Marian vuoden saama vaihteleva vastaanotto

Raamatussa Maria kuvataan kiistatta Jeesuksen uskolliseksi opetuslapseksi. (Apostolien teot 1:14) Tarkastellessamme Marian vuoden merkitystä emme varmastikaan halua väheksyä hänen mainettaan tai uskollisuuttaan. Koska kyseisen vuoden vietto oli kuitenkin tärkeä uskonnollinen tapahtuma, uskovilla on täysi syy kysyä itseltään: Hyväksyykö Jumala Marialle osoitettavan kunnioituksen? Entä aikooko Jumala Marian avulla ratkaista maailman ongelmat?

TÄMÄ oli jo toinen kerta, kun katolinen kirkko vietti Marian vuotta. Ensimmäinen kerta oli vuosina 1953–1954, ja silloin sen avasi paavi Pius XII juhlistamaan Marian tahratonta sikiämistä koskevan opin satavuotista olemassaoloa. Se tapahtui vain muutama vuosi sen jälkeen kun samainen paavi oli julistanut opin Marian taivaaseen ottamisesta.a

Monet katolilaiset muistavat sen, miten ensimmäinen Marian vuosi lisäsi pappisopintoihin hakeneiden määrää. He ilmeisesti toivovat tämän toistuvan, sillä papinvirka ei tällä hetkellä houkuttele. Pappispula huolettaa kovasti. Maailman noin 300000 katolisesta yhteisöstä on ”runsas puolet ilman vakinaista pappia”, tietää sanomalehti Il Corriere della Seran Vatikaanin asioitten tuntija Luigi Accattoli kertoa. Ei ole sen tähden sattuma, jos hartaita katolilaisia kehotetaan käymään ahkerasti Marialle omistetuissa pyhäköissä, sillä niiden on sanottu olevan ”paikkoja, jotka voimistavat sisäistä kutsumusta”. Riittääkö Marian vuosi antamaan uutta eloa katolisten pappien hupenevalle joukolle?

Maria, kutsumus ja ateismi

Jotkut muistavat ne suurelliset hartaudenosoitukset, joiden kohteena Maria oli ensimmäisenä Marian vuonna. Juhlintaan osallistui jopa armeijanosastoja useista eri maista. Loretossa Italiassa, jossa sijaitsee kuuluisa Marialle omistettu pyhäkkö, järjestivät Italian ilmavoimat vaikuttavan paraatin. Viisisataa amerikkalaista merisotilasta teki pyhiinvaellusmatkan Lourdesiin Ranskaan. Irlannissa ”pyhitettiin armeijanyksiköitä Marialle, joka tuon tapahtuman johdosta julistettiin armeijan ylipäälliköksi”, kirjoittaa sanomalehti La Repubblica.

Avatessaan virallisesti ensimmäisen Marian vuoden vuonna 1953 paavi Pius XII oli toivonut, että Marian vuosi lisäisi painetta kaikkia niitä vastaan, jotka ”ponnistelevat juuriakseen sieluista pois uskon Kristukseen”, ja tekisi näiden ateistisen ideologian tehottomaksi. ”Ei ole liioittelua sanoa, että Marian vuonna 1954 tapahtui aitoja ihmeitä: odottamattomia ja kaivattuja kääntymyksiä”, vakuuttaa sanomalehti Avvenire. Vastaavasti tänä päivänä katolisissa piireissä ajatellaan, että elpynyt Maria-innostus tulee tehostamaan taistelua ateistisia ideologioita ja niitä levittäviä hallituksia vastaan.

Sanomalehti New York Times kiinnittää huomiota siihen, että Johannes Paavali II ”on julkisesti ilmoittanut haluavansa vierailla Neuvostoliitossa, mikäli hän vain voi saarnata siellä vapaasti”. Toiveena on jopa, että ”vuodesta 1988, jolloin Venäjän kirkko viettää tuhatvuotisjuhlaansa”, tulee myös vuosi, jona paavi uudelleen pyhittää nimenomaan [tämän] maan – – sen käännytystä varten”, kirjoittaa katolinen teologi René Laurentin Avvenire-lehdessä.

Marian erityiskohtelu

Sille 15. elokuuta päättyneelle 14 kuukauden pituiselle ajalle, jonka Marian vuosi kesti, oli suunniteltu monenlaisia hankkeita, joiden kaikkien tarkoituksena oli ’osoittaa kunnioitusta Herran Äidille’ ja elvyttää hänen palvontaansa vuosia jatkuneen taantumisen jälkeen. Paavi julkaisi varta vasten Marialle omistetun kiertokirjeen, ja oli suunniteltu pidettäväksi erilaisia kokouksia, joissa tarkasteltaisiin Marian merkitystä.

Katolilaiset saivat tarkkoja ohjeita Marian vuoden viettoa varten. Esimerkiksi heidän oli juhlallisesti vietettävä Maria-juhlia ja tehtävä pyhiinvaellusmatka johonkin Marialle omistettuun kirkkoon. He saattoivat myös hyötyä ”plenaari-aneesta”b osallistumalla innokkaasti Marialle omistettuihin juhlapäiviin ja liturgisiin juhlallisuuksiin tai ottamalla hartautta tuntien vastaan paavillisen siunauksen piispaltaan, tai jopa radion tai television välittämänä. Heille annettiin sellainen neuvo, että jokaisessa katolisessa kirkossa pidettäisiin Marialle pyhitettyä alttaria arvokkaampana kuin muita alttareita.

Protestanttien suhtautuminen ja katolilaisten erimielisyydet

Oli odotettavissakin, että tähän katoliseen hankkeeseen suhtauduttaisiin myönteisesti ortodoksisissa kirkoissa, jotka myös harjoittavat Marian palvontaa, mutta protestanttisissa kirkkokunnissa on vastaanotto ollut aivan toisenlainen.

Katolinen hierarkia on täysin selvillä siitä, että Maria on edelleen yksi niistä tekijöistä, jotka herättävät protestanteissa tyytymättömyyttä, joten se ei ole koettanut kärjistää vastakohtaisuutta, vaan on toistanut sitä, että Marian vuosi ”tulee vilkastuttamaan ekumeenista vuoropuhelua”. Samaiset katoliset lähteet kuitenkin myöntävät Marian vuoden synnyttäneen ’katkeria reaktioita’, ”herjausten tulvan” ja ”vastalauseiden myrskyn” protestanttien keskuudessa. Aikakauslehti Vita pastoralen mukaan tämän takia ekumeenisuuteen taipuvaiset katoliset ryhmät koettavat ”hillitä yltiöpäistä prameutta, välttää epätervettä tunteellisuutta, muovata uudelleen [Marian] pyhäinjäännösten palvontaa”. Useat katoliset aikakauslehdet toistivat hellittämättä sitä, miten Marian vuotta viettävien tulee ’pitää mielessä uusi ekumeeninen tietoisuus’ ja työntää ’kiihkomielisen hartaat ja ekumeenisuudelle vahingolliset piirteet’ syrjään.

Monien protestanttien mielestä Mariaan kohdistetut hartaudenharjoitukset ja tavat ovat epäjumalanpalvelusta. Italiassa erilaiset protestanttiset ryhmät ehdottivatkin kaikkien ekumeenisten yhteyksien katkaisemista katolilaisiin Marian vuoden ajaksi, ja valdolaisen kirkon ja metodistikirkon synodi julkaisi lausunnon, jossa tätä paavin hanketta arvosteltiin ankarasti ja sitä kutsuttiin ”esteeksi aidolle ekumeeniselle lähentymiselle”.

Sitä paitsi eivät kaikki katolisetkaan papit suhtaudu suopeasti tähän paavin hankkeeseen. Katolinen pappi Franco Barbero aiheutti mieltenkuohua ilmoitettuaan julkisesti, ettei hän ole koskaan rukoillut Mariaa. ”Kirjeessään Marialle” Barbero kirjoittaa, että Maria on rusentunut ”opinkappaleista, pyhäinjäännöksistä, kiihkomielisestä hartaudesta, taruista ja taikauskoisista käsityksistä koostuvan vuoren alle”. Samainen pappi on sanonut myös, että jo pelkkä ”’Marian vuodesta’ puhuminen voi synnyttää aiheellista hämmennystä”.

Uudistusmielisten katolilaisten julkaisema aikakauslehti Com-nuovi tempi kirjoitti näin: ”Näytti siltä kuin katolisen kirkon ekumeeniset avaukset [Vatikaanin toisen yleisen kirkolliskokouksen jälkeen] eivät ainakaan olisi olleet edistämässä vanhakantaista Marian palvontaa, jonka piirteistä perin harvat olivat yhteistä kristillistä perua. Valitettavasti tämän ’Marian’ vuoden vietto tulee koitumaan vahingoksi – – muuttumattoman kristillisen uskon – – elpymiselle.”

Minkä tähden kirkolliset viranomaiset ja paavi itsekin haluavat näin paljon korostaa Mariaa henkilönä? Mistä johtuu, että katolisessa kirkossa ”ihmiset rakastavat mieluummin Mariaa kuin Jeesusta”, kuten Kalkuttassa toimiva ”äiti” Teresa on sanonut? Toisin sanoen: Miten Mariasta tuli palvonnan kohde?

[Alaviitteet]