Nuoret kysyvät:

Miten voin tulla toimeen veljeni ja sisareni kanssa?

KAIKKI veljet ja sisaret riitelevät keskenään! Monet nuoret – ja aikuiset – ajattelevat tällä tavoin. Ja siitä tosiasiasta huolimatta, että joidenkin tietojen mukaan Yhdysvalloissa vuosittain yli satatuhatta lasta käyttää pistoolia tai veistä veljeään tai sisartaan vastaan, muuan perheväkivallan asiantuntija valittaa: ”Useimmat ihmiset eivät suhtaudu sisarusten väliseen väkivaltaan vakavasti.”

Kenties sinäkään et siksi ole kovin innokas tekemään rauhaa veljesi tai sisaresi kanssa, vaikka te kumpikin olisittekin alituisesti riidoissa. Tällaiset yhteenotot kuitenkin järkyttävät perheen rauhaa, vaikka ne eivät aina purkautuisikaan väkivaltana. Nuori Camille esimerkiksi kertoo siitä, miten hänen vanhempansa suhtautuvat, kun hän ja hänen sisarensa kiistelevät: ”Vanhempamme inhoavat sitä. He inhoavat suuresti sitä, että riitelemme – se saa heidät pois tolaltaan.” Mikä vielä tärkeämpää, alituinen kinastelu synnyttää epämiellyttäviä tunteita. Raamattu sanoo: ”Sillä missä on mustasukkaisuutta ja riidanhalua, siellä on epäjärjestystä ja kaikkea inhottavaa.” – Jaakob 3:16.

Aikaisemmassa kirjoituksessa esitettiin joitakin syitä siihen, miksi perheen nuoret jäsenet ovat niin usein eri mieltäa. Syitä ovat muun muassa: haluttomuus jakaa mitään, yksityisyyden puute, kireät suhteet uusperheessä ja mustasukkaisuus. Sananlaskujen 14:6:n mukaan se, että sinulla on ymmärtämystä, saattaa sinut hyvään asemaan, koska ”ymmärtäväisen on tietoa helppo saada”. Toisin sanoen se, että ymmärrät, miksi sinun on vaikea tulla toimeen, tekee helpommaksi sen selville saamisen, miten voit tulla toimeen sisaresi tai veljesi kanssa. Seuraavassa on joitakin yksityiskohtaisia ehdotuksia.

Riitojen välttäminen ajatustenvaihdon avulla

”Halkojen loppuessa sammuu tuli.” Näin sanoo Sananlaskujen 26:20. Tätä periaatetta sovelletaan usein metsäpalojen leviämisen estämiseen siten, että hakataan palokujia, maakaistaleita, joilta kaikki puut on kaadettu. Jos syttyy tulipalo, se voi periaatteessa levitä ainoastaan siihen saakka, ja sitten se tukahtuu. Voit soveltaa samaa periaatetta ja ehkäistä – tai ainakin rajoittaa – erimielisyyksien syntymistä veljesi tai sisaresi kanssa. Miten? Keskustelemalla ja pyrkimällä sovitteluratkaisuihin ennen kuin riita leimahtaa.

Onko ongelmana esimerkiksi yksityisyyden puute? Jos on, niin yrittäkää silloin, kun ongelma ei ole kiihkeimmillään, suunnitella yhdessä senhetkiseen tilanteeseen sopiva aikataulu. (’Minä saan käyttää huonetta näinä päivinä/tunteina, ja sinä näinä.’) Kunnioittakaa sitten tätä sopimusta, siten että ’teidän sananne kyllä merkitsee ”kyllä” ja ei ”ei”’. (Matteus 5:37) Jos ilmaantuu jotakin, minkä vuoksi vaaditaan uudelleenjärjestelyjä, kertokaa siitä toisillenne etukäteen, sen sijaan että vain pakottaisitte toisen sopeutumaan muutokseen ilmoittamatta siitä.

Kamppailetteko omistusoikeuksista? Muuan teini-ikäinen valitti: ”Sisarpuoleni käyttää aina tavaroitani kysymättä minulta lupaa. Kerran hän jopa käytti meikkejäni, ja sitten hänellä oli vielä otsaa sanoa minulle, etten ollut ostanut oikeaa merkkiä!” Voisit pyytää vanhempiasi toimimaan lopullisina tuomareina. Olisi kuitenkin parempi istuutua neuvottelemaan veljesi tai sisaresi kanssa rauhallisella hetkellä. Yrittäkää sopia lainaamista koskevista säännöistä, joista yksi voisi olla se, että aina kysytte luvan ennen ottamista. Tietenkin tässä ja monissa muissa tilanteissa Matteuksen 7:12:ssa olevan kultaisen säännön soveltaminen on todellinen ratkaisu: ”Sen tähden kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, teidänkin täytyy samoin tehdä heille.”

Sen vuoksi: Keskustelkaa! Pyrkikää sovitteluratkaisuihin. Laatikaa selviä sääntöjä. Tällä tavoin voitte saada ’tulen tukahtumaan’ ennen kuin se syttyykään!

’Se ei ole reilua!’

”Sisareni saa kaiken, mitä hän haluaa”, valittaa muuan nuori. ”Mutta kun on kysymys minusta, minä jään täysin ilman.” Kuulostaako tämä tutulta? Pane kuitenkin merkille nuo kaksi ehdotonta äärimmäisyyttä, ”kaikki” ja ”täysin”. Onko tilanne tosiaan näin paha? Kun olemme poissa tolaltamme, meillä on taipumus liioitella tilanteen vakavuutta. Raamattu kannustaa meitä seuraavasti: ”Tulkoon järkevyytenne tunnetuksi kaikille ihmisille.” (Filippiläisille 4:5) Järkevänä oleminen merkitsee kirjaimellisesti ’joustamista’ ja sitä, ettei ’pidä itsepintaisesti kiinni lain kirjaimesta’. Olisiko järkevää odottaa täydellistä kohtelua epätäydellisiltä vanhemmilta? Olisiko järkevää odottaa, että kahta erilaista yksilöä kohdellaan ehdottoman tasavertaisesti? Ei tietenkään!

Joosefia käsittelevä Raamatun kertomus valaisee siinä piilevää vaaraa, että kutsutaan vanhempia liian hätäisesti epäoikeudenmukaisiksi. Joosefin veljet vihasivat Joosefia, koska heidän isänsä Jaakob suosi erityisesti häntä. Kun Joosefin veljet olivat paimentamassa laumojaan pitkän matkan päässä, Jaakob kuitenkin ilmaisi olevansa syvästi kiinnostunut myös muista pojistaan lähettämällä Joosefin varmistamaan, että he olivat turvassa. Sinäkin voit samalla tavoin huomata, että kaunan kantaminen veljelle tai sisarelle sen vuoksi, että tämä saa ’erityiskohtelua’, on aivan yhtä perusteetonta. – 1. Mooseksen kirja 37:1–4, 13.

Tämä on erityisen tärkeää muistaa silloin, jos sinulla on veli- tai sisarpuolia. Eräässä ’Teen-aikakauslehden artikkelissa sanotaan: ”Tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden välillä on merkittävä ero. Ihmisillä on erilainen persoonallisuus ja erilaiset tarpeet. – – On tärkeää saada selville, yrittääkö isä- tai äitipuolesi täyttää teidän kummankin tarpeet, sen sijaan että hän yrittäisi kohdella teitä samalla tavoin. Jos sinusta tuntuu siltä, ettei tarpeitasi täytetä, voit silloin keskustella siitä isä- tai äitipuolesi kanssa.”

Veljet ja sisaret siunausko?

Sitä voi olla vaikea uskoa toisinaan – erityisesti silloin, kun he ärsyttävät sinua. Kun yritetään tulla toimeen veljien ja sisarten kanssa, unohdetaan usein se, mitä hyötyjä heistä on! Lastenpsykiatri James P. Comer muistuttaa meitä siitä, että ”veljien ja sisarten välinen kilpailu on niin hallitseva piirre lapsuudessa, että toisinaan unohdamme sisarusten olevan myös tovereita ja ystäviä”. Diane on totisesti samaa mieltä. ”On hauskaa, kun on veljiä ja sisaria”, hän sanoo. Hänellä on niitä seitsemän. ”On joku, jonka kanssa voi puhua ja jonka kanssa voi harrastaa samoja asioita.”

Hänen veljensä Dennis jatkaa: ”Aina on joku, jolta voi kuulla mielipiteitä asioista.” Anne Marie ja hänen veljensä Andre ovat yhtä mieltä siitä, että aina valmiina olevasta toverista on hyötyä: ”Vaikka ystävien kanssa voi käydä eri paikoissa, niin veljet ja sisaret ovat aina paikalla. He ovat aina valmiina, kun haluaa pelata tai urheilla tai mennä puistoon.” Donna havaitsee vielä erään käytännöllisen hyödyn: ”On joku, jonka kanssa voi jakaa taloustyöt.” Toiset ovat kuvailleet veljeään tai sisartaan ”erikoisneuvonantajaksi ja kuuntelijaksi” ja sellaiseksi, joka ”ymmärtää, mitä käyn parhaillaan läpi”.

Ota lisäksi huomioon tulevaisuudessa koituvat hyödyt. Myöhemmin elämässä tulet muiden kanssa kokemaan joitakin aivan samoja ongelmia, joita sinulla nyt on veljesi tai sisaresi kanssa. Mustasukkaisuus, omistusoikeudet, erilainen kohtelu, yksityisyyden puute, itsekkyys, persoonallisuuksien eroavuudet – nämä ongelmat ovat osa elämää. Kun siis opettelet tulemaan toimeen veljiesi ja sisartesi kanssa, pidä sitä valmennuksena, jota saat ihmissuhteiden kiehtovalla ja usein hämmentävällä alueella.

Ota Jumala huomioon

Suurin motiivi perherauhan hyväksi työskentelemiseksi on kuitenkin sen tietäminen, että se voi parantaa suhdettasi Jumalaan. Seitsentoistavuotias Andre jäljittelee Johanneksen 1. kirjeen 4:20:ssä olevia Raamatun sanoja, kun hän huomauttaa: ”Jos et voi tulla toimeen ihmisten kanssa, jotka voit nähdä, miten voit tulla toimeen Jehovan kanssa, jota et voi nähdä?”

Totta kyllä, tätä ei ole aina helppo muistaa. Anne Marie myöntää: ”Riidellessä ei toisinaan ajattele sitä, miten se vaikuttaa suhteeseen Jehovaan. Silloin ajattelee vain sitä, miten voi saada toisen tuntemaan itsensä tyhmäksi tai miten voi kostaa.” Mutta Jumalan hyväksynnän säilyttämiseksi sinun täytyy ’tuntea hänet kaikilla teilläsi’. – Sananlaskut 3:6.

Tämä ei merkitse sitä, ettet koskaan enää olisi eri mieltä sisartesi tai veljiesi kanssa. Mutta voit oppia olemaan eri mieltä ilman ”ilkeämielistä katkeruutta ja suuttumusta ja vihaa ja huutamista”. (Efesolaisille 4:31) Eräällä 15-vuotiaalla tytöllä oli esimerkiksi tapana etsiä tapoja, joilla hän voisi alkaa riidellä sisarustensa kanssa. Mutta opittuaan tutkimaan ja soveltamaan Raamattua elämässään hän sanoo: ”En enää etsi riitaa, vaan yritän välttää niitä.” Mikset sinäkin yrittäisi tehdä samoin? Voit jopa huomata, ettei veljen tai sisaren omistaminen ole lainkaan hullumpaa.

[Alaviitteet]

[Huomioteksti s. 27]

”Tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden välillä on merkittävä ero. Ihmisillä on erilainen persoonallisuus ja erilaiset tarpeet.”

[Kuva s. 26]

Älä päättele sen olevan epäoikeudenmukaista, että veljesi tai sisaresi saa jossain tilanteessa osakseen enemmän huomiota kuin sinä