Tarkkailemme maailmaa

Afrikan kriisi

Kaksi vuosikymmentä kestäneet nälänhätä, kuivuus ja velkaantuneisuus ovat ajaneet Afrikan ”poikkeukselliseen kriisiin”, joka on niin vakava, että sen vaikutuksia ”voidaan verrata maailmansodan vaikutuksiin”, sanotaan erään Yhdysvalloissa toimivan Afrikan kehitysjärjestön raportissa, jossa mainitaan edelleen: ”Sen mittasuhteet ovat tarunomaiset ja sen vakavuus on sellainen, että muun maailman on lähes mahdoton kuvitella tai käsittää sitä.” Raportissa huomautettiin Eastonissa Yhdysvalloissa ilmestyvän Express-lehden mukaan, että Afrikan ”maanosassa sijaitsee enemmän kuin 20 maailman 34 köyhimmästä maasta”, siellä väestönkasvu on maailman nopeinta ja ”ammattitaitoisesta työvoimasta on huutava puute”. Maanviljelystuotannon, joka jo nyt on riittämätön Afrikan tarpeista huolehtimiseksi, odotetaan laskevan joissakin Afrikan maissa. Raportin laatineet asiantuntijat esittivät monia suosituksia, jotka vaativat ”uhrauksia”. Heidän mukaansa ”Afrikan tilanne ei ole toivoton”.

Nuoret tupakoijat

Australian syöpäyhdistyksen Etelä-Australiassa teettämän tuoreen 3000 koululaista käsittäneen tutkimuksen mukaan lapset tupakoivat aikuisia yleisemmin. Australian-lehti kertoi, että kun koululaisilta kysyttiin, olivatko he tupakoineet edellisviikon aikana, 40 prosenttia 16-vuotiaista myönsi tupakoineensa. Vastaava luku aikuisilla on vain 27 prosenttia. Monet lapset – 8 prosenttia 15-vuotiaista ja 1 prosentti 12-vuotiaista – tunnustautuivat jopa ketjupolttajiksi. Tytöt tupakoivat poikia yleisemmin. Useimmat haastatelluista opiskelijoista uskoivat voivansa lopettaa tupakoinnin milloin haluavat.

Hyvästi Greenwichin aika

Greenwichin keskiaurinkoajasta ja Greenwichin kautta kulkevasta meridiaanista tuli vuonna 1884 kautta maailman ajan mittaamisen ja navigoinnin mittapuu. Greenwichin kuninkaallinen observatorio alkoi laskea aikaa itse asiassa jo vuonna 1675, jotta merimiehillä olisi mittapuu, jonka mukaan he voisivat asettaa kellonsa ennen matkalleen lähtöä. Observatorion kuuden atomikellon käyttö maksaa vuosittain nykyään yli puoli miljoonaa markkaa, ja yhden ainoan niissä käytetyn cesiumtyhjöputken vaihtaminen maksaa noin 150000 markkaa. Englanti on nyt päättänyt, että tuo raha voidaan käyttää paremmin muuhun ja ettei putkia enää uusita sen jälkeen, kun ne on käytetty loppuun. Virallista aikaa lasketaan kuitenkin edelleen Pariisissa. Tämä ns. yhdistetty maailmanaika saadaan 150:stä eri puolilla maailmaa sijaitsevasta atomikellosta, joista muutamasta huolehtii Greenwichin observatorio.

Maailman parhaat setelit

Brasiliassa valmistetut setelit ovat maailman parhaita sekä laadultaan että turvallisuutensa puolesta, väittää Brasilian rahapajan johtaja Carlos Alberto Direito. Brasilian setelit, jotka valmistetaan pelkästään maan omista raaka-aineista, painetaan erityiselle puuvillakuiduista tehdylle paperille. Ne leikataan elektronisesti, ja 120 ammattitaitoista naistyöntekijää tarkastaa ne huolellisesti. Brasiliassa painetaan myös rahaa Angolaa, Boliviaa, Perua ja Venezuelaa varten.

Työmoraali

Sveitsissä on vuoden 1960 jälkeen ollut työttömänä keskimäärin 0,14 prosenttia ihmisistä. Vuosina 1968–1975 työttömyyttä ei virallisesti ollut lainkaan. Suurin työttömyys toisen maailmansodan jälkeen oli 1,1 prosenttia vuonna 1984, ja monet sveitsiläiset pitivät tilannetta jossain määrin kriittisenä. Mistä maan hyvä työllisyystilanne johtuu? New York Times -lehti kertoo Geneven yliopiston palveluksessa työskentelevien kolmen taloustieteilijän mainitsevan tutkimuksessaan sellaisia seikkoja kuin maan pienen koon, pienten teollisuusyritysten sijainnin kautta maan, kauppaan perustuvan talouden ja vuoden 1937 sopimuksen, joka vaatii käyttämään välimiesmenettelyä kiistojen selvittämiseksi ja joka rajoittaa lakkoon ryhtymistä. ”On kuitenkin monia syitä, joita ei voida mitata”, sanoo Alain Schoenenberger, yksi tutkimuksen tekijöistä. ”Minusta tuntuu, että täällä Sveitsissä työntekoa pidetään arvossa.”

Japanin työläiset

”Yksi Japanin teollisuuden jatkuvan kukoistuksen pääsyistä on japanilaisten työnarkomania”, sanoo Parade Magazine -lehti. ”Lapsesta lähtien japanilaisille – – opetetaan heidän maassaan perinteistä senyu koraku (’ponnistele ensin, nauti sitten’) -etiikkaa.” Siksi useimmat japanilaiset ovat mieluummin töissä kuin joutilaana, ja monet jopa kieltäytyvät käyttämästä kaikkea heille kuuluvaa lomaa. Tällainen työlle ja työnantajien eduille omistautuminen ei ole pulmatonta. ”Lähes puolella niistä japanilaisista työläisistä, jotka jäävät pois töistä, syynä on stressi, ja jopa joka 20:s – – kärsii sellaisista stressiperäisistä sairauksista kuin mahahaavat ja angiina”, kertoo Mainichi Daily News -lehti. 60000 työntekijää käsittäneessä tutkimuksessa jonkinlaisesta stressistä ilmoitti kärsivänsä 72,5 prosenttia naisista ja 62,9 prosenttia miehistä. Se oli yleisintä johtotehtävissä olevilla, jotka käyttävät ylitöihin kuukausittain yli 30 tuntia.

Porsaiden cocktail

Millä voitaisiin estää porsaita saamasta ripulia? Liköörillä – sitä mieltä on ainakin muuan länsiaustralialainen porsaankasvattaja. Kun hän on lisännyt tätä makeaa alkoholijuomaa vieroitettavien porsaittensa juomaveteen, ei yksikään niistä ole kuollut ripuliin. Tämä sairaus iskee tavallisesti heti vieroittamisen jälkeen, kun porsaat alkavat syödä kiinteää ruokaa. Tutkimusryhmän selonteon mukaan vadelmalikööri näyttää tappavan parhaiten bakteereita, joita löytyy porsaiden juomavedestä.

Lasten pahoinpitely Englannissa

Lasten pahoinpitelytapausten määrä on lisääntynyt Englannissa huomattavasti erään sikäläisen lastensuojelujärjestön (National Society for the Prevention of Cruelty to Children) tuoreen vuosiraportin mukaan. Vuosina 1979–1984 lasten fyysinen pahoinpitely lisääntyi Englannissa ja Walesissa 70 prosenttia. Lisäys oli suurin niiden lasten määrässä, joita käytettiin sukupuolisesti hyväksi. Raportissa arvioidaan, että vuonna 1984 joutui fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi 7038 alle 15-vuotiasta lasta ja että vanhemmat olivat vastuussa ainakin yhden lapsen kuolemasta joka viikko. ”Vanhemmat murhaavat useampia lapsia kuin psykopaatit”, kertoo Lontoossa ilmestyvä Guardian-lehti. Lasten pahoinpitelyn väitetään johtuvan työttömyydestä, avio-ongelmista ja veloista.

Ilmaetsintää

Kuusi melbournelaista supermarkettia on ollut kirjaimellisesti ilmassa kadonneita ostoskärryjään koskevan ongelman vuoksi – vuosittain arviolta 35000 ostoskärryä jää palauttamatta liikkeisiin. Yhden ostoskärryn korvaaminen uudella maksaa 550 markkaa, joten supermarkettien menetykset ovat melko suuret. Ne vuokrasivat siksi helikopterin lentämään kaupungin yllä ja etsimään kadonneita ostoskärryjä. Kun kaupungin läntisillä esikaupunkialueilla oli suoritettu etsintöjä vasta neljä tuntia, oli löydetty 110 ostoskärryä. Niitä oli rakentamattomilla tonteilla, takapihoilla ja jopa joissa ja puroissa. Supermarketit odottavat löytävänsä ainakin 500 ostoskärryä viikon kestävässä ilmaetsinnässä, joka käsittää suurimman osan Melbournen kaupunkia.

Merirosvous lisääntymässä

”Merirosvous ja aseelliset ryöstöt merillä ovat lisääntyneet” vuonna 1985, kertoo Lontoossa ilmestyvä Guardian-lehti. Kansainvälinen merivirasto (International Maritime Bureau) mainitsee kolme erityisen vaarallista aluetta: Länsi-Afrikan rannikkovedet, Etelä-Kiinan meren sekä Karibianmeren. Jotkin pahimmista hyökkäyksistä ovat sattuneet Siaminlahdella, jossa pienissä veneissä olleita pakolaisia on raiskattu ja murhattu. Eräässä raa’assa joulukuun puolivälissä 1985 sattuneessa hyökkäyksessä surmattiin ryöstämisen ja raiskaamisen yhteydessä 50 vietnamilaista venepakolaista, jotka olivat matkalla Malesiaan. Länsi-Afrikan rannikolla jopa 30 aseistautuneen miehen järjestäytyneet joukkiot ovat yöaikaan nousseet ankkurissa olleisiin konttilaivoihin, sitoneet miehistön ja ryöstäneet lastin. Karibianmerellä huumeiden salakuljettajat ovat vallanneet huvipursia. Merivirasto kehottaa hallituksia ryhtymään ankariin toimenpiteisiin merirosvoja vastaan ja hävittämään heidän rannikkotukikohtansa.

Sotilasmenot

Mitä kaiken aikaa jatkuva aseistautuminen maksaa ihmiskunnalle? Julkaisun World Military and Social Expenditures 1985 kirjoittaja Ruth Leger Sivard esittää seuraavia tilastoja: Toisen maailmansodan jälkeiset sotilasmenot ovat yhteensä noin 90 biljoonaa markkaa (1982 hintatason mukaan) – kuusi kertaa enemmän kuin kehitysmaissa asuvien 3,6 miljardin ihmisen vuositulot yhteensä. Ydinaseiden valmistukseen on käytetty 15–20 biljoonaa, ja nykyään nuo aseet ovat niin tehokkaita, että niiden tuhovoima on 12 kertaa suurempi kuin se, joka tarvittaisiin kaikkien nykyään elävien ihmisten surmaamiseen. Vuosittain sotilastarkoituksiin käytetään nykyään yli neljä biljoonaa markkaa. Yksistään Neuvostoliitto käyttää vuodessa asevarusteluun enemmän rahaa kuin kaikissa kehitysmaissa käytetään koulutukseen ja terveydenhoitoon yhteensä. Yhdysvaltain ilmavoimien budjetti on puolestaan suurempi kuin se rahasumma, joka käytetään vuodessa Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa (lukuunottamatta Japania) asuvien 1,2 miljardin lapsen koulutukseen. Pelkästään yhden lentotukialuksen käyttö maksaa päivässä yli 3000000 markkaa. Maailmassa on tätä nykyä yksi sotilas aina 43 ihmistä kohti, mutta vain yksi lääkäri 1030 ihmistä kohti.