Kätkytkuolema – monien vanhempien päivittäinen pelonaihe
”Terveenä pidetyn lapsen äkillinen, odottamaton kuolema on todennäköisesti kipein ja musertavin tapahtuma, mikä voi yllättäen kohdata nuortaparia – silti se on länsimaisessa yhteiskunnassa myös vauvojen yleisin kuolinsyy ensimmäisen elinviikon jälkeen.” – Professori Bernard Knight kirjassa Sudden Death in Infancy – The ’Cot Death’ Syndrome.
KELLO oli neljä joulukuun 22. päivänä vuonna 1984. Ken Eberline kurkisti makuuhuoneeseen nähdäkseen, miten seitsemän kuukautta vanha Katie voi. Hieman päälle kolmenkymmenen ikäiset Ken ja Tottie olivat ylpeitä esikoisestaan. Vauva nukkui rauhallisesti. Ken teki lähtöä. Hänellä oli edessään pitkä ajomatka, sillä hän oli menossa Las Crucesiin New Mexicoon asti esitelmöimään eräässä seminaarissa.
Tottie nousi puoli kahdeksalta ja meni katsomaan Katiea. Katie oli oudon hiljainen. Tottie katsoi uudestaan, kosketti tyttöä ja oivalsi heti, mitä oli tapahtunut. Katie oli kuollut. Häntä oli kohdannut kätkytkuolema. Tällainen äkillinen, äänetön kuolema tulee hiipien joka vuosi tuhansiin perheisiin.
Myötätuntoinen lääkäri
Miten Tottie ja Ken reagoivat menetykseensä? Tottie kertoi Herätkää!-lehdelle: ”Kun tajusin, mitä oli tapahtunut, soitin heti hätänumeroon. Ambulanssimiehet, poliisi ja lääkäri tulivat tuota pikaa. He olivat kaikki hyvin ystävällisiä ja myötätuntoisia. Mieleeni tietenkin tulvi epäilyksiä: Mitä sellaista olin tehnyt tai jättänyt tekemättä, mikä on voinut aiheuttaa tämän?
”Lääkäri tyynnytti pelkojani. Hän selitti, että hän oli itse menettänyt lapsen samanlaisissa olosuhteissa yhdeksän vuotta aiemmin. ’Ette olisi voineet tehdä mitään sen estämiseksi’, hän vakuutti minulle. ’Vaikka olisitte seisseet valvontalaitteella varustetun kehdon vieressä, ette olisi voineet pelastaa häntä.’ Hän lisäsi: ’Sitä ei voi ennakoida eikä välttää. Joissakin tapauksissa kaikki vain lakkaa yhtäkkiä, eikä tällä hetkellä ole mitään tietoa siitä, mikä sen aiheuttaa.’ Olen varma siitä, että se mitä hän sanoi, säästi minua suuresti syyllisyydentunteilta ja itsesyytöksiltä.”
Miten Ken ja Tottie pääsivät pahimman yli? Tähän kysymykseen saamme vastauksen kirjoitussarjamme viimeisessä osassa. Mutta on muitakin kysymyksiä, joihin kaikki vauvojen vanhemmat haluavat vastauksia: Mikä aiheuttaa kätkytkuolemia? Onko olemassa mitään varoitusmerkkejä? Voidaanko se ehkäistä ennakolta?