Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g88 22/5 s. 22-24
  • Miten voin toipua vanhempieni avioerosta?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Miten voin toipua vanhempieni avioerosta?
  • Herätkää! 1988
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Aika parantaa haavat
  • Älä viivy menneessä
  • ’Voin saada heidät takaisin yhteen’
  • Hyvien suhteiden luominen vanhempiisi
  • Puhu reilusti tunteistasi
  • Elämä jatkuu
  • Miksi isä ja äiti erosivat?
    Nuoret kysyvät – käytännöllisiä vastauksia
  • Avioeroilla on uhrinsa
    Herätkää! 1991
  • Avioeron karvaat hedelmät
    Herätkää! 1992
  • Miksi äiti ja isä erosivat?
    Herätkää! 1987
Katso lisää
Herätkää! 1988
g88 22/5 s. 22-24

Nuoret kysyvät

Miten voin toipua vanhempieni avioerosta?

”Muistan, kun isäni jätti meidät. Emme oikeastaan tajunneet, mitä oli tapahtumassa. Äidin täytyi käydä työssä ja jättää meidät aina yksin. Joskus vain istuimme ikkunan ääressä ja pelkäsimme sitä, että hänkin oli hylännyt meidät ....” – Eräs tyttö hajonneesta perheestä.

AVIOERO tuntuu maailmanlopulta; katastrofilta, joka voi aiheuttaa loputtomasti murhetta. Jos sinun perheesi kuitenkin kamppailee avioeron kourissa, rohkaise mielesi. Sinä voit selviytyä siitä.

Tämä ei merkitse sitä, että kaikki palaisi vielä joskus entiselleen. Ikävä kyllä avioero on tavallisesti kerta kaikkiaan lopullinen. Mutta hämmennys, suuttumus ja petetyksi joutumisen tunne ja huoli siitä, etteivät vanhempasi enää rakasta sinua – kaikki nämä tuhoisat tunteet voidaan tyynnyttää, ja elämäsi voi palautua takaisin raiteilleen. Raamattu sanookin, että ’on aika parantaa’. – Saarnaaja 3:3.

Aika parantaa haavat

Toipuminen vie kuitenkin aikaa. Voihan kirjaimellisen vammankin, esimerkiksi katkenneen luun, paraneminen täysin kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Eikö sinun pitäisikin odottaa samaa, kun on kysymys tunne-elämän haavoista? Miten kauan sitten oikein kestää, ennen kuin voit jälleen tuntea olosi jokseenkin normaaliksi?

Hajonneiden perheiden lapsia seuranneet tutkijat Wallerstein ja Kelly ovat huomanneet, että muutamassa vuodessa avioeron jälkeen ”syvä huoli, suru, tyrmistyttävät epäilykset – – heikkenivät tai hävisivät kokonaan”. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä pahin on ohi, kun avioerosta on kulunut kolme vuotta. Tämä voi tuntua ikuisuudelta, mutta paljon täytyy tapahtua, ennen kuin elämäsi voi vakiintua.

Ensinnäkin perheesi normaalit talousaskareet, jotka avioero sekoitti, täytyy järjestää uudelleen. Saattaa kestää esimerkiksi kuukausia, ennen kuin aterioista ja pyykistä huolehditaan yhtä tehokkaasti kuin ennen, varsinkin jos äitisi on täytynyt mennä työhön, jotta laskut saataisiin maksettua. Vanhempiesi tunneperäinen tasaantuminen vie myös oman aikansa. Vasta sitten he pystyvät lopultakin antamaan sinulle tarvitsemaasi tukea.

Kun elämäsi palaa vähitellen tavanomaisiin uomiinsa, alat taas tuntea olosi normaaliksi. Ajan kuluminen on yksi parhaista lääkkeistä avioeron tuottamien kolhujen parantamisessa. Mutta voit tehdä muutakin kuin vain odottaa ajan kulumista.

Älä viivy menneessä

12-vuotias Joseph sanoo: ”Ennen avioeroa talossa oli elämää. Kävimme pallopeleissä, rakensimme pienoismalleja yhdessä ja katselimme televisiota. Nyt on hiljaista, ikävystyttävää, ei ole mitään tekemistä, ei peleissä käyntejä.” Menneessä eläminen on vuorenvarma keino pitkittää avioeron tuottamaa tuskaa. Salomo varoitti: ”Älä sano: ’Mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset?’ Sillä sitä et viisaudesta kysy.” (Saarnaaja 7:11) Muistojen vaaliminen saa sinut vain alakuloisemmaksi.

Jatkuva viipyminen menneessä voi myös sokaista sinut nykyhetkeltä. Millainen esimerkiksi oli tilanne perheessäsi ennen avioeroa? ”Kotona riideltiin aina – huudettiin ja haukuttiin”, Annette myöntää. Voisitko nyt sitten nauttia jostakin, mikä puuttui perheestäsi aikaisemmin: rauhasta ja tyyneydestä?

’Voin saada heidät takaisin yhteen’

Kirjassa Stress, Coping, and Development in Children kerrottiin: ”Yllättävän monien varttuneempienkin lasten oli vaikea myöntää, että avioero oli todellisuutta, ja heidän käytöksensä heijasti heidän pulmaansa.” Jotkut elättelevät toiveita vanhempiensa saamisesta jälleen takaisin yhteen; he pitävät ehkä kiinni tällaisista haavekuvista jopa senkin jälkeen, kun heidän vanhempansa ovat menneet uusiin naimisiin!

Kieltäytyminen tunnustamasta avioeroa ei kuitenkaan muuta tilannetta, eivätkä mitkään kyyneleet, pyynnöt tai suunnitelmat luultavasti saa perhettäsi enää kokoon. Miksi siis kiduttaisit itseäsi hellimällä mahdottomia toiveita? ”Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi”, sanoo Raamattu. (Sananlaskut 13:12) Tämän lisäksi se voi estää sinua saamasta aikaan jotain arvokasta elämässäsi. Salomo sanoi, että on ”aika myöntää kadonneeksi”. (Saarnaaja 3:6, UM) Hyväksy siis tapahtuneen avioeron todellisuus ja pysyvyys – se on suuri harppaus sinulle vaikean tilanteen ylitse pääsemisessä.

Hyvien suhteiden luominen vanhempiisi

Tämä saattaa olla niitä elämäsi työläimpiä urakoita. Olet ehkä aivan hyvällä syyllä vanhemmillesi vihainen siitä, että he sekoittivat sinun elämäsi. Muuan nuorimies totesikin katkerana: ”Vanhempani olivat itsekkäitä. He eivät todellakaan ajatelleet meitä eivätkä sitä, miten heidän toimintansa vaikuttaisi meihin. He vain menivät eteenpäin ja tekivät omia suunnitelmiaan.” Eräs toinen nuori sanoi: ”Isäni saattoi maailmaan kaksi lasta, eikä hän välitä heistä edes yhtä paljon kuin uudesta autostaan.” Kaikki tämä on ehkä totta. Mutta voitko läpi elämäsi kantaa vihan ja katkeruuden taakkaa sen vahingoittamatta sinua? Judith Wallerstein, joka on tutkinut avioerotapauksia, sanoo: ”Sellainen suuttumus ei ainoastaan vieraannuttanut lasta isästä tai äidistä, vaan usein se sai lapsen käyttäytymään – – ilkeästi – – tarkoituksenaan kiusata ja rangaista sitä vanhemmista, jota hän syytti avioerosta.”

Raamattu neuvoo: ”Kaikki ilkeämielinen katkeruus ja suuttumus ja viha – – olkoon kaukana teistä – –. Mutta tulkaa huomaavaisiksi toisianne kohtaan, hellän sääliväisiksi, antaen toisillenne auliisti anteeksi.” (Efesolaisille 4:31, 32) Miten voit antaa anteeksi jollekulle, joka on syvästi loukannut sinua? Yritä suhtautua vanhempiisi objektiivisesti. He ovat erehtyväisiä, epätäydellisiä ihmisiä, joilla on kaikenlaisia heikkouksia. Vanhemmatkin ’tekevät syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla’. (Roomalaisille 3:23) Tämän tajuaminen auttaa sinua saamaan hyvät välit vanhempiesi kanssa. Vaikka avioeron haavat vielä kirvelevätkin, silti eräs nuorimies sanoo vanhemmistaan: ”Kaikesta huolimatta olen aina ajatellut heidän olevan mukavia. Minusta tuntuu vain, että he valitsivat huonosti aviopuolisonsa.”

Rauhallisen puolueeton suhtautuminen vanhempiisi auttaa sinua myös ymmärtämään, että avioliiton epäonnistuminen ei merkitse henkilökohtaista loukkausta tai sinun hylkäämistäsi, vaan se on heidän keskinäinen ongelmansa.

Puhu reilusti tunteistasi

”En ole milloinkaan todella puhunut siitä, miltä vanhempieni avioero minusta tuntui”, sanoi muuan nuorimies Herätkää!-lehden haastattelussa. Vaikka tämä nuori oli aluksi välinpitämättömän tunteeton, hän tuli yhä herkemmäksi – puhkesi jopa kyyneliin – puhuessaan vanhempiensa avioerosta. Pitkään kätkettynä olleet tunteet tulivat esiin. Yllättyneenä tästä hän myönsi: ”Se todella auttoi minua puhumaan.”

Sinäkin saatat havaita hyödylliseksi uskoutua jollekulle, sen sijaan että eristäytyisit. Kerro toki vanhemmillesi, miltä sinusta tuntuu, mitä pelkäät ja mistä olet huolissasi. (Vrt. Sananlaskut 23:26.) Tutkimusten mukaan ne lapset, jotka toipuvat avioerosta, ”pystyvät saamaan kosketuksen ympäristöönsä, isä- tai äitipuoleensa, opettajiinsa, ystäviinsä, ystäviensä vanhempiin ja isovanhempiinsa”. Kypsät kristityt voivat myös auttaa. Esimerkiksi Keith sai vain vähän tai ei lainkaan tukea avioeron rikki repimältä perheeltään. Hän sanoo kuitenkin: ”Kristillisestä seurakunnasta tuli minun perheeni.”

Ennen kaikkea käänny taivaallisen Isäsi, ”rukouksen Kuulijan”, puoleen. (Psalmi 65:3, UM) ”Vuodattakaa hänen eteensä sydämenne.” (Psalmi 62:9) Paul-niminen nuorukainen muistelee, mikä auttoi häntä selviytymään vanhempiensa avioerosta: ”Rukoilin kaiken aikaa ja tunsin aina, että Jehova oli todellinen persoona.”

Elämä jatkuu

On totta, ettei kaikki palaa ehkä enää milloinkaan entiselleen avioeron jälkeen. Tämä ei merkitse kuitenkaan sitä, etteikö sinun elämäsi voisi olla antoisaa ja onnellista. Raamattu neuvoo: ”Älkää vitkastelko toimessanne.” (Roomalaisille 12:11) Sen sijaan että antaisit surun, loukkauksen tai vihan lamaannuttaa itsesi, mene elämässä eteenpäin! Uppoudu opiskeluusi. Harrasta jotain. Ole ’sellainen, jolla on aina runsaasti tehtävää Herran työssä’. – 1. Korinttolaisille 15:58.

Avioerosta toipuminen ei ole helppoa. Se vaatii ponnistelua, päättäväisyyttä ja ajan kulumista. Mutta lopulta vanhempiesi avioliiton hajoaminen ei ole enää hallitseva asia elämässäsi.

[Kuva s. 23]

Menneissä muistoissa viipyminen saattaa vain masentaa sinua

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa