Pitäisikö ihmisen pidätellä kyyneleitään?

Pikku Pekka kaatuu ja satuttaa polvensa. Hän alkaa itkeä. ”No, kyllä se siitä, pyyhitään sinulta vielä nuo kyyneleet”, hänelle sanotaan. ”Miehet eivät itke.” Niinpä Pekka nielee itkunsa ja meistä ehkä tuntuu, että olemme opettaneet hänelle jotain oleellista miehenä olemisesta. Mutta onko asia näin?

Itkua tutkineen biokemisti William Freyn mukaan ihmisen ei pitäisi pidätellä kyyneleitään. Syynä on se, että itkeminen voi olla hänelle hyväksi.

Tri Frey väittää, että ainoastaan ihmiset vuodattavat tunteista johtuvia kyyneleitä ja että tällaiset kyyneleet eroavat kemialliselta koostumukseltaan niistä kyynelistä, joita aiheuttavat ärsyttävät aineet, kuten esimerkiksi sipuli. Psychology Today -lehdessä ilmestyneessä artikkelissa tri Frey selittää, että ”tunteista johtuvat kyyneleet sisältävät enemmän valkuaisainetta kuin ärsyttävien aineitten aiheuttamat kyyneleet”.

Eräs asia näyttää kuitenkin varmalta: itkeminen osaltaan lievittää tunneperäistä, esimerkiksi surun ja huolten aiheuttamaa painetta. Raamatussa on monia esimerkkejä miehistä ja naisista, jotka vuodattivat kyyneleitä. Eräs heistä oli Jeesus Kristus. (Luukas 19:41; Johannes 11:33–35) Jotta ihminen siis selviytyisi esimerkiksi surun aiheuttamasta tunneperäisestä taakasta, seuraavasta neuvosta voi olla hänelle apua: anna kyynelten tulla, jos ne ovat tullakseen.