Katsaus suurkaupunkien kouluihin
Lapset viettävät suuren osan valveillaoloajastaan koulussa. Koulun vaikutus saattaa olla hyvinkin syvällinen. Siitä huolimatta monilla vanhemmilla on perin hatara käsitys siitä, mitä kouluissa nykyään tapahtuu. Herätkää-lehti tarkasteleekin seuraavissa artikkeleissa kouluoloja neljässä eri maassa Yhdysvalloista alkaen.
HUHTIKUUSSA 1983 Yhdysvalloissa julkistettiin liittovaltion toimeksiannosta syntynyt tutkimusraportti, joka sai niin vanhemmat kuin kasvattajatkin heräämään. Se oli otsikoitu pahaenteisesti ”Kansakunta vaarassa” (A Nation at Risk). Raportti, jonka oli koonnut joukko alan johtavia asiantuntijoita, alkoi sanoilla: ”Kansakuntamme on vaarassa – –. Yhteiskuntamme sivistyksellistä perustaa horjuttaa voimistuva keskinkertaisuuden nousuvesi, joka uhkaa meidän tulevaisuuttamme kansakuntana ja kansana.” Todisteina mainittiin:
◼ ”Yksinkertaisimmilla vaatimuksilla mitattuna, jotka arkielämä asettaa luku- ja kirjoitustaidolle ja luetun ymmärtämiselle, Yhdysvalloissa on noin 23 miljoonalla aikuisella luku- ja kirjoitusvaikeuksia.”
◼ ”Suunnilleen 13:a prosenttia kaikista Yhdysvaltojen 17-vuotiaista voidaan pitää jossain määrin luku- ja kirjoitustaidottomina.”
◼ ”Lukiotason oppilaiden keskimääräiset oppisaavutukset ovat useimpien vakiotestien mukaan alhaisemmat kuin 26 vuotta sitten.”
Tutkimusraportin julkistamisen jälkeen USA:n koululaitos on joutunut laajan huomion kohteeksi. Kaikkein parhaiten Yhdysvaltojen koululaitoksen ongelmat tulevat kuitenkin esille suurkaupunkien kouluissa. Niiden ikävänä kohtalona on ollut määrärahojen supistuminen ja luokkakoon kasvaminen. Alhaiset palkat, kouluväkivalta ja oppilaiden korkea keskeytysprosentti lannistavat ja suorastaan ajavat pois monta pätevää opettajaa. Vanhempien reaktio tähän on usein se, että he panevat lapsensa yksityiskouluihin tai esikaupunkikouluihin.a
Kaupunkikoulujen ongelmista kertovat kirjat ja lehtiartikkelit eivät kuitenkaan paljasta koko kuvaa. Siksi eräs Herätkää-lehden toimittaja päätti lähteä itse hankkimaan tietoja, ja hän tutustui eräisiin kouluihin yhdessä ystävänsä kanssa, joka toimii koulutarkastajana. Hän kertoo:
Yleissilmäys kouluolosuhteisiin
”Seisomme nyt sellaisen rakennuksen edessä, jossa toimii yksi kaupungin suurimmista peruskouluista. Kymmenittäin tunneilta pinnaavia koulunuoria vetelehtii uhmakkaasti koulun alueella. ’Koululla ei ole varaa palkata tarpeeksi valvojia keräämään näitä lapsia tunneille’, oppaani selittää.
”Koulurakennuksessa ovat havaittavissa kaupunkiyhteiskunnan rappion merkit. Käymme ensin tapaamassa rehtoria tämän kansliassa ja juttelemme äänten sorinan, kirjoituskoneiden rätinän ja soivien puhelimien metelin yli. Rehtori näyttää väsyneeltä ja riutuneelta, vaikka kello on vasta 10 aamupäivällä. Hän suostuu pyyntöömme, ja niin lähdemme kohti ensimmäistä luokkahuonetta.
”Sieltä löydämme tarmokkaan nuoren miehen, joka on juuri näyttämässä, mihin hyvä opettaja pystyy. ’Mistä haluaisitte oppia tänään?’, hän kysyy oppilailtaan. ’Eläimestä, jolla on kieli nenässä, floridalaisesta kävelevästä puusta vai linnusta, joka ei osaa lentää?’ Uteliaina oppilaat valitsevat ensimmäisen vaihtoehdon: muurahaiskarhun. Innokkaasti he avaavat lukukirjansa, josta heille annetaan sisälukutehtäviä. Tämä opettaja on saanut aikaan ainakin sen, että he haluavat oppia.
”Kaupunkikoulut ovat täynnä vastakohtia. Käymme nyt koulussa, joka vanhuudestaan huolimatta on moitteettoman siisti ja jossa vallitsee hyvä järjestys. Yhtään oppilasta ei näy vetelehtimässä. Käytävät ovat hiljaisia. ’Tässä koulussa on hyvä rehtori’, oppaani selittää.
”Ikävä kyllä tehokkaillakin koulunjohtajilla on suuria ongelmia. Byrokratian kiemurat velvoittavat opettajia täyttämään lomakkeita opettamisen sijaan. On lakeja, jotka vaikeuttavat kurinpitoa koulussa. On opettajia, jotka pelkäävät niin henkisen kuin fyysisenkin terveytensä puolesta. On oppilaita, jotka kieltäytyvät opiskelemasta mutta haluavat silti päästötodistuksen. Vandalismi tulee nykyään niin kalliiksi, että sen aiheuttamien kulujen peittämiseksi on supistettava oppikirja- ja laitehankintoja. On ihme, että suurkaupunkien koulut selviytyvät tehtävistään näinkin hyvin!”
Opetustoimintaa tukemaan perustettu Carnegie-säätiö toteaa kuitenkin rohkaisevasti: ”Uskomme – – että julkinen amerikkalainen koululaitos alkaa kohentua.” On kuitenkin vain yksi tapa, jolla voit saada selville, millaista koulua sinun lapsesi käyvät: se, että käyt itse katsomassa.
[Alaviitteet]
a Yksityiskouluihin kirjoittautuvien määrä on kasvanut 60 prosenttia vuodesta 1955.
[Huomioteksti s. 4]
”Yhteiskuntamme sivistyksellistä perustaa horjuttaa voimistuva keskinkertaisuuden nousuvesi.” – A Nation at Risk.
[Tekstiruutu s. 3]
Amerikkalaisten kouluongelmia
”Monet perinteiset ja vaativat oppikurssit on korvattu jollakin, jota voisi parhaiten kuvailla opetusviihteeksi.” – Paul Copperman, The Literacy Hoax.
”Huumeongelma on tunkeutunut kaikkialle – –. Rikollisuus on levinnyt kaduilta kouluihin.” – Professori Lewis Ciminillo, Indianan Northwest-yliopisto.
”Koulukurin heikkeneminen, koulupinnaaminen ja huumeiden käyttö mukaan luettuna, on Denverin koululautakunnan edessä olevista ongelmista polttavimpia.” – Rocky Mountain News.
”Kouluopetusta saava väestönosamme on muuttunut suuresti viimeisten 15 vuoden aikana sen johdosta, että rikkoutuneista perheistä ja köyhistä oloista tulevia lapsia on paljon enemmän kuin ennen.” – The Express, Easton, Pennsylvania, USA.
”Opettajien ammattipätevyys on heikentynyt hälyttävästi.” – U.S.News & World Report.
”Oppilaiden hallussa on yleisesti veitsiä ja aseita, ja 100 oppilasta on allekirjoittanut anomuksen metallinilmaisimen saamiseksi ovelle.” – New York Times.