Ihmisruumis – tehty suurenmoisesti nauttimaan elämästä

TIEDEMIEHET tunnustavat, että ihmisruumis on tehty ihmeellisesti, että se on todellinen suunnittelu- ja insinööritaidon ihme. Kun kaikki elimemme toimivat normaalisti, pystymme tekemään niin monenlaista ja nauttimaan niin monenlaisista asioista, että se on kerrassaan ihmeteltävää.

Katsohan esimerkiksi käsiäsi. Ne on erinomaisesti suunniteltu tekemään monenlaista niin työssä kuin vapaa-aikana. Pidätkö juuri nyt tätä lehteä käsissäsi, kun luet sitä? Siinä tapauksessa olet taivuttanut kätesi kyynärpäästä juuri oikeaan kulmaan, jotta lehti pysyisi sopivan etäällä silmistäsi. Sormesi puristavat lehteä juuri sen verran, että se ei pääse putoamaan käsistäsi. Ja kun käännät sivua, aivojesi ohjaamina sormet tekevät tarkalleen sen, mitä haluat niiden tekevän. Miten hankalaa elämä olisikaan ilman käsiä.

Samoin tarvitset silmiäsi näiden sivujen lukemiseen. Tietyt hermoston osat alkavat yhdessä monien muiden elinten kanssa toimia hämmästyttävällä tavalla, jotta tällä sivulla olevista sanoista ja kuvasta silmään piirtyvä kuva saataisiin siirretyksi aivoihisi. Silmästä alkunsa saaneet hermoimpulssit välittyvät aivoihin, joissa impulssien avulla muodostuu sivun sisältöä vastaavia näkövaikutelmia. Näkö on niin tärkeä, että sen menetys olisi meille suuri isku.

Ihmisaivot painavat noin puolitoista kiloa ja ovat niin pienet, että ne mahtuvat käteen. Silti ne ovat todellinen ihme, monimutkaisimpia aikaansaannoksia koko kaikkeudessa. Niiden avulla me pystymme ajattelemaan, näkemään, tuntemaan, puhumaan, sovittamaan yhteen liikkeitämme. Taidokkaitten aivojemme ansiota on, että voimme nauttia kauniista auringonlaskuista, herkullisesta ruoasta, kesätuulen hivelystä kasvoillamme, mahtavien vuorten tarjoamista upeista maisemista, vauvan naurusta, kukan tuoksusta, jonkun meille rakkaan ihmisen kosketuksesta. Suuri osa tästä tapahtuu ilman tietoista ponnistusta. Ilman kunnioitusta herättäviä aivojamme emme voisi nauttia kerrassaan mistään.

Miten sopivat ovatkaan psalmistan sanat: ”Olen tehty ylen ihmeellisesti.” – Psalmi 139:14.

Vaikka meidät onkin tällä tavoin varustettu erittäin hyvin, tulee aika, jolloin elimistö alkaa rappeutua. Me sairastumme, vanhenemme ja lopulta kuolemme. Vaikka meillä olisi hyväkin terveys, ympärillämme maailmassa on niin paljon pahaa, että se vähentää iloamme. Tulevatko olosuhteet aina olemaan näin epätyydyttäviä? Vai onko elimistömme todellisuudessa suunniteltu toimimaan ikuisesti – vapaana sairauksista, vanhenemisesta ja kuolemasta – ja nauttimaan loputtomasti elämästä maan päällä paljon täydemmin kuin mihin meillä nyt on mahdollisuuksia?

Herätkää!-lehti tulee tarkastelemaan näitä asioita kolmessa numerossaan tulevina kuukausina. Tässä ensimmäisessä osassa me haluamme tarkastella vain muutamaa ihmetystä herättävää elintämme, nimittäin kättä, silmää ja aivoja.