Voidaanko rikollisuudesta päästä eroon?

KOSKA rikollisuus vaikuttaa meihin kaikkiin joko suorasti tai epäsuorasti, haluamme saada selville, onko siihen olemassa mitään ratkaisua. Länsi-Virginian korkeimman muutoksenhakutuomioistuimen tuomari Richard Neely ehdottaa: ”Rikollisuuden perimmäisiin syihin puuttuminen merkitsisi niin laajamittaista yhteiskuntajärjestelmän muutosta, että vain harvat ovat valmiit siihen.” (Kursivointi meidän.) Hän sanoo, ”ettei ole olemassa sen enempää tieteellistä asiantuntemusta kuin poliittista tahtoakaan rikollisuuden perimmäisten syiden juurimiseen”.

Miksi on näin? Hän perustelee kantaansa sillä, että rikollisuus vaikuttaa eniten juuri niihin ”slummeissa ja rappeutuvissa työläiskaupunginosissa eläviin” ihmisiin, joilla on kaikkein vähiten suoranaista poliittista valtaa. Tuomari Neely toteaa: ”On syytä muistaa, etteivät rikollisuuden uhrit muodosta mitään järjestäytynyttä eturyhmää.” Siksi heillä on hyvin niukasti, jos lainkaan, poliittista vaikutusvaltaa. Ne taas, joilla on poliittista valtaa, elävät yleensä rikollisuuden tavanomaisen esiintymispiirin ulkopuolella; he eivät käytä julkisia liikennevälineitä eivätkä asu slummialueilla. Lisäksi joissakin tapauksissa, kuten hän väittää, tiukempi lainvalvonta vaarantaisi heidän oman valkokaulusrikollisuutensa. Pohjimmiltaan tämä pitää paikkansa, suurimmassa osassa maailmaa. Täten pienituloiset kansanjoukot ovat yhä useammin sekä rikollisuuden että poliittisen ulkokultailun uhreja.

On kuitenkin vielä yksi oleellinen tekijä, joka häiritsee rikollisuutta vastaan käytävää taistelua, nimittäin itse ihmisluonto. ”Himo, ahneus, riidanhalu ja itsensä korostamisen halu ovat synnynnäinen osa ihmisluontoa”, sanoo tuomari Neely. Tämä on ollut ilmeistä aina siitä lähtien, kun Kain murhasi veljensä Aabelin. – 1. Mooseksen kirja 4:3–11.

Ihmisluontoon kuuluva pahuus on kuitenkin ongelma, jota nykypsykologia ei suostu tunnustamaan. Herätkää-lehdelle myöntämässään haastattelussa tri Samenow mainitsi: ”Yleensä valtavan suuri osa mielenterveyshuollon parissa työskentelevistä ei ole koskaan tunnustanut pahuuden ongelmaa.”

Monet rikolliset eivät kuitenkaan halua päästä eroon ’himostaan, ahneudestaan tai riidanhalustaan’. Siksi he kieltäytyvät osoittamasta vastakaikua terapialle ja sopeuttamisohjelmille. Esimerkiksi Kaliforniassa vangit ovat taistelleet kaikkia terapiahoitoyrityksiä vastaan. ”Vangit väittävät terapian olevan pelkkää harhaa, koska tieteellinen asiantuntemus kuntoutuksesta on puutteellista – –. Lopettavatpa he [rikollisen toimintansa] mistä syystä tahansa, se ei väitteiden mukaan ole ollut ainakaan vankilassa annetun terapian ansiota.” He katsovat, että ”vankilan tehtävä on lyhyesti sanottuna rankaiseminen. Siksi he haluavat, että jokainen tuomittu tietää täsmälleen, kuinka kauan hänen on kärsittävä vankilaan jouduttuaan, niin ettei hänen tarvitse pelata mitään kafkamaista [järjenvastaista] sopeuttamispeliä.” – Tuomari R. Neely, Why Courts Don’t Work (Miksi oikeuslaitos ei toimi).

Voiko rikollinen muuttua?

Jotkut rikolliset ovat kaikesta huolimatta olleet halukkaita osallistumaan sopeuttamisohjelmiin. Tri Yochelsonin ja tri Samenowin ohjelmassa sovelletaan voimaperäisiä toimenpiteitä. He selostavat: ”Teemme selväksi, että meidän mielestämme rikollisen elämäntavassa ei ole mitään säilytettävää. Uusien vaatteiden vetäminen vanhojen ja likaisten ylle ei riitä; vanhoja vaatteita tulee pitää saastuneina ja tartuntaa levittävinä ja ne tulee sitten heittää pois ja hävittää. Rikollisen on hylättävä vanhat ajattelumallinsa ja tultava kaikin tavoin vastuuntuntoiseksi.”

Samalla tavoin neuvoi apostoli Paavali Raamatussa: ”Riisukaa pois vanha persoonallisuus tottumuksineen ja pukeutukaa uuteen persoonallisuuteen, joka uudistuu täsmällisen tiedon avulla Hänen kuvansa mukaan, joka sen loi.” – Kolossalaisille 3:9, 10.

Muuttuminen on mahdollista, kuten ilmenee Paavalin omasta lausunnosta sen jälkeen, kun hän on luetellut, minkälaiset ihmiset eivät peri Jumalan valtakuntaa – haureelliset, varkaat, kiristäjät ja muut sen kaltaiset. Hän sanoo: ”Kuitenkin jotkut teistä olivat sellaisia. Mutta teidät on pesty puhtaiksi – – Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme hengellä.” (1. Korinttolaisille 6:9–11) Nykyisin toimivia Jehovan todistajia on melkein kolme miljoonaa, ja useimmat heistä ovat joutuneet muuttamaan ajattelutapaansa. Jotkut ovat olleet rikollisia ennen kuin he muuttuivat.

Yksi kokemus kertoo entisestä timanttivarkaasta, jonka tarina julkaistiin Herätkää-lehdessä 8.1.84. Hän eli ammattirikollisena Lontoossa. Kun hän lopulta alkoi tutkia Raamattua ja pukea ylleen ”uutta persoonallisuutta”, hän ilmoittautui poliisille ja tunnusti rikoksensa. Kärsittyään viiden vuoden vankeusrangaistuksen hän alkoi elää uudenlaista elämää. Oliko se hänestä helppoa? Hän vastaa:

”Minun ei ollut helppoa muuttaa elämänkatsomustani. Tappeluja lukuun ottamatta autoni peseminen oli ollut minulle siihen asti raskainta ruumiillista työtä. Nyt minun oli toden teolla ryhdyttävä tekemään työtä kahdeksan tuntia päivässä – –. En ollut aiemmin vaivannut päätäni säännöllisellä aikataululla. Nyt oli tärkeää viettää säännöllistä elämää. Olin aina ylenkatsonut kuria sen laadusta riippumatta. Nyt minun oli pakko hyväksyä se tosiasia, etten voisi aina olla oikeassa.” – Vrt. ”Paatuneen rikollisen tuntomerkkeihin”, s. 9.

Mutta hän muuttui. Oliko se vaivan arvoista? ”En halua teeskennellen väittää muuttumisen olleen helppoa”, hän vastaa. ”Mutta vaivannäkö ei ole ollut turhaa.”

Miksi sitten joku haluaisi muuttaa elämäntapaansa noudattaakseen Raamatun periaatteita? Siihen on olemassa voimakas kannustin: mahdollisuus elää ikuisesti paratiisimaassa. Juuri tämän lupauksen Jeesus antoi rikolliselle, joka oli pian kuoleva hänen rinnallaan, kun hän sanoi: ”Totisesti minä sanon sinulle tänään: sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.” (Luukas 23:43) Pahantekijä ei tietenkään voisi jäädä paratiisimaahan rikollisena vaan ainoastaan katuvana ja muuttuneena ihmisenä.

Mutta onpa sopeuttamisohjelma kuinka tehokas tahansa, vanha sananparsi pitää yhä paikkansa: ”Ei kannettu vesi kaivossa pysy.” Suurin osa ammattirikollisista ei halua muuttua. Onko maailman rikollisuus sitten mitenkään voitettavissa? Ratkaisu on olemassa, ja se on perinpohjainen.

Miten rikollisuus häviää

Raamattu osoitti, että oli tuleva aika, jolloin ihmiskunta kohtaisi enemmän vaikeuksia kuin koskaan. Yksi niistä oli Jeesuksen sanojen mukaan ”laittomuuden lisääntyminen”. (Matteus 24:12) Apostoli Paavali ennusti, että ”viimeisinä päivinä on oleva kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä. Sillä ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, rahaa rakastavia, – – vanhemmilleen tottelemattomia, – – uskottomia, vailla luonnollista kiintymystä, – – vailla itsehillintää, raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta”. – 2. Timoteukselle 3:1–5.

Vaikka rikollisuus ja pahuus ovat aina vitsanneet ihmiskuntaa jossakin määrin, niin vasta kohtalokkaasta vuodesta 1914 lähtien maailman turmeltuneen asiainjärjestelmän päättymiseen liittyvät Raamatun ennustukset ovat täyttyneet merkittävällä tavalla. (Vrt. Matteus 24. luku, Luukas 21. luku, Markus 13. luku ja Ilmestys 6:1–8.) Siksi Jumalan vanhurskaan Valtakunta-hallituksen on pian aika ryhtyä toimimaan hänen maan päällä olevia vihollisiaan vastaan. Näihin sisältyvät ne rikolliset, jotka tarkoituksellisesti valitsevat rikollisen elämäntavan, sillä ’epävanhurskaat eivät peri Jumalan valtakuntaa’. – 1. Korinttolaisille 6:9.

Mikä siis on vaihtoehto, ellei joku halua muuttua? Raamattu vastaa: ”Pahat hävitetään – –. Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole.” Pian maa todellakin puhdistetaan kaikista rikollisista aineksista – ovatpa ne sitten uskonnollisia, poliittisia tai yhteiskunnallisia. Jumalan puhdistava Harmagedonin sota jättää maan päälle eloon vain ne, jotka ”Herraa odottavat”, sillä he ”perivät maan – – ja iloitsevat suuresta rauhasta”. – Psalmit 37:9–11; Ilmestys 16:14, 16.

Tämä on ainoa keino, koska kuten Raamattu sanoo: ”Jos jumalaton saa armon, ei hän opi vanhurskautta; oikeuden maassa hän tekee vääryyttä.” (Jesaja 26:10) Jumalan ”uudet taivaat ja uusi maa, joissa vanhurskaus on asuva”, on ainoa käyttökelpoinen ratkaisu rikollisuuden ja synnin ihmiskunnalle aiheuttamiin ongelmiin – ja tuossa uudessa järjestelmässä elävät vain ne, jotka valitsevat vanhurskauden. – 2. Pietari 3:13.

[Huomioteksti s. 10]

”Rikollisuuden perimmäisiin syihin puuttuminen merkitsisi niin laajamittaista yhteiskuntajärjestelmän muutosta, että vain harvat ovat valmiit siihen”

[Huomioteksti s. 11]

”Valtavan suuri osa mielenterveyshuollon parissa työskentelevistä ei ole koskaan tunnustanut pahuuden ongelmaa”

[Huomioteksti s. 11]

’Rikollisen elämäntavassa ei ole mitään säilytettävää. Hänen on hylättävä vanhat ajattelumallinsa ja tultava kaikin tavoin vastuuntuntoiseksi’