Silmänräpäyksessä
TEIT niin juuri äsken. Eilen toistit sen noin 15000 kertaa. Varsin todennäköisesti et tehnyt sitä kertaakaan tietoisesti, vaikka teitkin niin jatkuvasti, ja näin suojelit kahta hallussasi olevaa arvokasta aarretta. Tämän kaiken tapahtuessa olet voinut myös tietämättäsi osoittaa, miten aivosi toimivat. Mitä sitten teit? Räpyttelit silmiäsi.
Jos silmäsi toimivat moitteettomasti, ne ovat kaikkein herkimmät aistinelimesi. Ihmissilmää pidetään yleisesti suunnittelun ihmeenä, ja sitä on verrattu täysautomaattiseen, automaattitarkenteiseen ja jatkuvasti kuvaavaan värielokuvakameraan, jolla saadaan kolmiulotteisia kuvia. Kun kameraa ei käytetä, sen herkkä linssi peitetään linssinsuojuksella. Silmä on kuitenkin tässä suhteessa parempi.
Suurin osa silmämunasta on suojassa silmäkuopassa. Loput 10 prosenttia silmän pinnasta on näkyvissä ja kosketuksissa ilman kanssa, jossa lentelee pölyä ja vaarallisia roskia. Silmän suojelemiseksi tällaisilta jatkuvasti uhkaavilta hyökkäyksiltä, ihmisruumiiseen on suunniteltu monimutkainen, sivuun vetäytyvä ”linssinsuojus” – silmäluomi. Silmän päällä ylös ja alas kitkattomasti liikkuva luomi on ruumiin ohuinta ihoa, jolle antaa kestävyyttä ohut sidekudosvahvike. Ihminen räpyttelee silmiään viitisentoista kertaa minuutissa, ja räpytysliike kestää vain noin kymmenesosa sekuntia.
Tämä toiminto, jota tuskin huomataan, saa kuitenkin aikaan paljon. Räpähtäessään silmäluomi levittää silmän pinnalle ohuen nestemäisen kalvon, joka huuhtelee silmän pinnan tehokkaasti. Se myös kirkastaa silmän etupinnan. Silmäluomea voidaan siis verrata linssin suojuksen, puhdistuspaperin ja -nesteen yhdistelmään. Tämä on osoitus loistavasta suunnittelusta.
Tiedemiehiä on kuitenkin jo kauan askarruttanut eräs erikoinen yksityiskohta: siihen nähden, kuinka nopeasti kyynelneste haihtuu silmän pinnalta, yhden tai kahden räpäytyksen minuutissa pitäisi riittää huuhtelemaan ja kirkastamaan silmä. Miksi sitten kaikki nämä ylimääräiset räpäytykset? Vastaus liittyy ilmeisesti mieleen.
Tutkijat ovat paljastaneet, että räpytteleminen ja ajatteleminen ovat yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi levottomuus saa räpyttelemään useammin. Jos yrität lentää helikopterilla, jos vihamielinen asianajaja ristikuulustelee sinua tai jos jokin epätavallinen tilanne tekee sinut levottomaksi, todennäköisesti räpyttelet tavallista enemmän. Jos olet television uutistoimittaja, sinua on saatettu pyytää olemaan räpyttelemättä, jotteivät katselijat luule uutisten saaneen sinua pakokauhun valtaan.
Toisaalta jos keskityt katselemaan jotakin, vaikkapa ratkaistessasi labyrinttitehtävää, ajaessasi kaupungin katuja tai lukiessasi romaania, räpyttelet vähemmän. Lentokoneen ohjaajien esimerkiksi täytyy keskittyä enemmän kuin varaohjaajan, joten he räpyttelevät paljon vähemmän. Ihminen on räpyttelemättä varsinkin ollessaan todellisessa vaarassa, jolloin katse on siirrettävä nopeasti näkökentän äärilaitaan ja sieltä takaisin.
Aivojen ja räpyttelyn välillä on vielä muutakin yhteyttä. Kanadalaisen The Medical Post -sanomalehden mukaan tutkimukset osoittavat, että ”mahdollisesti jokainen räpäytys tapahtuu ratkaisevalla hetkellä, jolloin alamme katselemisen sijasta ajatella”. Esimerkiksi painaessaan mieleensä asioita ihminen todennäköisesti räpäyttää silmiään heti luettuaan tietoja, joita hän haluaa muistaa. Kokeet osoittavat myös, että tehtäessä päätöksiä ”aivoista tulee käsky räpyttää, kun on saatu tarpeeksi tietoja hyvän ratkaisun tekemistä varten”, mainitaan Post-lehdessä ja lisätään: ”Kokeet osoittavat räpäytysten palvelevan eräänlaisina henkisinä välimerkkeinä.”
Lähes kolmetuhatta vuotta sitten eräs viisas mies kirjoitti henkeytettynä: ”Olen tehty ylen ihmeellisesti.” (Psalmi 139:14) Lääketieteen edistyminen meidän aikanamme on vain tukenut tätä näkökantaa. Kuvittelehan, että monimutkaisen linssin kiillotus ja voitelu, sen rekisteröinti, miten keskittyneessä tilassa aivot ovat tai miten levoton ihminen on, ja katselemisen avulla saatavien tietojen tulvan jaksotus – kaikki tämä tapahtuu silmänräpäyksessä!
[Kuva s. 14]
Silmästä on näkyvissä vain 10 prosenttia