Mustan teologian synty

”Monet mustat ovat samastaneet kristillisyyden apartheidiin.” – John W. de Gruchy kirjassaan The Church Struggle in South Africa

PETTYNEINÄ Etelä-Afrikassa kehittyneeseen protestanttisuuteen monet mustat ovat löytäneet jotakin uutta: mustan teologian. Musta teologia pyrkii yhdistämään Raamatun mustan väestönosan olosuhteisiin.

Louise Kretzschmar selittää: ”Sana ’musta’ voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Ensinnäkin sillä tarkoitetaan kaikkia niitä, joita aiemmin kutsuttiin ’ei-valkoisiksi’ tai ’ei-eurooppalaisiksi’, eli afrikkalaisia, ristirotuisia ja aasialaisia. – – Toiseksi ’mustuus’ on alkanut tarkoittaa samaa kuin ’Etelä-Afrikan sorretut’.” – The Voice of Black Theology in South Africa.

Musta teologia tähdentää siis sitä, että mustia tulee kohdella samalla arvokkuudella kuin valkoisia, sillä mustatkin on luotu Jumalan kuviksi. Eräitä sen tärkeimpiä teemoja ovat israelilaisten vapautus Egyptistä ja Jeesuksen kärsimykset. ’Jumala on sorrettujen puolella’, kuuluu sen taisteluhuuto.

Sen kannattajien ykseys – onko sitä?

Mustalla teologialla on kannattajia siellä täällä Etelä-Afrikan monissa kirkkokunnissa, ja he väittelevät keskenään kiivaasti. Esimerkiksi jotkut ihailevat kommunistista ideologiaa ja käsittelevät sitä kirjoituksissaan. Toiset hylkäävät marxilaisuuden. Eivätkä kaikki ole yhtä mieltä siitäkään, missä määrin valkoisten pitäisi olla mukana tällaisessa uudentyyppisessä ”kristillisyydessä”.

Kun mustan teologian arvostelijat väittävät sen edistävän samalla tavoin mustien kansalliskiihkoa kuin apartheid-teologia edistää valkoisten kansalliskiihkoa, tri Allan Boesak, mustan teologian johtavia kannattajia, vastaa: ”Kristillinen usko ylittää kaikki ideologiat ja kaikki kiihkokansalliset ihanteet.”

Kongregationalistisen kirkon pappi Bonganjalo Goba esittää kuitenkin vastalauseensa: ”Olen Allan Boesakin kanssa eri mieltä.” Goban mukaan on väistämätöntä, että musta teologia ”kuvastaa mustan yhteisön ideologisia päämääriä. Muussa tapauksessa se lakkaa olemasta mustaa teologiaa.” Luterilainen piispa Manus Buthelezi lisää: ”Sama Raamatun sanoma, joka on innoittanut afrikandeja [hollantilaisperäisiä valkoisia] – – saa meidätkin laulamaan mustan teologian laulua.”

Sen käyttö aseena

Itumeleng Mosala, metodistipappi ja mustan teologian luennoitsija, sanoo: ”Musta teologia on vastannut hyvin tarkoitustaan aseena, jolla on arvosteltu valkoista teologiaa ja valkoista yhteiskuntaa.” Mustat teologit toivovat, että tällaisen arvostelun esittäminen pitäisi nuoret mustat heidän kirkkokunnissaan. Monet ovat jättäneet kirkkonsa vastalauseena sille, miten he ovat nähneet ”kristillisyyttä” harjoitettavan niissä.

Toiset menevät pitemmälle käyttäen mustaa teologiaa aseena poliittisen muutoksen aikaansaamiseksi. Mustien NG-kirkon pappi ja mustan teologian luennoitsija Takatso Mofokeng myöntää: ”Musta teologia on edelleen tehokas työkalu jatkuvasti laajenevassa vapaustaistelussa.”

Esimerkin tästä tarjoaa niin sanottu ”Kairon asiakirja”, jonka on allekirjoittanut 156 eteläafrikkalaista teologia. Siinä vedotaan kirkon jäseniin, jotta nämä ”tekisivät lopun sorrosta, poistaisivat tyrannit vallasta ja perustaisivat oikeudenmukaisen hallituksen”. Kyseiset teologit julistavat: ”Me uskomme, että Jumala toimii maailmassamme ja muuttaa toivottomat ja pahat olosuhteet hyviksi, jotta hänen ’valtakuntansa voisi tulla’ ja hänen ’tahtonsa tapahtua maan päällä niin kuin taivaassa’. – – Taistelun täytyy kiihtyä ja voimistua tulevina kuukausina ja vuosina sen takia, ettei ole olemassa muuta keinoa epäoikeudenmukaisuuden ja sorron poistamiseksi.”

Näinkö Raamattu sitten opettaa? Tuleeko Jumalan valtakunta poliittisen vallankumouksen avulla? Jos protestanttisuus on osoittautunut eripuraisuuden aiheuttajaksi Etelä-Afrikassa, niin merkitseekö se sitä, että kristillisyys itsessään on tuomittu epäonnistumaan?