Tarkkailemme maailmaa

Rikollisuus tulee kalliiksi

Rikollisen vankilassapito tulee maksamaan Yhdysvaltain osavaltioitten tai liittovaltion vankiloissa keskimäärin 50000–100000 markkaa vuodessa. ”Tällä rahalla voisi lähettää lapsensa kalliiseen, arvossapidettyyn yliopistoon”, toteaa aikakauslehti Forbes. Kuitenkin voi esimerkiksi New Yorkin kaltaisessa suurkaupungissa tulla yhden ihmisen vankilassapito maksamaan jopa 140000 markkaa vuodessa. Kalliitten vankilakustannusten lisäksi huolestuneisuutta pahentaa vankien vuosittain ”maanvyöryn” omaisesti kasvava määrä. Käytettävissä olevien tilastojen mukaan Yhdysvaltain vankiloissa on nykyään yhteensä noin 550000 miestä ja naista. ”Joka 450. amerikkalainen on vankilassa”, kirjoittaa Forbes-lehti, ja se on ”suhteellisesti eniten koko läntisessä maailmassa”. Taakkaa kuitenkin lisää vankien määrän kasvu joka vuosi 35000–40000 uudella vangilla, mikä ”tekee yhden uuden vankilan verran joka neljäs päivä”.

Onneton voittaja

Suuri rahapelivoitto on monen työttömän unelma. Eräällä 27-vuotiaalla vailla työtä olevalla miehellä tämä unelma toteutui hänen voitettuaan veikkauksessa yli 25 miljoonaa markkaa vastaavan summan. Voittonsa jälkeen miljonääri Bob Campbell selittää kuitenkin: ”En haluaisi tällaista kenellekään.” Kuinka niin? Toronto Star -sanomalehden mukaan hän havaitsi, ettei tavaroitten ostaminen tuottanut paljoakaan iloa ja tyydytystä. ”Olisin aivan yhtä tyytyväinen ilman niitäkin”, toteaa Campbell. Sen hän kyllä myöntää, ettei hänellä ole enää painetta työpaikan löytämiseen, mutta ”siinä onkin sitten kaikki”, kuten hän itse selittää. Hän antaa muille sen varoituksen, ettei suuren rahasumman voittaminen tee ketään kuin napin painalluksella onnelliseksi.

Erittäin vaikea kysymys

Miten miljoonat nykyään olemassa olevat lajit ovat ilmaantuneet? Siinä kysymys, joka jo pitkään on askarruttanut kehitysopin kannattajia. Lajin tuntomerkkejä on se, että se ei voi risteytyä toisten lajien kanssa – ei edes sen lajin kanssa, josta sen oletetaan kehittyneen. Mikäli kahden eri lajin ristisiitos tuottaa jälkeläisiä, ne joko ovat steriilejä (kuten muulit) tai ne kuolevat ennen täysikasvuisiksi tuloaan. Discover-tiedelehden mukaan perinnöllisyystutkijat väittävät nyt löytäneensä ”eräänlaisen apugeenin, vähäisen särön lajeja toisistaan erillään pitävässä perinnöllisessä esteessä”, ja vaikka sen sanottiin heikentäneen niitä kärpäsiä, joilla se oli, niin sen ansiosta jotkin erään banaanikärpäslajin sekamuotoisista koiraista säilyivät hengissä. ”Tämä geeni ei kuitenkaan täysin murtanut lajeja erottavaa perinnöllistä estettä; se ei pystynyt tekemään näitä koiraita hedelmällisiksi”, Discover-lehden kirjoituksessa todetaan. Tämä synnyttää ”kiusallisen kysymyksen”, lehti sanoo. ”Jos siitä ei ole hyötyä niille vanhemmille, joilla se on, ja jälkeläiset, jotka saavat sen perimässään, eivät pysty siirtämään sitä seuraavalle sukupolvelle, niin miten tällainen geeni olisi voinut kehittyä?”

Tehty kestämään

Japanissa ovat Okajaman yliopiston tutkijat kehittäneet keinotekoisen verisuonen, joka ”kasvaa” saajansa mukana, tietää japanilainen sanomalehti Japan Times kertoa. Uudet verisuonet tehdään kollageeni-nimisestä valkuaisaineesta, jota uutetaan leikkauksen yhteydessä poistetuista vioittuneista verisuonista. Uudet suonet päällystetään tekokuidulla ja niitä vahvistetaan erityisellä sideaineella. Veren hyytymisen estämiseksi tämä sideaine synnyttää paikoilleen pannun verisuonen sisään ohuen vesikerroksen, joka estää ei-toivottujen hyytymistä aiheuttavien entsyymien ilmaantumisen. Koska näillä suonilla on ainutlaatuinen kyky ”kasvaa” potilaan mukana, niistä odotetaan olevan eniten apua pikkulapsille, joilla on epämuodostuneita sydänvaltimoita ja -laskimoita.

Vaimon pahoinpitely hyväksytään

Eräs australialainen tutkimus, jossa satunnaisotannalla haastateltiin 1500 miestä ja naista eri puolilla Australiaa, antoi yllättäen tulokseksi sen, että 20 prosenttia haastatelluista (17 prosenttia naisista ja 22 prosenttia miehistä) hyväksyi vaimon pahoinpitelyn. Vaikka he olivat eri mieltä hyväksyttävän ruumiillisen väkivallan määrästä, sekä miehet että naiset sallisivat miehen töniä, potkia tai lyödä vaimoaan, ”jos tämä ei tottelisi häntä, tuhlaisi rahaa, ei pitäisi kotia siistinä, kieltäytyisi makaamasta hänen kanssaan tai tunnustaisi maanneensa toisen miehen kanssa”, kirjoittaa sanomalehti Australian. Tutkimuksessa paljastui sekin, että jotkut ovat haluttomia ilmoittamaan poliisille perheväkivallasta, jota näkevät esiintyvän naapuristossaan. Ainakin kolmannes haastatelluista piti perheväkivaltaa yksityisasiana.

Munkit aids-testiin

Kreikassa Athos-vuoren 20 ortodoksisessa luostarissa munkit elävät nykyään ”äärimmäisen levottomuuden vallassa”, kertoo ranskalainen uutistoimisto AFP. Heille on nimittäin selvinnyt, että eräs entinen munkkikokelas ”on aids-viruksen kantaja”. Tällä hetkellä luostareitten esimiehet ”pohtivat sitä, pitäisikö kaikki noin 2000 munkkia ja erakkoa passittaa aids-testiin”.

Hiipivä terveysvaara

Tutkimusten mukaan ovat torakat ihmisten mielestä inhottavimpia eläimiä, mutta ei tässä kaikki. Hyönteistutkijoilla oli äskettäin seminaari Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa, ja siellä esitelmöinyt tutkija, tri Bann Kang selitti torakoitten olevan myös vaaraksi terveydelle. New York Timesissa ilmestyneen uutisen mukaan Kang oli sanonut, että torakoitten aiheuttamat allergiat ovat paljon yleisempiä kuin oli luultu ja että ”allergiatapausten runsas esiintyminen Yhdysvaltain suurkaupunkien tiheään asutuilla keskusta-alueilla saattaa johtua siitä, että torakoista on tullut niissä suoranainen maanvaiva”. Torakoitten sanotaan kuljettavan mukanaan sieniä, alkueläimiä, bakteereja ja viruksia. Tutkija, tri Stephen C. Frantz New Yorkin osavaltion terveysministeriöstä selittää, mistä torakoitten lisääntyminen tiheään asutuilla kaupunkialueilla aiheutuu: ”Yleensä meillä on tällaisia ongelmia sen takia, että me luomme olosuhteita, joiden ansiosta tällaiset eläimet pystyvät asumaan meidän seuranamme.”

Ainoastaan osaratkaisuja

”Tekniikka ei todennäköisesti koskaan pysty täysin jäljittelemään luonnollisten elinten monimutkaista luonnetta”, kävi ilmi Länsi-Saksassa Münchenissä pidetyssä kansainvälisessä kokouksessa, jossa aiheena oli tekoelinten käyttö. Münchenissä ilmestyvän sanomalehti Süddeutsche Zeitungin mukaan ”mekaanisten elinten haittana” on se, että ne pystyvät hoitamaan ”vain yhtä tehtävää, vaikka se voikin olla niiden kaikkein tärkein tehtävä”. Esimerkiksi ihmisen sydän tekee muutakin kuin vain pumppuaa verta ja munuaiset muutakin kuin vain suodattavat myrkkyjä – ne tuottavat myös hormoneja. Tekosydän pystyy pumppuamaan verta verenkiertojärjestelmän kautta, mutta se ei reagoi hormonien tai hermojen antamiin signaaleihin, eikä se pysty ’vaikuttamaan mutkikkaisiin säätelyjärjestelmiin, jotka pitävät verenkierron tasapainossa’, todetaan lehden kirjoituksessa. Samoin ei keinomunuainenkaan pysty korvaamaan ihmisen munuaisten ”mutkikasta, luonnollista solukalvostoa”. ”Lääkärit eivät vieläkään tiedä tarkalleen, mitkä aineet veriplasmasta pitäisi suodattaa pois, jottei elimistö pääsisi myrkyttymään.”

Mehiläiset vaarassa

”Kanadan mehiläishoitajat elävät nykyään erään aasialaisen punkin [Varroa jacobsoni] äänettömän hyökkäyksen pelossa, ja ne ovat jo uhkana mehiläisille”, kirjoittaa kanadalainen sanomalehti Sunday Star. Mehiläisen eläessä kotelovaihettaan punkki käy sen kimppuun ja imee ”mehiläisistä ruumiinnesteet”, jolloin mehiläisen elinikä lyhenee puoleen. Eräs mehiläistuntija sanoo näiden aasialaisten punkkien aiheuttamaa vaaraa ”vakavimmaksi” ahdingoksi, mitä mehiläishoitajilla on ollut 300 vuoteen. ”Mehiläisasiantuntijat ennustavat, että Yhdysvalloissa joutuu jokainen mehiläispesä – – kahden seuraavan vuoden kuluessa hyökkäyksen kohteeksi ja että sillä tulee olemaan valtava vaikutus maatalouteen”, tämä lehti toteaa. Mehiläisten määrän huomattava pieneneminen vähentäisi viljelyskasveille välttämätöntä pölytystä.

Ampuminen auttoi

22-vuotias mies, joka ”pakkoneuroottisuutensa ajamana saattoi pestä itseään satoja kertoja päivässä”, vahingossa ”teki itselleen onnistuneen aivoleikkauksen” yrittäessään itsemurhaa, kirjoittaa New Yorkissa ilmestyvä Daily News. Perin juurin masentuneena pakkoneuroottiseen käyttäytymiseensä hän ”työnsi kiväärinpiipun suuhunsa, painoi liipasinta ja laukaus osui hänen aivojensa vasemmanpuoleiseen etulohkoon”, selittää sanomalehti. Luoti ei kuitenkaan tappanut tätä nuortamiestä, vaan se poisti hänen aivoistaan sellaisen osan, jonka uskotaan hallitsevan pakkoneuroottista käyttäytymistä, kertoo tri Leslie Solyom aikakauslehdessä British Journal of Psychiatry. Hän on vapautunut pakkoneuroottisuudestaan, ja hänellä on nyt uusi työpaikka ja hän opiskelee korkeakoulussa.

Tiedottomana mutta silti hereillä?

”Nukutuksessa olevat potilaat ovat tiedottomia mutta eivät välttämättä kuuroja”, kertoo aikakauslehti Geo. Tutkimusten mukaan aivot pystyvät rekisteröimään ääniärsykkeitä normaalisti silloinkin, kun potilas on riittävän syvässä nukutuksessa. Tämä saattaa selittää sen, miksi potilaat ovat nukutuksessa ollessaan joskus kuulleet leikkaussalissa puheeksi otettuja asioita ja myöhemmin muistaneet ne. Erään müncheniläisen lääkärin neuvo kuuluu: ”Nukutuksessa olevaa potilasta pitäisi kohdella samalla tavoin kuin jos hän olisi hereillä.” Tällöin esimerkiksi pitäisi potilaasta puhuttaessa esittää myönteisiä lausuntoja ja välttää ivallisia tai loukkaavia huomautuksia.