Hanki enemmän tietoa

”EN SANOISI sitä kovin miellyttäväksi ajaksi naisen elämässä”, myönsi eräs vaihdevuotensa ohittanut nainen, ”mutta minusta siitä voi oppia. Olen oppinut ottamaan huomioon rajoitukseni. Jos ruumiini tarvitsee hiukan enemmän huolenpitoa tai lepoa, kuuntelen sitä ja annan sille sen ansaitseman huomion.”

Eräs naisista tehty tutkimus, jota selostettiin lehdessä Canadian Family Physician, paljasti vaihdevuosien pahimmaksi puoleksi sen, että ”ei tiedetä, mitä odottaa”. Ne naiset, jotka tajusivat, että vaihdevuodet ovat luonnollinen siirtymävaihe, olivat kuitenkin ”vähemmän tuskaisia, masentuneita ja ärtyisiä sekä toiveikkaampia elämänsä suhteen”.

Mitä vaihdevuodet ovat

Suomen kielen perussanakirja määrittelee vaihdevuodet ”ajanjaksoksi jonka aikana naisen hedelmällinen ikä päättyy”. Ne alkavat yleensä 45–50 vuoden iässä. Menopaussilla tarkoitetaan kuukautisten lakkaamista vaihdevuosina.

Kuukautiset lakkaavat joiltakuilta naisilta yhtäkkiä; yhdet kuukautiset päättyvät eikä seuraavia enää tule. Toisilla kuukautiset tulevat epäsäännöllisiksi, ja niiden välinen aika vaihtelee kolmesta viikosta useaan kuukauteen. Kun on kulunut kokonainen vuosi ilman kuukautisia, nainen voi luottaa siihen, että menopaussi tapahtui hänen viimeisten kuukautistensa loppuessa.

Milloin ja miksi ne alkavat

Perinnöllinen taipumus, sairaudet, stressi, lääkitys ja leikkaukset voivat vaikuttaa vaihdevuosien alkamiseen. Pohjois-Amerikassa naisen kuukautiset lakkaavat keskimäärin noin 51 vuoden iässä. Yleinen menopaussi-ikä on 40–55 vuotta, harvemmin varhaisempi tai myöhempi. Tilastot osoittavat, että tupakoivilla naisilla kuukautiset lakkaavat yleensä aikaisemmin ja tukevilla naisilla myöhemmin.

Naisen munasarjoissa on syntymähetkellä kaikki ne munasoluaiheet, joita hänellä tulee olemaan: useita satojatuhansia. Jokaisen kuukautiskierron aikana kypsyy 20–1000 munasolua. Sitten yksi tai joskus useampikin munasolu vapautuu munasarjasta ja on valmis hedelmöitymään. Muut kypsyneet munasolut surkastuvat. Lisäksi samalla kun munasolut kypsyvät, estrogeenin ja progesteronin eli keltarauhashormonin määrä kasvaa ja vähenee säännönmukaisesti.

Kun nainen lähestyy 40 vuoden ikää, hänen estrogeeni- ja progesteronituotantonsa alkaa heiketä – joko tasaisesti tai epätasaisesti – eikä kaikkien kiertojen yhteydessä enää välttämättä irtoa munasolua. Kuukautiset eivät ole enää yhtä säännölliset ja niiden väli tavallisesti pitenee. Kuukautisvuoto muuttuu joko niukemmaksi tai runsaammaksi. Lopulta ei irtoa enää yhtään munasolua, ja kuukautiset lakkaavat.

Viimeiset kuukautiset ovat hormonituotannon ja munasarjojen toiminnan ehkä kymmenenkin vuotta kestävän muutosprosessin päätepiste. Munasarjat tuottavat kuitenkin edelleen pieniä määriä estrogeenia 10–20 vuotta kuukautisten loppumisen jälkeen. Myös lisämunuaiset ja rasvasolut tuottavat estrogeenia.

Merkittäviä elämänmuutoksia

Estrogeenimäärän lasku vaikuttaa sellaisiin kudoksiin, jotka ovat herkkiä estrogeenille tai siitä riippuvaisia. Kuumien aaltojen ajatellaan johtuvan hormonien vaikutuksesta elimistön lämpötilaa säätelevään aivojen osaan. Tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta näyttää siltä, että elimistön termostaattia säädetään pienemmälle niin, että aiemmin mukavilta tuntuneet lämpötilat muuttuvat yhtäkkiä liian lämpimiksi, ja jotta ruumis viilenisi, se alkaa hehkua ja erittää hikeä.

Gail Sheehy toteaa kirjassaan Vaihdevuodet – voimavirtoja, ei kuumia aaltoja, että puolet kuumia aaltoja saavista naisista alkaa ”saada niitä vaiheessa, jolloin heidän kuukautisensa ovat vielä normaalit; kuumia aaltoja voi tulla jo neljäkymmentävuotiaana. Tutkimusten mukaan useimmilla naisilla on kuumia aaltoja parin vuoden ajan. Neljänneksellä naisista ne kestävät viisi vuotta, ja kymmenellä prosentilla koko loppuiän.”

Tässä naisen elämänvaiheessa emättimen kudokset muuttuvat ohuemmiksi ja kuivemmiksi estrogeenimäärän vähetessä. Muita oireita naisella voivat Gail Sheehyn mukaan olla muun muassa ”yöllinen hikoilu, unettomuus, virtsan pidätyskyvyttömyys, vyötärön äkillinen paisuminen, sydämentykytykset, syyttä suotta itkeskely, tunteenpurkaukset, migreenit, kutiseva ja kihisevä iho, muistikatkot”.

Masennuskaudet

Aiheuttaako estrogeenimäärän väheneminen masennusta? Tästä kysymyksestä on väitelty paljon. Näyttää siltä, että joillakin naisilla se aiheuttaa, esimerkiksi niillä, joiden mieliala on vaihdellut ennen kuukautisia ja jotka nukkuvat yöhikoilun vuoksi huonosti. Tämä naisryhmä näyttää olevan tunneperäisesti hyvin herkkä hormonimäärän vaihteluille. Gail Sheehyn mukaan tällaiset naiset yleensä ”kokevat suuren helpotuksen vaihdevuosien jälkeen”, jolloin hormonieritys tasapainottuu.

Sellaisilla naisilla, joilla sädehoidon, kemoterapian tai munasarjojen poistoleikkauksen vuoksi menopaussi tapahtuu äkillisesti, on todennäköisesti voimakkaampia oireita. Nämä toimenpiteet voivat yhtäkkiä vähentää estrogeenin määrää ja laukaista näin vaihdevuosioireet. Näissä tapauksissa naiselle saatetaan määrätä estrogeenikorvaushoitoa sen mukaan, millainen on hänen terveytensä.

Oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat melkoisesti eri naisilla, jopa toisilleen sukua olevien naisten keskuudessa. Se johtuu siitä, että hormonimäärä on erilainen eri naisilla ja se laskee eri tasoille. Lisäksi naisten tunteet, paineet, kyky selviytyä vaikeuksista ja odotukset ovat erilaisia heidän lähestyessään vaihdevuosia.

Naisen vaihdevuodet sattuvat usein samanaikaisesti muiden stressiä aiheuttavien elämäntilanteiden kanssa, joita ovat esimerkiksi ikääntyvistä vanhemmista huolehtiminen, astuminen työelämään, lasten aikuistuminen ja lähteminen kotoa sekä muut keski-iän muutokset. Tällaiset paineet voivat aiheuttaa fyysisiä ja tunneperäisiä oireita, kuten muistinmenetystä, tarkkaavaisuushäiriöitä, ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä ja masennusta, jotka saatetaan erheellisesti lukea vaihdevuosien syyksi.

Yksi elämänvaihe

Vaihdevuodet eivät päätä naisen tuottoisaa elämää – vain hänen lapsensaanti-ikänsä päättyy. Naisen viimeisten kuukautisten jälkeen hänen mielialansa on yleensä tasaisempi eikä se vaihtele kuukausittaisten hormonikiertojen mukaan.

Vaikka olemme keskittyneet kuukautisten lakkaamiseen, koska se on näkyvä muutos, se on vain ilmentymä siitä muutosprosessista, jonka aikana nainen jättää taakseen hedelmällisen ikänsä. Murrosikä, raskaus ja synnytys ovat myös muutosaikoja, joihin liittyy hormonaalisia, fyysisiä ja tunneperäisiä muutoksia. Vaihdevuodet ovat viimeinen, mutta eivät ainoa, hormonien aikaansaama muutos naisen elämässä.

Vaihdevuodet ovat siis yksi elämänvaihe. Lehden Journal of the American Medical Women’s Association entinen päätoimittaja kirjoitti: ”Ehkä ihmiset lakkaavat pitämästä vaihdevuosia kriisinä tai edes ’sinä muutoksena’ ja alkavat ymmärtää sen olevan paremminkin ’vielä yksi muutos’.”

Kirjassa Naisen ihana keski-ikä sanotaan rauhoittavasti, että naisen hedelmällisen kauden päättyminen ”on yhtä luonnollista ja väistämätöntä kuin sen ennalta määrätty alku. Vaihdevuosien alkaminen on todellisuudessa merkki fyysisestä terveydestämme – merkki siitä että elimistömme sisäinen kello käy.”

Mikä voi kuitenkin tehdä tästä siirtymävaiheesta mahdollisimman kitkattoman? Entä miten puoliso ja muut perheenjäsenet voivat olla tukena tänä elämänmuutoksen aikana? Näitä asioita käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.

[Kuva s. 6]

Vaihdevuodet sattuvat usein samanaikaisesti muiden stressiä aiheuttavien tilanteiden kanssa, joita ovat esimerkiksi ikääntyvistä vanhemmista huolehtiminen