Lukijoiden kirjeitä

Tieteellinen lehti

Pyhä kolminaisuus -nimisen anglikaanisen kirkon kirjallisuuskomitean puheenjohtaja ja sen korkeakoulun rehtori, jossa opetan, kuvaili Herätkää!-lehteä tieteelliseksi ja muutenkin erinomaiseksi julkaisuksi. Hän sanoi: ”Herätkää!-lehti tutkii asioita tarkoin, se läpivalaisee, määrittää ja analysoi maailman tapahtumia ja kertoo niistä sellaisina kuin ne ovat.” Jatkakaa edelleen tämän tieteellisen ja muutenkin erinomaisen lehden julkaisemista.

V. N. E., Nigeria

Esiaviolliset sukupuolisuhteet

Olen 19-vuotias ja asun La Pazissa. Sattumalta sain käsiini lehtenne aidsia käsitelleen numeron. [Suomeksi 22.5.1986] Minuun tekivät vaikutuksen sen kaikki kirjoitukset, mutta varsinkin kirjoitus ”Nuoret kysyvät: Miten voin kieltäytyä esiaviollisista sukupuolisuhteista?” Lukiessani tuota kirjoitusta ajattelin niitä monia virheitä, joita minun lisäkseni ovat tehneet monet muut bolivialaiset nuoret, koska me elämme väkivallan ja seksin turmelemassa yhteiskunnassa. Minusta tuntui, että minun oli pakko lukea tuo kirjoitus joillekuille ystävilleni. Ensin he pilkkasivat minua, mutta jälkeenpäin tiesin sen saaneen jotkut pysähtymään ja ajattelemaan asiaa, niin kuin se sai minutkin tekemään. Jatkakaa edelleen hyvää työtänne: väärälle tielle joutuneiden nuorten auttamista.

R. U. A., Bolivia

Fobiat

Sydämestä lähtevät kiitokseni ”Fobioita” käsitelleitten erikoisartikkeleittenne johdosta. [Suomeksi 8.2.1987] Olen 26-vuotias naimaton mies, ja olen kahden vuoden ajan saanut antropofobia- [ihmiskammo] ja ahdistusneuroosikohtauksia. Vaikka kävin jatkuvasti psykiatrilla, tiesin hyvin vähän sairaudestani, ja tunsin joka päivä ahdistusta sen johdosta, että ajattelin ongelmani voivan johtua jostakin henkilökohtaisesta epäonnistumisesta elämässäni kristittynä. Kirjoituksenne ansiosta olen onnistunut saamaan toivoa elämääni tästä eteenpäin. Tiedän nyt, etten ole ainoa, jolla on samanlaisia kärsimyksiä.

Y. O., Japani

Pidin kirjoituksestanne ”Pelon vankina”. Miten minua onkaan auttanut sen tietäminen, että joku ymmärtää! Kun olin 13-vuotias, kärsin agorafobiasta [torikauhusta]. Yli vuoden pysyttelin kotona ja pelkäsin lähteä ulos talostamme. Miten vihasinkaan elämääni! Minulta kului kolme vuotta takaisin jaloilleni pääsemiseen. Äskettäin minun täytyi olla jonkin aikaa sairaalassa tutkittavana. Sama pelko valtasi minut. En voinut lakata itkemästä, ja olin hyvin masentunut. Palattuani kotiin luin tuon fobioita käsittelevän kirjoituksen. En voi sanoin kuvata, miten suurenmoinen se oli. Mielestäni kirjoitus on auttanut minua todella paljon.

J. B., Englanti

Toivoa psyykkisesti sairaille

Lähetin muutamia kappaleita lehtenne numeroa ”Toivoa psyykkisesti sairaille” erääseen sairaalaan, jossa on joitakuita psyykkisesti sairaita potilaita. [Suomeksi 8.11.1986] Eräs lääkäri kommentoi, että hän oli ”myönteisesti yllättynyt siitä, miten asiantuntevasti ja objektiivisesti aihetta käsiteltiin kirjoituksessa, ja varsinkin sen skitsofreniaa käsittelevässä osassa”. Hän sanoi myös: ”Keskustelimme asiasta tänä aamuna lääkäreiden kokouksessa, ja aiomme antaa lehdet henkilökuntamme ja potilaittemme luettavaksi.” Muuan toinen lääkäri ilmaisi arvostuksensa sanomalla, että ”psyykkisiä sairauksia ja niiden hoitoa käsittelevät lehtien kirjoitukset puhuvat harvoin tuosta aiheesta niin tosiasiallisella, paikkansa pitävällä ja ennen kaikkea rohkaisevalla tavalla.”

D. N., Saksan liittotasavalta