Riemua Itä-Euroopan konventeissa
VIIME kesänä kokoontui Itä-Euroopan suuriin kaupunkeihin kymmeniätuhansia ihmisiä. Kauniin Budapestin, Prahan, Zagrebin ja yli 20 muun suuren kaupungin kadut olivat täynnä ihmisiä, jotka kantoivat sinivalkoista rintamerkkiä. Niistä heidät voitiin tunnistaa jumalisen vapauden uskollisiksi kannattajiksi, Jehovan todistajien konventtien osanottajiksi.
Nyt oli ollut ensi kerran mahdollista järjestää vapaasti konventteja Neuvostoliitossa, ja niitä pidettiin Euroopan puoleisissa neuvostotasavalloissa, samoin Aasian puolella: kaukana Siperiassa ja etelämpänä Kazahstanin neuvostotasavallassa. Kaikkiaan yli 370000 nautti lämminhenkisestä yhdessäolosta Tšekkoslovakian, Unkarin, Jugoslavian, Puolan, Romanian ja Neuvostoliiton konventeissa.
Niiden jotka eivät olleet läsnä, on ehkä vaikea kuvitella, millaista riemua tunsivat ne 74252 osanottajaa, jotka kokoontuivat Neuvostoliitossa palvomaan Jehova Jumalaa avoimesti ja pelotta. Kuitenkin lähestulkoon samanveroista riemua on täytynyt tuntea niiden 74587:n ja 40601:n, jotka kokoontuivat Prahassa ja Budapestissa suurilla stadioneilla, ja niiden 14684:n, jotka kokoontuivat Zagrebissa Jugoslaviassa.
Tämä oli varsin ainutlaatuista sen takia, että vielä pari kolme vuotta sitten Jehovan todistajien toiminta oli kiellettyä useimmissa Itä-Euroopan maissa. Kylmän sodan puhkeaminen oli katkaissut heiltä yhteydet länteen. Pientenkin kokousten järjestäminen oli ollut heiltä kiellettyä. Voidaan siis ymmärtää, miksi mahdollisuus kokoontua vapaasti suuriin konventteihin oli heille valtaisan riemun aihe!
Eräs 59-vuotias tšekkiläinen Jehovan todistaja oli noin 40 vuotta sitten viettänyt uskonnollisen vakaumuksensa takia kahdeksan kuukautta eristyssellissä. Tämä nainen kertoi: ”Monet meistä prahalaisista uneksivat suuresta konventista, joka voitaisiin pitää tällä stadionilla, mutta emme uskoneet tämän unelman koskaan toteutuvan näin suurenmoisella tavalla.”
Kaksi viikkoa ennen tätä 9.–11. elokuuta pidettyä Prahan konventtia yksi kaupungin sanomalehdistä, Večerník Praha, mainitsi: ”Jehovan todistajia oli syytetty maanpetoksellisesta toiminnasta ja sosialismin murentamisesta ja pantu kommunistien vankiloihin moniksi vuosiksi.” Kun kirjoituksessa oli kerrottu kaupungin saavan pian vieraikseen kymmeniätuhansia Jehovan todistajia, siinä todettiin lopuksi: ”On luultavaa, että Prahassa ei tule milloinkaan muulloin olemaan yhtä paljon ystävällisiä ja iloisen näköisiä ihmisiä kuin tuona elokuun toisena viikonvaihteena.”
Lukijaa voi nyt kiinnostaa tietää: Jos Jehovan todistajia aiemmin vainottiin, niin oliko se ollut aiheellista? Ovatko he joskus olleet uhkana niiden maiden hallituksille, joissa he asuvat? Mistä olivat tulleet ne sadattuhannet, jotka osallistuivat Itä-Euroopan konventteihin? Miten heidän joukkonsa oli voinut kasvaa näin suureksi, kun he 40 vuotta tai vielä pitempään olivat olleet tukahduttamistoimien kohteena ja eristyksissä läntisestä maailmasta?