Juomarahakäytäntö eri maissa
PALVELURAHASTA on tosiaan joissakin maissa tullut osa aterian tai taksikyydin perushintaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa kaikista maista. Tässä joitakin ehdotuksia siitä, pitäisikö antaa juomarahaa vai ei:
AUSTRALIA: Kiinteiden palkkojen vuoksi kenenkään työntekijän palkka ei ole todella riippuvainen juomarahoista. Alan on ajanut taksia Sidneyssä vuodesta 1973 lähtien, ja hän saa harvoin juomarahoja. Jos hän saa juomarahaa, sen antaa yleensä ulkomaalainen turisti. Tavallinen australialainen ei anna hänelle juomarahaa, vaikka jotkut voivat tosin pyöristää maksun ja antaa hänen pitää vaihtorahat.
Anis on erään sidneyläisen firman kirjanpitäjä, ja hän syö usein ulkona. Hän kertoo: ’Hienoissa ravintoloissa tarjoilijat odottavat saavansa ainakin 10 prosenttia laskun summasta juomarahana; keskitasoisissa ravintoloissa se vaihtelee 5:stä 10 prosenttiin; tavallisissa ravintoloissa juomaraha on 5 prosentista alaspäin.’ Lycy, joka matkustelee paljon johtotehtävissä toimivan miehensä kanssa, on samaa mieltä kuin Anis, mutta lisää, että kaikkein hienoimmissa ravintoloissa tarjoilijat ”katsovat sinua pitkin nenänvartta”, jos annat juomarahaksi vain 10 prosenttia laskun summasta, sillä sellaisissa paikoissa odotetaan 15:tä prosenttia.
BRASILIA: Suhtautuminen juomarahoihin vaihtelee Brasiliassa. Suuremmissa kaupungeissa juomarahoja odotetaan, mutta pienemmissä niitä ei kaivata niin paljon. ”Useimmat ravintolat liittävät laskuun 10 prosentin palvelurahan tarjoilijalle”, selittää erään Curitiban kaupungissa sijaitsevan ravintolan hovimestari ja jatkaa: ”Mutta yleensä annetaan lisäksi juomarahaa.” Sama pitää paikkansa partureista ja hotellin siivoojista. Yhtenä syynä tähän on taloudellinen tilanne: palkat ovat alhaisia eivätkä voi pysyä 230 prosentin vauhdilla laukkaavan inflaation tasalla.
Taksikuskeille maksetaan yleensä taksamittarin perusteella, ja toisinaan he saavat myös juomarahaa, varsinkin jos he ovat ajaneet vaarallisen alueen läpi tai myöhään yöllä. Yleensä juomaraha on tapana antaa kiitollisuuden ilmauksena hyvästä palvelusta ja ystävällisestä asenteesta.
LÄNSI-SAKSA: Länsi-Saksassa laskuun lisätään automaattisesti 10–20 prosentin palveluraha (saksaksi Trinkgeld), joka jaetaan henkilökunnan kesken. Laskua maksettaessa on kuitenkin hyvien tapojen mukaista pyöristää summa anteliaasti ylöspäin. Tällaista juomarahaa pidetään ”pienenä palkkiona suoritetuista palveluista”. Luxemburgissa asuva Lowell, joka matkustelee usein, kertoo valitettavasti, että naapurimaassa Itävallassa saksalaisilla turisteilla on sellainen maine, että he jättävät vain hyvin vähän, jos lainkaan, juomarahaa.
Tunnettu saksalainen käytösopas (Einmaleins des guten Tons) ehdottaa seuraavaa juomarahojen antamisesta ravintoloissa: ”Älä ole saita; pyöristä summa niin, ettei tarjoilijan tarvitse antaa sinulle takaisin 20:tä tai 30:tä penniä.” Taksikyytiä maksaessasi lisää 3–5 prosenttia taksamittarin lukemaan.
Luxemburgissa juomarahojen suhteen menetellään hieman eri tavoin. Lasku ei tavallisesti sisällä tarjoilupalkkiota, jolloin siihen pitäisi lisätä 8–10 prosenttia juomarahaa. Vaikka lasku sisältäisikin palvelurahan, niin silti siihen yleensä lisätään korkeintaan 5 prosentin juomaraha.
ITALIA: Täällä harjoitetaan juomarahojen antamista laajalti. Taksinkuljettajat iloitsevat 15 prosentin juomarahoista. Ravintoloissa hyvästä palvelusta odotetaan 5–10 prosentin juomarahaa. ”Tarjoilija odottaa asiakkaansa antavan juomarahaa ja on pettynyt, jollei saa sitä, paitsi sen takia, että hän menettää tuloja, myös koska hänelle ei osoiteta sellaista arvostusta, jota juomarahaa antavat yleensä ilmaisevat”, sanoo Pino, 32-vuotias tarjoilija, joka työskentelee eräässä roomalaisessa ravintolassa.
Efrem on kansallisuudeltaan etiopialainen. Hänkin työskentelee tarjoilijana Roomassa. Hänen mukaansa ”juomarahat ovat hyvin tärkeitä, koska palkat ovat melko alhaisia”. Hänen mielestään hän on ansainnut juomarahansa, kun hän on kohtelias asiakkaalleen ja palvelee nopeasti.
JAPANI: Maan turistiorganisaatiosta sanotaan: ”Ei juomarahoja” ja ylpeillään siitä, että ”koska Japanissa ei odoteta juomarahoja, Japani on turistien paratiisi”. Vaikka tämä pitääkin muodollisesti paikkansa, niin todellisuudessa hintoihin sisältyvät verot ja palvelurahat tai ne lisätään laskuun. Palkat maksetaan näistä korvauksista.
Taksinkuljettajat saavat Japanissa kiinteää palkkaa, joka riittää perheen elättämiseen, eikä heillä ole lupaa pyytää juomarahoja. Silti lähes 15 prosenttia matkustajista antaa juomarahoja ja selittää: ”Tämä on lounastasi varten.” Japanilaiset taksinkuljettajat eivät katso työhönsä kuuluvan matkatavaroiden käsittelemisen, mutta kun he tekevät sen, matkustajat antavat usein juomarahaa tästä ylimääräisestä palveluksesta.
Ravintoloissa ei ole tapana antaa juomarahaa, koska laskuihin sisältyy palveluraha. Herra Hazama, joka omistaa korkeatasoisen ravintolan eräässä Tokion lähiössä, kertoi Herätkää-lehden toimittajalle, että tarjoilijoiden palkka on Japanissa samanveroinen kuin muunlaisesta työstä saatava palkka. Hän selitti, että juomarahojen pyytämistä ravintoloissa yritetään kaikin tavoin estää, sillä se saattaisi yrityksen heti huonoon valoon. Hän myönsi kuitenkin, että lähinnä juomarahojen antamista voitaisiin pitää tapaa antaa rahalahja silloin, kun pyydetään ylimääräistä palvelusta, esimerkiksi varataan pöytä etukäteen juhlaseuruetta varten.
Miten sitten on meneteltävä yövyttäessä japanilaisessa ryokanissa eli majatalossa? Pitäisikö antaa juomarahaa? Vakiopalveluista ei yleensä anneta juomarahaa. Mutta joissakin ryokaneissa annetaan ylimääräisiä palveluja ilman lisämaksua. Tällaisissa ryokaneissa vieraat saattavat haluta ilmaista arvostuksensa antamalla juomarahaa, varsinkin jos heidän tarkoituksensa on jäädä useaksi päiväksi – esimerkiksi konventin ajaksi.
Japanissa on erikoinen tapa maksaa jo ennen palvelujen saamista. Jotkut esimerkiksi sujauttavat rahaa sisältävän kirjekuoren heti saavuttuaan ryokaniin sille siivoojalle, joka huolehtii heidän huoneestaan. Se on etukäteen lausuttu kiitos kaikesta mitä hän tekee heidän hyväkseen. Tällainen huomaavaisuus näyttää takaavan hyvän palvelun.
NIGERIA: Useimmissa hotelleissa, ravintoloissa ja samankaltaisissa laitoksissa on 10–15 prosentin palveluraha. Jeremiah, joka on useita vuosia työskennellyt tarjoilijana hotelleissa Lagosissa, sanoo: ”Tällä tavoin kerätty raha jaetaan kaikkien työntekijöiden kesken.” Hän selittää: ”Juomarahojen ottaminen on kiellettyä, ja jos työntekijän nähdään ottavan juomarahoja, hänet voidaan erottaa.” Jotkin laitokset laittavat seiniinsä kylttejä, joissa yleisölle ilmoitetaan tästä rajoituksesta. Jeremiah lisää kuitenkin nopeasti, että sellaisissa paikoissa, joissa työntekijöitä ei ole kielletty ottamasta vastaan juomarahoja, ylimääräistä juomarahaa arvostetaan, vaikka palveluraha onkin erikseen. ”Se kannustaa olemaan kiinnostunut asiakkaista ja palvelemaan hyvin”, sanoo hän.
YHDYSVALLAT: Juomarahat ovat Yhdysvalloissa enemmän kuin vain palkkio hyvästä palvelusta. Jotkut ansaitsevat niiden avulla elantonsa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että juomarahojen määrä on vakio. Ravintoloitsija Andrea esimerkiksi sanoo, että hyvästä palvelusta ”15 prosenttia on vakio”. Anna 20 prosenttia, jos tarjoilija on ollut erityisen avulias ja aulis, neuvovat ravintolakriitikot, mutta korkeintaan 10 prosenttia huonosta palvelusta. ”Älä rankaise tarjoilijaa ruoan laadusta, sillä hänellä ei ole mitään valtaa siihen”, varoittaa Oscar, joka itsekin on tarjoilija. ”Anna juomaraha tarjoilijan tekemistä palveluista. Jos sinusta tuntuu, että palvelu oli huonoa, kerro tarjoilijalle ja myös ravintoloitsijalle, miksi se oli huonoa.”
New Yorkin kaupungissa juomarahojen suhteen menetellään toisin. Useimmissa ravintoloissa 20 prosenttia on vakio. Susie Steiger, New Yorkin ravintoloitten markkinointiyhdistyksen varapuheenjohtaja, neuvoo antamaan vähintään 15 prosenttia juomarahaa ja 20 prosenttia silloin, jos olet hyvin tyytyväinen ravintolan palveluun. Hän pani myös merkille, että maan eri osista tulevat ihmiset antavat erilaisia juomarahoja. Suurkaupungeista tulevat antavat yleensä enemmän juomarahaa kuin pikkukaupungeista ja maaseudulta tulevat. Kun siis menet käymään New Yorkissa, olisi hyvä muistaa siellä vallitseva tapa ja antaa juomarahoja sen mukaisesti.
Entä sitten taksinkuljettajat? Taksinkuljettaja Mary sanoo, että ”taksikuskit odottavat 15 prosentin juomarahaa”. Hyvien tapojen asiantuntija Elizabeth L. Post ehdottaa myös, että yövyttäessä hotellissa tai vastaavassa vähänkään pidemmän aikaa avioparin tulisi antaa siivoojalle juomarahaksi noin dollari yötä kohden.