Elimistön varoitusmerkkeihin reagoiminen

Herätkää!-lehden Irlannin-kirjeenvaihtajalta

KOKEMUS oli pelottava ja tuskallinen Unalle ja hänen aviomiehelleen Ronille. Eräänä kylmänä tammikuisena yönä Una pyörtyi. Ron haetutti lääkärin. Lääkäri arveli, että Unan hormonitasapaino oli kenties järkkynyt, mikä puolestaan vaikutti Unan munasarjoihin, ja määräsi hänet sairaalaan. Ron vei autollaan vaimonsa – joka vuoti verta ja jolla oli hirvittävät tuskat – kuoppaisia, pimeitä vuoristoteitä pitkin 80 kilometrin päässä sijaitsevaan sairaalaan.

Hänen vaivaansa ei voitu kuitenkaan hoitaa tuossa sairaalassa, joten hänet siirrettiin lähellä sijaitsevaan uudempaan ja nykyaikaisempaan sairaalaan. Siellä hänet leikattiin. Leikkaus onnistui hyvin, ja hän toipui mukavasti.

Ron ja Una olivat kiitollisia taitavalle sairaalahenkilöstölle hoidosta, joka oli pelastanut Unan hengen. Kun he kiittivät nukutuslääkäriä, tämä sanoi olevansa iloinen siitä, että kaikki oli sujunut hyvin. Sitten hän huomautti kiinnostavasti: ”Hyvin harvat naistentaudit puhkeavat yhtäkkiä. Useimmat niistä antavat etukäteen merkkejä itsestään.” Mitä hän tarkoitti?

Varoitusmerkkejä

Una kertoo, että hänellä oli ollut vaivoja kaksi vuotta aiemmin. Kuukautisten aikana hänellä oli vuotoja vain, jos hän teki raskasta työtä, ja silloinkin vuodot olivat pääasiassa verihyytymiä. Hän sanoo: ”Minun olisi pitänyt mennä lääkäriin, mutta en kiinnittänyt huomiota asiaan, koska ajattelin, että kenties vaihdevuoteni olivat aikaisessa. Mutta sitten tammikuussa kuukautiseni kestivät ensin kaksi päivää ja alkoivat taas kolmen päivän kuluttua uudelleen. Vuoto oli erittäin runsasta ja sen seassa oli suuria verihyytymiä. Ensimmäisenä päivänä en ollut oikeastaan huolissani, mutta toisena päivänä olin niin huonovointinen, että minun oli mentävä vuoteeseen. Mutta emme vieläkään soittaneet lääkärille. Juuri tuona yönä minut täytyi kiidättää sairaalaan.”

Olisiko hänen tilaansa voitu estää kehittymästä hengenvaaralliseksi hätätapaukseksi? Una arvelee, että kenties olisi voitu, jos hän olisi tiennyt, mitkä olivat taudin oireita, ja jos hän olisi toiminut nopeasti. Oli valitettavaa, että hän omien sanojensa mukaan ”monien naisten tavoin aina vähätteli kaikkea kuukautisiin liittyvää, eikä suhtautunut asiaan vakavasti”. Unan oireet olivat kuitenkin todellisuudessa tyypillisiä sellaisen munasarjasairauden oireita, joka on hoidettava viipymättä.

Lapsensaamisiässä olevat naiset voivat joka kuukausi havaita yleisestä terveydentilastaan kertovan merkin: luonnollisen kuukautisvuodon. Mikä tahansa merkittävä poikkeama kuukautiskierrossa on itse asiassa varoitusmerkki. Ellei varoitusmerkkiin reagoida viipymättä, joissain tapauksissa voi olla, ettei pelkkä lääkärissäkäynti enää riitä, vaan on tehtävä leikkaus.

Miksi sitten näistä merkeistä ei useinkaan välitetä tai niitä vähätellään? Monissa perheissä vaimo suunnittelee perheen ruokalistan, jakaa lääkkeet ja tarkkailee perheen hygieniaa. Huolehtiessaan kaikesta tästä hän saattaa laiminlyödä omien vaivojensa hoidon. Hän ei ole ehkä selvillä siitä, mitä hänen elimistönsä oireilu merkitsee, kuten ei Unakaan ollut. Tai perheellä voi olla vain vähän rahaa käytettäväksi terveydenhoitoon, joten vaimo antaa etusijan lapsilleen tai aviomiehelleen ja toivoo, että hänen oma terveysongelmansa selviää jotenkin ilman lääkärinhoitoa. Sairaalaan joutuminen saattaa pelottaa häntä, ja niinpä hän tuntemansa sairaalakammon vuoksi mieluummin sietää nykyistä epämukavaa tilannettaan. Hän käy kenties myös ansiotyössä, eikä hän voi tai halua ottaa vapaata työstä huolehtiakseen omasta hyvinvoinnistaan.

Lääkärit sanovat, että vaimo jätetään monesti yksin kamppailemaan omien terveysongelmiensa kanssa. Hänen miehensä ei ole ehkä kovinkaan huolissaan ”naisten vaivoista”. Aviomiehet, jotka rakastavat vaimoaan, ottavat kuitenkin selvää sellaisista asioista voidakseen huolehtia vaimonsa hyvinvoinnista. Raamattu kehottaa miehiä: ”Rakastakoon – – kukin teistä henkilökohtaisesti vaimoaan niin kuin itseään.” (Efesolaisille 5:28, 33) Miten näin ollen aviomiehet ja vanhemmat voivat olla avuksi, jotteivät vaimot ja tyttäret turhaan joudu vaikeisiin tilanteisiin?

Tarkkaile merkkejä

Ole valpas huomaamaan kaikki sellaiset epätavalliset seikat, jotka saattavat olla varoitusmerkkejä. Tulisi esimerkiksi tarkistuttaa, mistä epäsäännöllinen verenvuoto ja märkävuoto aiheutuvat, vaikkei niihin välttämättä liity kipua.a Samoin tulisi kiinnittää huomiota epätavalliseen väsymykseen, runsaaseen verenvuotoon ja virtsaamisvaikeuksiin. Nämä saattavat olla sidekudoskasvaimien oireita. Sidekudoskasvaimet on helpompi hoitaa, jos ne havaitaan varhaisessa vaiheessa.

Alituisiin selkäkipuihin, painon tunteeseen emättimessä tai virtsan erittymiseen fyysisen rasituksen aikana ei tule suhtautua välinpitämättömästi. Ne voivat olla merkkejä vaivasta, joka varhaisessa vaiheessa voidaan toisinaan korjata liikunnalla, mutta joka voi vaatia leikkausta myöhemmin.b

Sen lisäksi että tällaisiin oireisiin reagoidaan, yli 25-vuotiaiden naisten on hyvä käydä rutiininomaisessa lääkärintarkastuksessa, jossa rinnat, vatsa ja synnytinelimet tutkitaan erityisen huolellisesti. Tarkastus voidaan tehdä joka toinen vuosi tai niin usein kuin naisen suvun terveydentilasta kertovien tietojen tai hänen oman terveydentilansa vuoksi se katsotaan välttämättömäksi.

Erikoisaikoina

On myös muistettava, että naisen elämässä on kolme vaihetta, joilloin hänen läheistensä tulisi antaa hänelle erikoishuomiota: kuukautisten alkaminen murrosiässä, synnytys ja kuukautisten lakkaaminen vaihdevuosina. Näiden kunkin vaiheen aikana saattaa tulla tilanteita, joissa hätätapauksen syntyminen voitaisiin estää hakeutumalla nopeasti lääkärinhoitoon.

KUUKAUTISTEN ALKAMINEN (MENARKE): Nuorille tytöille tulee antaa terveyskasvatusta, jotta heidän on helpompi ymmärtää ruumiintoimintojaan ja kuukautisten alkamista. Vanhempien, varsinkin äitien, tulisi keskustella suoraan ja avoimesti tyttäriensä kanssa. Mikäli tyttöjen eteen tulee jokin ongelma, heitä ei tulisi jättää arkoina ihmettelemään, mikä on mennyt vikaan, tai ajattelemaan, että heidän on kestettävä erittäin runsasta vuotoa tai ankaria kipuja tuohon aikaan kuukaudesta. Elleivät heidän vanhempansa pysty auttamaan, kenties joku hieman vanhempi ystävätär voisi neuvoa sopivan hoidon.

Mistä nuori nainen voi tietää, ovatko hänen kuukautisensa normaalit? Kuukautiset voivat olla hyvinkin erilaiset eri aikoina. On tavallista, että aluksi kuukautiset ovat ensimmäisen puolen vuoden tai vuoden (tai joissakin tapauksissa jopa kahden vuoden ajan) epäsäännölliset, mikä yleensä johtuu vähäisistä hormonaalisista muutoksista. Mikäli näiden ensimmäisten vuosien jälkeen kuukautiskierron pituudessa tai vuodon luonteessa on silloin tällöin muutoksia, sitä pidetään normaalina. Huomattavat muutokset voivat kuitenkin olla varoitusmerkki jostakin, mikä edellyttää lääkärintarkastusta.

Myös ruokavalio liittyy terveyskasvatukseen. Hyvältä maistuvaa, muttei ravitsevaa kioskiruokaa syövät ja painostaan liiaksi huolestuneet teini-ikäiset tytöt eivät saa useinkaan riittävästi monia ravintoaineita, varsinkaan kalsiumia ja rautaa. Sellaisilla nuorilla naisilla, joiden kuukautiskierto ei ole vielä vakiintunut, on keskimääräistä runsaammat kuukautiset, ja tämä puolestaan lisää raudan tarvetta. On siksi erittäin tärkeää syödä täysipainoisia aterioita ja välttää pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden runsasta käyttöä. Toisinaan saatetaan määrätä rautalääkkeitä.

SYNNYTYS (PARTURITIO, PARTUS): Synnytyslääkärit kehottavat raskaana olevia naisia käymään tutkimuksissa hyvissä ajoin ennen synnytystä. Silloin otetuista verikokeista voidaan nähdä, tarvitaanko kenties lisää rautaa tai foolihappoa. Koska raskaana oleva nainen on tavallista alttiimpi saamaan verenvuodon, tuolloin on entistä tärkeämpää reagoida varoitusmerkkeihin.

Jopa aivan vähäisen raskaudenaikaisen verenvuodon vuoksi on hakeuduttava lääkäriin. Muita vaaranmerkkejä odotusaikana ovat lantiokivut, verensekainen virtsa ja virtsaamiskivut. Kaikesta tavallisuudesta poikkeavasta tai mistä tahansa oireista tulisi ajoissa ilmoittaa synnytyslääkärille. Silloin kun perheellä on vähän rahaa, aviomiehellä on erikoisvastuu huolehtia vaimonsa terveydestä ja elämästä – onhan hän ”yhtä lihaa” vaimonsa kanssa – eikä hän saa antaa vaimonsa ajautua hengenvaaralliseen tilanteeseen. – Matteus 19:5, 6; Efesolaisille 5:25.

MENOPAUSSI: Tällä lääketieteellisellä termillä tarkoitetaan kuukautisten lopullista poisjäämistä normaalilla tavalla. Tätä aikaa kutsutaan myös klimateriumiksi eli vaihdevuosiksi. Se on luonnollinen vaihe naisen elämässä. Laajemmassa merkityksessä vaihdevuosilla on alettu tarkoittaa niitä kuukausia tai jopa vuosia, jotka edeltävät ja seuraavat tätä luonnollista tapahtumaa. Tällöin monilla naisilla on epämiellyttäviä fyysisiä oireita – esimerkiksi epäsäännöllistä kuukautisvuotoa ja kuumia aaltoja – mutta lopulta nämä lakkaavat. Jos kuukautiset kestävät poikkeuksellisen kauan tai ovat hyvin runsaat tai jos kuukautiset vielä tulevat yli puolenkin vuoden kuluttua viimeisinä pidetyistä kuukautisista, naisen tulisi mennä heti lääkäriin.

On totta, että kaikkia hätätilanteita ei voida ennakoida. ”Aika ja aavistamattomat tapahtumat” kohtaavat meitä kaikkia. (Saarnaaja 9:11, UM) Kirjoituksen alussa mainittu nukutuslääkäri sanoi kuitenkin Unalle: ”Harvat naistentaudit puhkeavat yhtäkkiä.” Hyvä terveyskasvatus ja ruumiin mekanismien tuntemus voivat suojella naista mahdollisilta vaarallisilta naistentaudeilta. On parempi estää hätätapauksen syntyminen ennakolta kuin olla varoituksista piittaamaton, kunnes kriisi on väistämättä edessä. Tästä syystä, vaimot ja aviomiehet, reagoikaa elimistön antamiin varoitusmerkkeihin!

[Alaviitteet]

[Kuva s. 23]

Ymmärtäväinen aviomies voi auttaa vaimoaan reagoimaan elimistönsä antamiin varoituksiin