotu yhdessä vaikuttaa kaiken hyväksi. Mutta ihmiset voivat ymmärtää, ja heidän pitäisi arvostaa tätä tosiasiaa. Heidän pitäisi ymmärtää, että Jumala loi luomakunnan toimimaan siksi, että ihminen voisi elää ja nauttia elämästä maan päällä.

Esimerkkinä tarkoituksesta Jumala mainitsee sateen kierron. Hän sanoo: ”Sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän.” (Jes. 55:10) Tiedemiehet eivät osaa täysin vastata kysymykseen miten sateen suhteen, mutta se, miksi sataa, on varmasti ilmeistä, koska se täyttää erittäin tärkeän tarkoituksen ihmiskunnalle.

Vaikka tällaisen aineellisen tutkiminen onkin erinomaista ja voi lähentää ihmistä Jumalaan, niin se paljastaa vain ”hänen tekojensa äärten häämötystä” ja ”kuiskauksen” siitä, millainen Jumala on. (Job 26:14) Katsauksen luomakuntaan pitäisi innostaa meitä menemään pitemmälle oppiaksemme tuntemaan hänet ja päästäksemme hyvään suhteeseen hänen kanssaan. Jumalan omassa tiedotusvälineessä, Raamatussa, on meille paljon lisää innostavaa, tyydyttävää ja hyödyllistä tietoa. Suuri osa siitä on kirjoitettu niin selvästi ja yksinkertaisesti, että kuka tahansa voi ymmärtää sen.

Jos me tunnustamme Jumalan, hän tunnustaa meidät. Hän opettaa meille teitään ja toteuttaa meille sen, mikä oli hänen alkuperäinen tarkoituksensa. Mikä se tarkoitus on? Ei pelkästään se, että me elämme nykyään tarkoituksellista elämää, vaan se, että miehet ja naiset elävät ikuisesti kaunistetun maan päällä täydessä sopusoinnussa Hänen kanssaan ja kaiken luodun kanssa. – Ilm. 21:3, 4; 1. Moos. 1:28.

Kehotamme sinua tarkastelemaan Raamattua avoimin, etsivin mielin. Se tulee hämmästyttämään ja suuresti rohkaisemaan sinua. Tulet ymmärtämään, miksi olosuhteet ovat sellaiset kuin ne ovat nykyään ja miten Jumala tulee korjaamaan ne. Jehovan todistajat auttavat mielellään jokaista totuuden etsijää tutkimaan Raamattua hänelle sopivana aikana maksutta.

[Kaavio s. 532]

(Ks. painettu julkaisu)

PUUN RUNGON POIKKILEIKKAUS

ULKOKUORI suojelee puuta

PINTAPUU kuljettaa vettä juurista lehtiin

SISÄKUORI kuljettaa lehtien valmistamaa ravintoa

YDINPUU antaa tukea puulle

[Kuva s. 533]

Mäen rinteessä kasvava puu tasapainottaa itsensä kehittämällä erikoissolukkoa, joka saa puun kasvamaan pystysuoraan

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa