Ystävällisyys pehmentää hirmumyrsky Gilbertin tuhoja
VARHAISINA aamutunteina 14. syyskuuta 1988 hirmumyrsky Gilbert iski Meksikon Karibianmeren puoleiselle rannikolle. Se raivosi Quintana Roon ja Yucatánin osavaltioissa. 15. ja 16. päivänä saivat pohjoiset valtiot, Tamaulipas ja Nuevo León, ottaa iskut vastaan. Pitkin matkaa Gilbert niitti tuhoa. Rajut tuulet ja rankkasateet aiheuttivat ankaria tulvia. Alueen kaakkoisosissa 50000 perhettä jäi kodittomaksi. Pohjoisessa 30000 menetti asuntonsa. Noin 250 ihmistä kuoli, kun hirmumyrsky riehui 1600 kilometrin matkalla.
Jehovan todistajien haaratoimisto ryhtyi heti toimiin. Lauantaina 17. syyskuuta ensimmäiset kuorma-autot, jotka oli lastattu täyteen ruokaa, vaatteita ja kattotarvikkeita, olivat matkalla Jukatanin niemimaalle. Kaksi haaratoimiston edustajaa matkusti onnettomuuspaikalle tarkastamaan tilannetta ja perustamaan sinne komiteoita avustustarvikkeiden jakelua varten. Lisää kuorma-autoja lähetettiin nopeasti matkaan lastinaan ruokaa ja kattomateriaalia. Myös hallituksen virkailijat antoivat apuaan ja sitä arvostettiin suuresti.
Tuhoalueelle saapuivat kuitenkin ensimmäisinä pääkaupungin Méxicon Jehovan todistajien lähetykset. Tämä lohdutti ja ilahdutti suuresti paikallisia todistajia. Jehovan todistajien tuomat kattotarvikkeet olivat ainoat saatavissa olevat, ja materiaalin saaminen muualta kestäisi yli kuukauden. Oli sykähdyttävää nähdä, kuinka nopeasti veljien talot rakennettiin uudelleen. Yucatánin Jehovan todistajien palvontapaikka oli ensimmäinen rakennus, jonka katto korjattiin. Méridassa Jehovan todistajien kierros- ja piirikonventteihin käyttämä rakennus oli maan tasalla, ja järjestelyt uuden konventtipaikan rakentamiseksi saatiin nopeasti vauhtiin.
Vahingot olivat valtaisia Nuevo León ja Tamaulipasin osavaltioissa. Paikalliset Jehovan todistajat saivat heti apua Monterreyssä perustetun komitean välityksellä. Perushuonekaluja, kuten sänkyjä, pöytiä, tuoleja, liesiä, sekä keittoastioita järjestettiin. Itse Monterreyn kaupungissa 32 Jehovan todistaja -perhettä oli menettänyt kaiken omistamansa, myös kotinsa. Talvi oli tulossa, lämpötila olisi silloin lähellä nollaa, joten jotain täytyi tehdä pikaisesti.
Kaksi Jehovan todistajaa, joista toinen oli arkkitehti, lensi paikalle Méxicosta. He tapasivat vanhimpia ja matkavalvojia. Rakennustyöt aloitettiin pian, jotta nuo 32 perhettä saisivat uudet kodit. Tähän sisältyi tontin ja välineiden hankkiminen, jotta tarvittavat kodit voitiin rakentaa. Kun Jehovan todistajat saivat nopeasti ruokaa, vaatteita ja sänkyjä, naapureihin teki syvän vaikutuksen se rakkaus ja anteliaisuus, jota toiset Jehovan todistajat osoittivat tarpeessa oleville veljilleen. Kuinka paljon syvemmän vaikutuksen se tekeekään, kun he näkevät vielä näiden 32 perheen muuttavan uusiin koteihinsa, joissa on kaksi makuuhuonetta.
Tämä on luonteenomaista Jehovan todistajien maailmanlaajuiselle veljesseuralle. Eivät ainoastaan Meksikon Jehovan todistajat reagoineet tilanteeseen lahjoittamalla tarvikkeita ja rahaa ja työskentelemällä auttaakseen veljiään, vaan niin tekivät myös toisissa osissa maailmaa asuvat Jehovan todistajat. Heti kun television uutislähetyksissä näytettiin hurrikaani Gilbertin aikaansaamaa hävitystä, Jehovan todistajien Brooklynissa New Yorkissa sijaitsevaan maailmankeskukseen alkoi virrata lahjoituksia. Seuraavassa muutamia näytteitä:
”Käytättehän tämän pienen lahjoituksen hirmumyrskyn kourissa olleiden veljiemme olon helpottamiseksi. Haluaisin lähettää enemmän, mutta minun täytyy teettää moottoriremontti vaimoni autoon tällä viikolla. Yritän lähettää lisää rahaa seuraavasta tilistäni.”
”Annamme tämän avustuksen pyörremyrskyalueella olevien veljiemme tueksi. Haluamme heidän tietävän, että rakastamme heitä ja olemme huolissamme heistä. Pietarihan sanoi: ’Olkoon teillä – – hellittämättömän harras rakkaus toisianne kohtaan.’” – 1. Pietari 4:8.
”Vastaanottanette tämän 1000 dollarin shekin pienenä lisänä avustustoimintaan. Toivoisin, että voisin lahjoittaa enemmänkin, mutta haluan jakaa siitä, mitä Jehova on minulle antanut.”
”Olkaa hyvät ja vastaanottakaa tämä 20 dollarin maksumääräys. Minusta tuntui, että tarvitsin kaikki rahani itse eikä minulla olisi varaa auttaa, kunnes tajusin, että jotkut veljistämme olivat menettäneet kaiken.”
”Ohessa 25 dollarin shekki, jonka haluaisimme lahjoittaa katastrofirahastoon. Lahjoitus on pieni, mutta kaikki ajatuksemme ovat tuolla alueella asuvien rakkaiden sisariemme ja veljiemme luona.”
Voitko kuvitella lainaavasi Jehovalle, koko kaikkeuden Omistajalle? Juuri näin tällaiset lahjoittajat joka tapauksessa tekevät, sillä Sananlaskujen 19:17:ssä sanotaan: ”Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.”