Tarkkailemme maailmaa
Uusi Hiroshiman pommi
Sen selville saamiseksi, millaisia olivat Hiroshimassa räjäytetyn pommin säteilyvaikutukset 40 vuotta sitten, tutkijat ovat rakentaneet Los Alamosin laboratorioissa Yhdysvalloissa uuden samanlaisen pommin. Nagasakissa räjäytetty pommi ja ydinkokeissa käytetyt pommit ovat olleet plutoniumaseita, kun taas Hiroshiman pommi oli uraanipommi. Kun sen räjäytystä arvioitiin uudelleen tämän vuosikymmenen alussa, todettiin, että aiemmissa laskelmissa oli tehty virheitä ja että tämä pommi oli neutronisäteilyn asemesta aiheuttanut etupäässä gammasäteilyä. Parhaillaan pyrkii noin 60 amerikkalaista ja japanilaista tiedemiestä yhdessä selvittämään, mitkä laskelmat pitävät paikkansa, ja kokoamaan tietoja, joiden avulla voitaisiin määrittää raja-arvot säteilylle, jonka ihminen kestää. ”Olemme saaneet sen opetuksen, että meillä ei ole todellista käsitystä sodassa käytettävien ydinaseitten biologisten vaikutusten laajuudesta”, sanoi fyysikko tri Hugh DeWitt, joka työskentelee toisessa niistä kahdesta amerikkalaisesta tutkimuslaitoksesta, joissa kehitellään ydinaseita. ”Seuraukset ovat todennäköisesti paljon pahemmat kuin kukaan puolustusministeriössä uskoo.”
Afrikan ahdinko
”Afrikan yhtenäisyysjärjestön OAU:n 21. kokous päättyi – – sen jälkeen kun se oli hyväksynyt julkilausuman, jonka mukaan useimmat tuon mantereen maista ovat ’taloudellisen romahduksen’ partaalla”, kirjoittaa New York Times. ”Noin 150 miljoonalla afrikkalaisella ei ole riittävästi syötävää, ja lähes puolet Afrikan maista elää ulkomaisen elintarvikeavun varassa.” Lääkkeeksi näihin ongelmiin suositeltiin esimerkiksi investointien suuntaamista enemmän maatalouteen, viljelijöille edullisempaa hinnoittelupolitiikkaa ja teollisuuden voimistamista taloudellisin kiihokkein. ”Nyt on kysymys siitä, ruvetaanko näitä suosituksia todella toteuttamaan”, huomauttaa eräs itäafrikkalainen hallitusvirkailija. Todettuaan, että eräät maat ovat jo alkaneet toteuttaa uudistuksia, hän jatkaa: ”Näyttää suoraan sanoen siltä, että toisille maille ovat muut asiat tärkeämpiä.”
Tieteen huijarit
Kilpailupaine on johtanut nykytieteessä siihen, että yhä useammin turvaudutaan huijaukseen, ”valkoisiin valheisiin” ja petokseen, mikä kaikki jäytää tieteen nuhteettomuutta. Tähän tulokseen päädyttiin paneelikeskustelussa, johon osallistui joukko sanoma- ja aikakauslehden toimittajia ja lääketieteen johtavia nimiä Yhdysvaltain tieteidenedistämisliiton vuosikokouksessa. ”Tiede on vuonna 1985 liian kilpailuhenkistä, liian suurta, liian yritteliästä ja kunnianhimoista”, sanoi tri Robert G. Petersdorf California-yliopistosta. Hänen mukaansa kilpailu ylennyksistä tai tutkimusapurahoista on saanut monet tiedemiehet huijaamaan tai liioittelemaan tutkimustuloksiaan.
Kuollut meri
”Aikaisintaan kolmen vuoden ja viimeistään 25 vuoden kuluttua Pohjanmerta uhkaa biologinen kuolema”, kirjoittaa saksalainen sanomalehti Hannoversche Allgemeine Zeitung kertoessaan tutkimuksesta, jonka on tehnyt professori Konrad Buchwald Hannoverin yliopistosta. Buchwaldin mukaan parhaimmassa tapauksessa saastuminen saadaan säilymään nykyisellä tasollaan. Hän ei näe mitään toivoa siitä, että Pohjanmeri saataisiin todella toipumaan.
Pikkuvauvojen älykkyys
”Se mahdollisuus, että lapsi kykenee jo kahden päivän vanhana yksinkertaiseen ajatteluun, on saattanut lapsen kehityksen tutkijat hämmennyksiin”, kirjoittaa sanomalehti Toronto Star. Sen mukaan asiantuntijat ovat uskoneet aivan viime aikoihin asti, että pikkulapset pystyvät vasta 8–12 kuukauden iässä yhdistelemään aistiärsykkeitä, joita tulee useammasta kuin yhdestä lähteestä. Viimevuotisessa Yhdysvaltain tieteidenedistämisliiton vuosikokouksessa Andrew Meltzoff Washingtonin yliopistosta kuitenkin kertoi, että 12–21 päivän vanhojen lasten on havaittu matkivan kasvonilmeitä. Hän toteaa, että pikkulapsi kykenee ”syntymästään lähtien yhdistelemään tietoja, joita se kerää erilaisilla aisteillaan, ja sillä on alusta pitäen psykologisia mekanismeja, joilla se luo yhteyksiä itsensä ja toisten ihmisten välille”.
Puhuvaa rahaa
Kanadalaisessa Carletonin yliopistossa kehitellään sokeitten avuksi halpaa, kannettavaa laitetta, joka kykenee ”lukemaan” setelin arvon ja ”sanomaan” sen ranskaksi tai englanniksi puhekoneen avulla. Pieni mikroprosessori saa selville arvon lukemalla ns. viivakoodin (sarjan erilevyisiä mustia ja valkoisia raitoja), jollainen painetaan nykyään jo moniin tuotteisiin useissa maissa. Keksinnön puolestapuhujat toivovatkin, että kanadalaisiin seteleihin painetaan seuraavan seteliuudistuksen yhteydessä myös viivakoodi.
Norsut vaarassa
Keski-Afrikan tasavalta on viimeisiä afrikkalaisen norsun turvapaikkoja, sanovat luonnonsuojelijat. Mutta kun eräs valvontaryhmä laski tämän alueen norsuja lentokoneesta käsin, se totesi norsukannan ”pienentyneen katastrofaalisesti” kuluneitten neljän vuoden aikana, kertoo laskennassa mukana ollut tri Iain Douglas-Hamilton, joka on johtavia afrikkalaisen norsun tutkijoita. Sudanista ja Tšadista tulleet salametsästäjät ovat tappaneet norsuja niiden syöksyhampaitten tähden. Lisäksi paikallinen väestö on tappanut niitä sekä norsunluun että lihan takia. Samainen tutkimusryhmä arvioi norsujen määrän pudonneen Keski-Afrikan tasavallassa 15000 yksilöön, kun norsuja kymmenen vuotta sitten oli vielä 80000.
Kun ukonilma yllättää
”Salamat vaativat kuolonuhreja enemmän kuin ehkä ajatellaan”, kirjoittaa aikakauslehti Parents. Salamaniskut aiheuttavat ihmisille vammoja useimmiten sellaisissa rakennuksissa, joita ei ole suojattu salamaniskuilta. Ukonilman puhjetessa on hyvä pysytellä poissa avoimien ovien ja ikkunoitten, takan, puhelimen ja metalliesineitten luota. Niiden, jotka ukonilma yllättää ulkona, tulee välttää aukeita paikkoja, avoveneitä, lanka-aitoja, yksinäisiä puita tai metsikön korkeimpia puita. Uimarien on noustava vedestä. Parhaan suojan tarjoaa jokin alava paikka. Jos ukonilma pääsee yllättämään taivasalla, lehti antaa seuraavan neuvon: ”Polvistu maahan ja kumarru eteenpäin nojaamatta polviisi. Anna ainoastaan polviesi ja jalkojesi koskettaa maata, sillä tällainen asento pienentää sitä vaaraa, että johtaisit sähköä.”
Turvallisimmat istuinpaikat
Missä kohtaa lentokoneessa on turvallisinta istua? Jotkut matkustajat valitsevat nykyään itselleen istuimen koneen peräosasta, sillä kahdesta äskettäin tapahtuneesta lento-onnettomuudesta hengissä säilyneet olivat kaikki istuneet koneen peräosassa. Asiantuntijat huomauttavat kuitenkin, ettei voida mitenkään ennustaa, mikä osa lentokoneesta osuu ensimmäisenä maahan tai vaurioituu pahiten. ”Tiedoista, joita turvallisuusviranomaiset ovat keränneet 16 pahimmasta vuoden 1970 jälkeen sattuneesta lento-onnettomuudesta, ilmenee, että useimmissa onnettomuuksissa hengissä säilyneet olivat istuneet koneen peräosassa”, kirjoittaa New York Daily News. ”Yhdeksässä onnettomuudessa eloon jääneet olivat istuneet takaosassa, neljässä onnettomuudessa eri puolilla konetta. Kolmessa onnettomuudessa useimmat kuolonuhreista olivat istuneet takaosassa.” Koska pahin eloon jääneitä uhkaava vaara on lentokoneen syttyminen tuleen, turvallisinta on ehkä istua lähellä varauloskäyntejä, jotka ovat kauimpana liekeistä. On todettu, että useimmat kuolonuhreista eivät olleet kuolleet maahantörmäyksessä, vaan vasta siinä vaiheessa, kun roju koneen sisällä oli viivyttänyt heidän pelastautumistaan tai tehnyt sen mahdottomaksi.
AIDS-näytelmiä
”AIDS on päässyt jo kirjallisuuteenkin.” Helsingin Sanomien mukaan New Yorkin teattereissa esitettiin viime vuoden puolella jo ainakin kuutta tautiin liittyvää näytelmää. Niillä on seuraavanlaisia nimiä: ”Normaali sydän”, ”Tuntematon kuume”, ”Yöhikoilua”, ”Näin on” ja niin edelleen. Lehti kirjoittaa: ”Näytelmien tekijät, kaikki homoja, lähestyvät eri näkökulmista aihettaan – sitä, miten tappava epidemia on vaikuttanut elämään amerikkalaisten suurkaupunkien homojen subkulttuureissa.” Erään tällaisen näytelmän tekijän mukaan ”tragedia on niin suuri, että sitä tullaan vielä moneen kertaan käsittelemään kirjallisuudessa”.
”Kirjanpitomerkintöjen siistimistä”
Kolme vuotta sitten puhjennut kehitysmaiden velkakriisi herätti pelkoa siitä, että se romahduttaisi koko maailman rahajärjestelmän. Kuitenkaan tänä päivänä ”ei näytä enää olevan välitöntä vaaraa sen johdosta, että velkaongelmat kaataisivat suurpankkeja kuin dominonappuloita”, kirjoittaa Nicholas D. Kristof New York Timesin julkaisemassa uutiskommentaarissaan. Syynä on se, että pahasti velkaantuneissa Latinalaisen Amerikan maissa kauppatase on kääntynyt ylijäämäiseksi, minkä ansiosta ne ovat saaneet lisää lainoja Kansainväliseltä valuuttarahastolta ja muilta. Mutta arvostelijoitten mielestä tällainen on vain tilinteon päivän lykkäämistä. ”Tällainen on tavallaan kirjanpitomerkintöjen siistimistä”, sanoo erään suuren meklariliikkeen varapääjohtaja. ”Lainapääoman lyhennyksiä lykätään ja erääntyviä korkoja maksetaan uudella lainarahalla.” Kristof jatkaa: ”Kaikesta Latinalaiselle Amerikalle kerätystä hätäavusta huolimatta sen kokonaisvelka ei ole kolmessa vuodessa vähentynyt, vaan on kasvanut.”