Iguaçún putoukset – jalokivet vihreyden keskellä
Herätkää!-lehden Brasilian kirjeenvaihtajalta
”YKSI Etelä-Amerikan huomattavimmista luonnonihmeistä.” Näin eräs tietosanakirja aloittaa kuvauksensa Iguaçún merkittävistä putouksista, jotka sijaitsevat lähellä Argentiinan, Brasilian ja Paraguayn rajojen kohtauspaikkaa. Niiden sijainti luonnonmukaisessa maisemassa keskellä koskematonta trooppista metsää tekee niistä erityisen puoleensavetäviä. Ne ovat tosiaan jalokiviä vihreää taustaa vasten. Ei ole mikään ihme, että turistien on ehdottomasti käytävä täällä matkustaessaan Etelä-Amerikkaan.
Guaranin kielellä ’iguaçú’ merkitsee ’suurta vettä’. Ja suuria nämä putoukset ovatkin, sillä niiden jyrisevä ääni voidaan kuulla 30 kilometrin päähän. Tiettyyn aikaan vuodesta voidaan laskea lähes 300 eri vesiputouksen syöksyvän alas valtavalta jyrkänteeltä. Jotkin putoukset syöksyvät suoraan rotkon pohjalle, kun taas toiset putoavat puolivälissä olevalle ulkonemalle ja kimmahtavat siitä alas. On arvioitu, että sadekautena putouksista ryöppyää alas lähes 10000 kuutiometriä vettä yhdessä sekunnissa. Tämän vuoksi alhaalla olevasta suunnattomasta noidankattilasta nousee valtavat määrät sumua ja pärskeitä, minkä ansiosta värikkäät sateenkaaret ovat jatkuvasti nähtävissä aurinkoisena päivänä.
Tämän ihastuttavan näytöksen pääosaa näyttelee kuuluisa Garganta do Diabo (Paholaisen nielu tai rotko), jota kuvaillaan eräässä turisteille tarkoitetussa esittelylehtisessä ”koko esityksen majesteettisimmaksi näkymäksi; kehässä olevat neljätoista putousta pauhaavat alas lähes 90 metrin korkuisilta kallionkielekkeiltä”.
Putoukset voi todennäköisesti nähdä parhaiten helikopterista. Tällaisen lennon jälkeen eräs turisti sanoi: ’Ilmeisesti lentäjämme aisti arvostuksemme alhaalla olevaa kaunista näkymää kohtaan. Niinpä sen sijaan, että hän olisi tavanomaisesti lentänyt etäällä putouksista, hän lensi useita kertoja edestakaisin koko kanjonin yli. Käytimme ahkerasti kameroitamme ja videokameroitamme tallentaessamme itsellemme tämän ihastuttavan näytteen Jehovan luomistöistä.’
Toiset matkailijat tyytyvät kävelemään heille valmistettuja polkuja ja kävelyteitä pitkin. Brasilian puolelta voi nähdä yleiskuvan putouksista, kun taas Argentiinan puolella on mahdollista patikoida yksittäisten putousten vierellä ja joissakin paikoissa kulkea niiden yli yhdestä saarekkeesta toiseen betonisia kävelyteitä pitkin. Useimmat matkailijat käyvät molemmilla puolilla. He tuntevat mielihyvää katsellessaan ja kuvatessaan tätä kaukaiseen horisonttiin ulottuvan, rehevänä viheriöivän suunnattoman sademetsän ympäröimää vesiputousten näytöstä.
Ne, jotka ovat valppaita, voivat nähdä pääskyjen sukeltavan sumupilvien sisään ja niistä ulos ja lentävän sen jälkeen puiden latvoihin ennen uutta syöksyä. Tai he voivat nähdä parven vihreitä kirkuvia papukaijoja, jotka sukeltavat putousten yläpuolella olevaan matalaan veteen ja tarrautuvat kallion reunaan, kunnes ne yllättäen ilmaantuvat jälleen näkyviin ja lentävät puiden latvoihin siistimään sulkiaan. Jos matkailijat katsovat vielä tarkemmin, he voivat nähdä punaperäkasikin rakentamia suuria roikkuvia pesiä. Nämä linnut elävät yhdyskunnissa ja niiden ruohonkorsista rakentamat pesät roikkuvat puiden alaoksista. Kaikki nämä yhdessä monien erilaisten perhosten kanssa lisäävät väriä putouksilla käyntiin.
Iguaçún putoukset täytyy tosiaan nähdä ja kuulla voidakseen täysin arvostaa niitä. Brasiliaan vuonna 1939 perustetussa Iguaçún kansallispuistossa, jossa tämä hämmästyttävä esitys luonnonkauneudesta on nähtävissä, käy tuhansia turisteja joka vuosi. He eivät koe pettymystä, etkä sinäkään koe, jos sisällytät sen seuraavaan Etelä-Amerikan matkaasi.
[Kartta/Kuvat s. 24, 25]
(Ks. painettu julkaisu)
Iguaçún putoukset
BRASILIA
ARGENTIINA
PARAGUAY