Katolilaisuus kolmannessa maailmassa – miten vakaalla pohjalla se on?
Meksikon-kirjeenvaihtajaltamme
”KAIKKI kristityt ovat sen poliittisen vangin opetuslapsia, joka oli murhattuna ristillä.” ’Paavi Johannes Paavali II on poliittisin paavi, mitä on koskaan ollut!’ ”Meidän on mahdotonta elää uskomme mukaisesti pysymällä erossa politiikasta.” Nämä ovat vain muutamia niistä monista kiistanalaisista lausunnoista, joita katoliset teologit esittivät Meksikon pääkaupungissa viime joulukuussa pidetyssä kokouksessa.
Kokousyleisön joukossa oli myös niitä, jotka eivät aina olleet samaa mieltä puhujien kanssa. Jotkut puolustivat välihuudoin katolista kirkkoa, toiset taas ilmoittivat kannattavansa vierailevia teologeja. Paljon oli sellaisiakin, jotka olivat aivan vaiti – hämmentyneinä ykseyden puutteen johdosta. Eteläafrikkalainen pappi Bonganjalo Goba katkaisi syntyneen hälinän, kun hän huusi suurella äänellä: ”Veljet, näyttää aivan siltä kuin katolilaiset taistelisivat täällä toisiaan vastaan!”
Miten tällainen tilanne oli syntynyt? Mitä riita koski?
Kiistelyn kohde
Kokouksessa oli keskusteltu keinoista, joilla vapautuksen teologiaa voitaisiin toteuttaa käytännössä. Vapautuksen teologiahan liitetään kamppailuun, jota eri puolilla maailmaa käydään pappien ja teologien tuella kolmannen maailman maitten köyhien ja sorrettujen vapauttamiseksi ”yhteiskunnallis-taloudellisista mekanismeista, jotka synnyttävät varallisuutta köyhien kustannuksella”.
Vaikka jotkut pitävät sitä radikaalisena tai vallankumouksellisena, toiset sanovat sitä ”katolisen kirkon uudeksi ilmenemismuodoksi”. Latinalaisen Amerikan katolisten piispojen toisessa kokouksessa, joka pidettiin Medellínissä Kolumbiassa (1968), julistettiin, että kolmannen maailman maitten asukkaitten kärsimykset johtuvat ”rakenteellisesta synnistä” ja että voidakseen seurata Kristusta kirkon täytyy ”asettua köyhien puolelle”. Mitä kaikkea tämä sitten voi merkitä?
Erään meksikolaisen sanomalehden mukaan brasilialainen katolinen pappi Leonardo Boff on varoittanut, että ”jollei yhtenäistä yhteiskuntaa saada aikaan, vaihtoehdoksi jää enää väkivalta”, ja että se on ”oikeutettua silloin, kun perusoikeuksia loukataan”. Boff ja muut, jotka ajavat vapautuksen teologian toteuttamista kaikkialla kolmannen maailman maissa, siis uskovat, että terrorismi, vallankumoukset ja sota voivat olla välttämättömiä köyhien vapauttamiseksi heidän ”kurjuudestaan”.
Toiselta puolen ”vapautuksen teologia kykenee tehokkaasti yllyttämään katolilaisia toisiaan vastaan”, toteaa aikakauslehti Newsweek. Tämä kävi selvästi ilmi edellä mainitussa Meksikon kokouksessa. Entä mitä sinä itse ajattelet? Onko vapautuksen teologia ratkaisu köyhyyden ongelmaan? Olitpa sitten harras katolilainen tai jonkin muun kirkon jäsen, niin mitä hyötyä sinulle voi olla sen tietämisestä, millaisia virtauksia katolisella kirkolla on piirissään kolmannessa maailmassa?