Mitä nuoret nykyään toivovat ja pelkäävät
”KUNPA tietäisimmekin, mitä on edessäpäin”, huokaisi 18-vuotias ranskalaistyttö Valérie. Vaikka kaikki nuoret eivät Valérien tavoin ole epäileväisellä kannalla, kaikki he ajattelevat tulevaisuuttaan. Usein he koettavat kuvitella, millaista työnteko ja perhe-elämä tulee olemaan ja millainen on se maailma, jossa he tulevat elämään. Ihmisillä on ennenkin usein ollut erilaisia tulevaisuudenkuvitelmia.
Esimerkiksi olisitko halunnut matkustaa kapteeni Nemon kanssa tämän Nautilus-nimisessä ”sukelluslaivassa”? Tai lentää kuun ympäri raketissa? Tällaisia jännittäviä odotteita kangasteli ihmisten mielikuvissa jo viime vuosisadan loppupuolella. Tarvitsi vain päästää mielikuvituksensa valloilleen ja asettua Jules Vernen sankareitten rinnalle tämän kuuluisissa tieteisromaaneissa. Jos olisit elänyt siihen aikaan, olisit ehkä miettinyt: ”Mahtaako tällainen olla jonakin päivänä mahdollista? Tulenko näkemään sen omana elinaikani?”
Nämä kaksi unelmaa olivat tämän viime vuosisadalla eläneen ranskalaisen kirjailijan luovan mielikuvituksen tuotetta, ja ne kumpikin ovat toteutuneet. Sukellusveneet ovat nykyään tärkeä osa suurvaltojen asemahtia. Sukupolvemme on myös nähnyt ihmisten kävelevän kuussa. Vaikka nämä nimenomaiset unelmat ovat muuttuneet todellisuudeksi, samaa ei voida sanoa monista ihmisten ennustuksista.
Täyttymättömiä toiveita
Vielä muutama vuosikymmen sitten odotettiin, että syöpä pystytään parantamaan 1960-luvulla. Suuren amerikkalaisen autotehtaan johtaja ennusti 1950-luvulla, että vuonna 1975 autoissa olisi kauko-ohjaus. Ennustettiin myös, että aavikot voisivat muuttua toisennäköisiksi, kun niissä ruvettaisiin kasvattamaan mikroskooppisen pientä levää, ”joka lisääntyy nopeasti – – ja jolla sen poikkeuksellisen korkean valkuaispitoisuuden (75 prosenttia) ansiosta helposti ruokittaisiin maailman kasvava väestö”.
Niin moni tämänkaltainen ennustus on jäänyt täyttymättä, että ihmiset eivät nykyään enää usko sokeasti tiedemiesten ennustuksiin. Pariisilaisen Le Monde -päivälehden päätoimittaja André Fontaine kirjoitti jokin aika sitten: ”Ihmisen usko tieteeseen kehityksen eteenpäinviejänä järkkyi jo 1960-luvun lopulla, ja se murenee murenemistaan.”
Se, että kansojen ja yksilöitten väliset suhteet eivät ole parantuneet toivotulla tavalla, on myös ollut pettymys. Ensimmäisen maailmansodan ollessa lopuillaan sitä kutsuttiin ”sodaksi, jolla kaikki sodat saadaan loppumaan”. Uskottiin, että ihmiset eivät kaiken kokemansa jälkeen enää milloinkaan ryhtyisi samanlaiseen teurastukseen. Suhteellisen rauhallista aikaa kesti sodan jälkeen vain muutama vuosi. Sen jälkeen uudet selkkaukset – ja niiden joukossa luonnollisesti toinen maailmansota kaikkine kauhuineen – murskasivat kaikki harhakuvitelmat.
Miten on tulevaisuuden laita?
Onko toiveilla nykyään paremmat toteutumismahdollisuudet? Miten nuoret eri puolilla maailmaa suhtautuvat tulevaisuuteen? Näyttääkö vuosi 2000 valoisalta vai synkältä?
Eri puolilla maailmaa toimivien Vartiotorni-seuran haaratoimistojen toimesta on haastateltu nuoria. Tarkastellessasi näiden nuorten ajatuksia tulet huomaamaan, ovatko heidän toiveensa ja pelkonsa erilaisia kuin sinun.
Onnellinen perhe ja hyvä työ
Saksalaispoika Thomas haluaa ”elää kauan ja terveenä”. ”Haluan mennä naimisiin ja saada onnellisen perheen”, vastaa Mikiko, japanilainen koulutyttö. Nämä ovat esimerkkejä nuorista, jotka haluaisivat viettää jokseenkin samanlaista elämää kuin vanhempansakin. Toiset haluaisivat muuttaa joitakin asioita. Maristela, brasilialainen tyttö, sanoo haluavansa ’ilmaista rakkautta eri tavoin kuin vanhempansa’, sillä hänen mielestään avioliitto ei ole ”sellainen, millaisena kirkko ja yhdyskunta sen esittävät”.
Työnsaantimahdollisuudet askarruttavat kovasti nuoria. Kenji-niminen 13-vuotias japanilainen nuorukainen haluaisi ”työskennellä jollain tapaa autojen parissa – joko autotehtaassa tai jopa kilparadoilla”. 17-vuotiaan saksalaisen Helmutin unelmana on päästä jonain päivänä ammattilaisjalkapalloilijaksi, kun taas Kunle-niminen nigerialainen opiskelija ”aikoo tulla menestyväksi tietokoneasiantuntijaksi”.
Thierry, Bruno ja Mimoun ovat Pohjois-Ranskassa asuvia nuoria. Heitä huolestuttaa työttömyys, ja he haluavat saada hyvän koulutuksen varmistaakseen sen avulla itselleen vakituisen työpaikan. Ranskalainen päivälehti Le Figaro viittasi huhtikuussa vuonna 1985 tehtyyn mielipidemittaukseen, jonka mukaan työttömyyttä pelätään lähes kaikkialla. Lehti kertoi: ”Työttömyys voittaa selvästi muut [lyhytaikaiset] huolenaiheet kaikissa tärkeimmissä maissa lukuun ottamatta Japania; myös Yhdysvalloissa kannetaan huolta työttömyydestä, mutta vähäisemmässä määrin.”
Tekniikka – siunaus vai kirous?
Nuoret koettavat myös kuvitella, millaiseksi tekniikka tulee muuttamaan maailman. ”Minusta maailmassa on sen jälkeen parempi elää”, sanoo eräs nuori nigerialainen. ”Kolmannenkin maailman maissa – jollainen meidänkin maamme on – tietokoneet tulevat tunkeutumaan useimmille aloille, ja tietokoneitten ja muiden elektronisten laitteiden ansiosta maailma tulee muuttumaan paremmaksi.”
Ranskalaisen Le Nouvel Observateur -lehden toimittaja näkee lähitulevaisuuden lähes samanlaisena: ”Koneet kykenevät toimimaan itsenäisesti. Muovikortit korvaavat rahan. Valittuaan ostokset television kuvaruudulta asiakas tilaa tavarat puhelimitse. Ihmiset tekevät työtä kotonaan tietopankkeihin kytkettyjen näyttöpäätteitten ääressä.”
Toiset nuoret eivät kuitenkaan ole näin varmoja siitä, että maailma, jossa tekniikka olisi saanut vallan, olisi kovinkaan suurenmoinen. 13-vuotias saksalaistyttö Gaby pelkää, että vuonna 2000 ”puitten ja kukkasten tilalla on kaikkialla vain taloja”. Saksalainen Susanne kuvittelee, että ihmiset tulevat saastumisen takia elämään lasikuvun alla.
Selcuk on nuori turkkilaissyntyinen saksalainen, ja hänen mielestään ”täysin elektroninen maailma” vain pahentaa työttömyyttä. Hän sanoo: ”Nytkään työpaikkoja ei ole paljon, mutta vuonna 2000 – – tiskin takana ei ole enää ihmisiä, vaan robotteja.” Selma, 16-vuotias brasilialaistyttö, menee vielä pitemmälle sanoessaan: ”Tietokoneet ottavat lopulta Jumalan paikan.”
Suurimmat pelonaiheet
Emmanuel, nuori nigerialainen, on huolissaan turvattomuuden lisääntymisestä. Hän selittää: ”Kun varkaat joskus aiemmin halusivat murtautua johonkin kotiin, he aina odottelivat, kunnes omistaja oli poissa. Nykyään on samantekevää, vaikka koko perhe olisi kotona. Varkaat koputtavat oveen ja vaativat luovuttamaan omaisuuden. Jos tällaista tapahtuu jo nyt, niin millaista mahtaakaan olla tulevaisuudessa?” Emmanuel ei ole ainoa, joka pelkää tällaista. Eräs kanadalainen nuori sanoi: ”Luulen, että maailmassa tulee olemaan – – enemmän rikollisuutta ja vandalismia, useammat ihmiset saavat hermoromahduksen ja lapset tulevat olemaan kurittomampia.”
Pahimpia nuorten huolenaiheita on kuitenkin sodan pelko. Tämä pelko ilmenee siitä, mitä Folasade-niminen nigerialaistyttö sanoi: ”Milloin vain voi tapahtua mitä tahansa – jopa maailmanlaajuinen sota vuoteen 2000 mennessä.” International Herald Tribune -lehden mukaan tilanne on samanlainen Yhdysvalloissa. Uutisensa lehti oli otsikoinut: ”Monet korkeakouluopiskelijat odottavat ydinsotaa.” Kanadalaisen kirjallisuusarvostelijan Yolande Villemairen mukaan nuoret ”ovat varmoja siitä, että he kuolevat ydinsodassa”.
Japanilaisilla nuorilla on samanlaisia ajatuksia. Esimerkiksi 15-vuotias Daisuke selittää: ”Kun täytän 30 vuotta, kolmas maailmansota, josta tulee ydinsota, on tuhonnut tämän planeetan. Minulla ei ole mitään tavoitteita elämässäni eikä huolia.”
Ranskalaispoika David sanoi suoraan: ”Kaikki nykyiset selkkaukset huomioon ottaen minusta tuntuu, että on turhaa edes puhua vuodesta 2000.” Monet muut ranskalaisnuoret ovat samaa mieltä, sillä erään äskettäin tehdyn mielipidemittauksen mukaan 74 prosenttia heistä on sillä kannalla, että pahin uhka ihmiskunnalle tästä eteenpäin aina vuoteen 2000 saakka on kolmas maailmansota.
Voidaanko tulevaisuuteen suhtautua toiveikkaasti?
Kun näkymät ovat näin synkkiä, on ymmärrettävää, miksi nuoret ovat epävarmoja tulevaisuuden suhteen. Tulevaisuuteen voidaan kuitenkin suhtautua eräästä näkökulmasta luottavaisesti. Haluaisitko tietää siitä enemmän? Sitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa.
[Kuvat s. 4, 5]
Jules Vernen ennustukset ovat niitä harvoja ihmisten ennustuksia, jotka ovat toteutuneet. Kuvassa hänen ”kuualuksensa”
[Lähdemerkintä]
Valokuva: NASA