Tarkkailemme maailmaa

”Tuntematon planeetta”

Vain kahden vuoden aikana löydettiin Amazonin sademetsästä kolme ennestään tuntematonta apinalajia. Joka vuosi maailmasta löydetään keskimäärin kolme uutta lintulajia. Kun Panamassa tehtiin 19:ää puuta koskenut tutkimus, löydettiin noin 1200 kovakuoriaislajia, joista 80 prosenttia oli ennestään tuntemattomia. UNESCO Sources -lehdessä todetaan: ”On olemassa suunnaton määrä eliöitä, joita ei ole vielä löydetty.” Esimerkiksi ”Etelä-Amerikan makean veden kaloista on luokittelematta arviolta 40 prosenttia. – – Ja mitä mahdammekaan löytää suurimmaksi osaksi tutkimattomista valtamerten syvyyksistä?” Asia tuntuu entistä hämmentävämmältä, kun ajatellaan, kuinka suunnaton määrä on sellaisia näitä pienempiä eliöitä, joita ei ole vielä löydetty: bakteereja, sieniä, sukkulamatoja, hämähäkkieläimiä, hyönteisiä ja kasveja. Esimerkiksi vain ”yhdessä grammassa trooppista maaperää voi olla jopa 90 miljoonaa bakteeria ja mikrobia”. Jotkut arvioivat, että maapallolla eläviä lajeja voi olla ”peräti 200 miljoonaa”, sanotaan UNESCO Sources -lehdessä. Laajaperäisestä tutkimisesta huolimatta maapallo on edelleen ”tuntematon planeetta”.

Arvojen nopea muuttuminen Kanadassa

”Lyhyemmässä kuin yhden sukupolven mittaisessa ajassa sekä englannin- että ranskankieliset kanadalaiset ovat kääntäneet selkänsä kirkolle, valtiolle sekä monopoleille ja oligopoleille, jotka aiemmin antoivat tukea ja pitivät yllä järjestystä talouselämässä ja yhteiskunnassa”, kerrotaan The Toronto Star -lehdessä. Miksi? He haluavat tyydyttää aineelliset halunsa viipymättä. Tavoitteena on ”saada kaikki” heti paikalla. ”Juutalais-kristillisten moraalinormien tilalle on tullut maallinen humanismi, katolisen oikeaoppisuuden tilalle materialistinen hedonismi. Harvat haluavat siirtää halujensa tyydyttämisen seuraavaan elämään saati sitten vanhuuteen”, lisätään Star-lehdessä. Jumalaa ei enää pidetä yliluonnollisena olentona. Sen vuoksi ei ole pelkoa, ei syyllisyydentunnetta. Kiinnostus hengellisiä asioita kohtaan kärsii, kun kaikki voimavarat suunnataan siihen, että aineellisesta maailmasta saataisiin irti kaikki mahdollinen.

1900-luku ennakolta nähtynä

Olisiko kukaan viime vuosisadalla elänyt voinut kuvitella sellaisia nykyajan aikaansaannoksia kuin autoja, joukkoliikennevälineitä, elektronista musiikkia ja telekopiolaitteita? Vuonna 1863 ranskalainen romaanikirjailija Jules Verne, joka tunnetaan sellaisista teoksista kuin Maailman ympäri 80 päivässä, Merten alitse, Kapteeni Nemo ja Nautilus, näki ennakolta nämä aikaansaannokset ja muitakin aiemmin julkaisemattomassa romaanissa ”Pariisi 1900-luvulla”. Vaikka Vernen julkaisija hylkäsi sen liian kaukaa haettuna ja uskomattomana, tämä äskettäin löydetty teos maalaa 1900-luvun elämästä hämmästyttävän täsmällisen kuvan, johon sisältyvät pitkälle kehitetyt aseet, sähkötuoli, saasteet ja liikenneruuhkat. Verne näki ennalta ahdistuneen ihmiskunnan, joka oli menettänyt kiinnostuksensa aiemmin arvovaltaisina pidettyihin saavutuksiin ja kulttuuriin, yhteiskunnan, joka oli kaupallisuuden orjuuttama ja tekniikasta riippuvainen. Pariisilaisessa sanomalehdessä International Herald Tribune sanotaan: ”Verne ei nähnyt ennakolta ainoastaan monia nykyaikaisen tekniikan saavutuksia vaan myös joitakin pelottavimpia niistä aiheutuneita seurauksia.”

Rikokset lisääntyvät Japanissa

Viime aikoihin asti Japania on pidetty maana, jossa on suhteellisen vähän rikollisuutta, mutta nyt rikollisuus lisääntyy tuossa maassa, mihin poliisin mielestä ovat syynä laskusuhdanne, lisääntynyt tuliaseiden salakuljetus ja järjestäytyneen rikollisuuden vallan heikkeneminen. Poliisiviranomaisen Takaji Kunimatsun mukaan tuliaseiden käyttöön liittyvät rikokset ovat lisääntyneet ennätysmäisiin lukemiin ja jos tilannetta ei saada aisoihin, ne ”uhkaavat yleistä järjestystä” Japanissa. Mainichi Daily News -lehden mukaan myös ”tavallisten ihmisten” suorittamat rikokset enentyvät, mihin on osaltaan syynä ”liian ahtaiden kaupunkiolojen aiheuttama hellittämätön stressi”. Auttaakseen kaupunkilaisia selviytymään sosiologian professori Susumu Oda esitti seuraavat ehdotukset: Noudata kohteliaan käytöksen perusperiaatteita, joihin sisältyy se, että tervehdyksiin vastataan, sanotaan ”suokaa anteeksi” tilanteen sitä vaatiessa ja hymyillään ”vihamielisyyden häivähdystenkin hälventämiseksi”. Opi kohteliaan kieltäytymisen taito. Ota tavaksesi käyttää varmuusketjua ovissa. Pidä poliisia auttajana. Ja ”älä ajattele, että voit suojella itseäsi rikollisuudelta opettelemalla itsepuolustusmenetelmiä – on paljon todennäköisempää, että ne koituvat käyttäjälleen vakavaksi vahingoksi”.

Verensiirtojen riskit

”Kanadan verivarastoja voitaisiin tutkia tästä eteenpäin tuhat vuotta eivätkä verensiirrot silti muuttuisi vaarattomiksi”, kerrotaan The Toronto Star -sanomalehdessä. Antaessaan lausuntoa Kanadan verivarastojen turvallisuutta tutkivalle toimikunnalle tri William Noble St. Michaelin sairaalasta sanoi: ”Niitä [riskejä] on ja tulee aina olemaan.” Verensiirtojen riskit ”vaihtelevat allergisista reaktioista aidsin saamiseen ja moniin muihin luovutusverestä johtuviin riskeihin niiden väliltä”, sanotaan Star-lehdessä. Ne, jotka ovat erikoistuneet verensiirtojen antamiseen, väittävät, että yhä useammat potilaat pelkäävät saavansa aidsin veren välityksellä. Tri Noble sanoo: ”Ei kulu päivääkään, ettemme kävisi keskustelua aiheesta ’pitäisikö minun antaa verensiirto vai ei’.”

Karhun elimiä myytävänä

”Kanadasta käsin käytävä laiton kauppa mustakarhun elimillä voi olla tuottoisampaa kuin kansainvälinen huumekauppa”, väitetään The Toronto Star -sanomalehdessä. Mustakarhun sappirakosta ja käpälistä on poikkeuksellisen voimakas kysyntä perinteisen kansanparannuksen harjoittajien keskuudessa Aasian vauraimmissa maissa, kuten Kiinassa, Etelä-Koreassa, Japanissa ja Hongkongissa. ”Eräs Kalifornian valvontaviranomainen on arvioinut, että katukaupassa karhunrakon kilohinta nousi yli miljoonaan dollariin [yli neljään miljoonaan markkaan] sen jälkeen, kun sappea oli laimennettu lehmän- tai siansapella”, lisätään Star-lehdessä. ”Rinnastuksena voidaan sanoa, että Toronton katukaupassa kokaiinin hinnaksi on arvioitu 100000 dollaria [yli 400000 markkaa] kilolta.” Uhanalaisten lajien asiantuntija Carole Saint-Laurent Maailman Luonnon Säätiön Kanadan osastosta sanoo: ”Se on suunnattoman tuottoisaa liiketoimintaa.” Karhun elinten kysynnän pelätään kasvavan tulevaisuudessa. Karhukanta on jo suurelta osin hävitetty Aasiasta.

Brasilian uhanalaiset lajit

”Brasiliassa on kolme kertaa enemmän trooppista metsää kuin missään muussa maassa, siellä on maailman monipuolisin eliöstö ja sen alueella elää edelleen eniten nisäkäslajeja, joita on 460”, sanotaan sanomalehdessä O Estado de S. Paulo. ”Mutta Brasiliassa on myös eniten uhanalaisia lajeja, 310, joista 58 on nisäkkäitä.” Vaikka yksikään nisäkäs ei ole vielä kuollut sukupuuttoon, ”12 prosenttia Brasilian nisäkkäistä on vaarassa”. Näistä esimerkkinä voidaan mainita ”leijona-apinat, joita elää ainoastaan Brasiliassa”. Jotkin uhanalaiset lajit ”elävät niin rajallisilla alueilla, että mikä tahansa niiden asuinalueeseen kajoaminen voi aiheuttaa niiden sukupuuttoon kuolemisen”. Sanomalehden mukaan lajin katsotaan kuolleen sukupuuttoon, jos yhtään sen edustajaa ei tavata luonnosta 50 vuoteen.

Maapallon väkiluku

UNFPA:n (Yhdistyneiden kansakuntien väestörahaston) tilastojen mukaan maapallon väkiluku nousi 5,66 miljardiin vuoden 1994 puolivälissä. Ennusteet lupaavat tämän lukumäärän kasvavan 6 miljardiin vuoteen 1998 mennessä, 8,5 miljardiin vuoteen 2025 mennessä ja 10 miljardiin vuoteen 2050 mennessä, ja kasvu tulee tapahtumaan lähes yksinomaan Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Afrikassa, missä väestö kasvaa vuosittain 2,9 prosenttia, kasvu on nopeinta maailmassa. Euroopassa se on hitainta: 0,3 prosenttia. UNFPA ilmoittaa myös, että vuosituhannen vaihteessa, johon on enää viisi vuotta, puolet maailman väestöstä elää kaupunkialueella. Silloin kehitysmaissa tulee olemaan 300 sellaista kaupunkia, jossa elää yli miljoona ihmistä, kun nykyään tällaisia kaupunkeja on 125.

Hyvillä suhteilla ratkaiseva merkitys

”Se, millaisia suhteita nuorilla on – ei perhetyyppi – ilmaisee sen, alkavatko nuoret käyttää huumeita tai tuleeko heille käyttäytymishäiriöitä”, sanotaan The Toronto Star -sanomalehdessä. Eräs riippuvuutta tutkiva laitos teki 2057:ää ontariolaisnuorta koskeneen tutkimuksen, jossa kävi ilmi, että ”perheenjäsenten keskinäisillä väleillä on enemmän merkitystä kuin itsessään perheen rakenteella”, sanoi tiedemies Ed Adlaf. Ne nuoret, joilla oli hyvät välit muiden perheenjäsenten kanssa – vaikka heillä olisikin ollut ottovanhemmat, isä- tai äitipuoli tai yksinhuoltajaäiti – menestyivät paremmin kuin sellaiset ehjien perheiden nuoret, joilla oli huonot välit vanhempiensa kanssa. ”Niiden keskuudessa, joilla oli tapana puhua ongelmistaan vanhemmilleen, ilmeni vähiten rikollisuutta”, sanottiin Star-lehdessä. ”Niiden keskuudessa, jotka eivät koskaan puhuneet isälleen tai äidilleen ongelmistaan, ilmeni eniten kohtuutonta alkoholinkäyttöä, huumeidenkäyttöä ja rikollisuutta.” Ongelmien vähentämisen kannalta ensisijainen merkitys on sillä, miten paljon aikaa nuoret käyttävät perheensä kanssa, millaiset keskinäiset välit perheessä vallitsevat ja ovatko vanhemmat selvillä lastensa tulemisista ja menemisistä. Adlaf sanoi: ”On tärkeää järjestää aikaa lapsille.”