Nuoret kysyvät:

Miksi minun pitäisi opiskella ahkerasti koulussa?

”Suurin osa siitä, mitä opimme koulussa, on pelkkää teoriaa. Sillä ei ole mitään käytännöllistä arvoa.”

”Läksyt eivät kiinnosta minua. Minua kiinnostavat enemmän muut asiat, kuten urheilu ja kavereitteni kanssa oleminen.”

”Tiedän ryhtyväni kokoaikaiseen evankeliuminpalvelukseen, joten miksi minun kannattaisi opiskella ahkerasti koulussa?”

NUORET esittävät usein tällaisia ajatuksia puhuessaan koulunkäynnistä ja kotitehtävistä. Ehkä olet heidän kanssaan samaa mieltä.

Useimmat nuoret todennäköisesti valitsisivat ajanvietteen läksyjenluvun sijasta, jos he saisivat valita. Jotkut saattavat jopa toivoa, ettei heidän tarvitsisi lainkaan opiskella. He eivät suhtaudu oppimiseen vakavasti, koska heillä ei ole harmainta aavistustakaan siitä, mitä merkitystä sillä on heille. Ehkä toisaalta haluat menestyä koulussa, mutta et ole kovinkaan innostunut läksyistäsi. Saatat puolustella itseäsi sillä, ettet yksinkertaisesti ole lukijatyyppiä.

Ovatpa tunteesi, kiinnostuksen kohteesi tai kykysi millaiset tahansa, sinä voit menestyä koulussa, mutta sinulla täytyy olla siihen vaikutin. Kun mietit, mitä hyötyä ahkerasta opiskelemisesta voi sinulle olla, saatat huomata motivaatiosi kasvavan huomattavasti.

Aivovoimistelua

Sillä mitä opiskelet koulussa, ei ehkä nyt tunnu olevan paljoakaan merkitystä sinulle. Sinulla on tulevaisuudessa todennäköisesti hyvin vähän käyttöä niille fysiikan kaavoille, joita opettajasi on saattanut pakottaa sinut opettelemaan, ellet sitten suunnittele tiedemiehen uraa. On myös varsin epätodennäköistä, että sinun tarvitsisi aikuisena päivittäin taivutella verbejä tai laskeskella tasakylkisen kolmion kulmien suuruutta. Mitä järkeä sitten on opetella kaikkea tuota, saatat pohtia.

Koulunkäynti antaa sinulle ensinnäkin tilaisuuden hankkia hyvää yleistietoa monista eri aiheista, kuten historiasta, kirjallisuudesta, luonnontieteistä, maantiedosta ja matematiikasta. Nämä laajat perustiedot auttavat sinua ymmärtämään paremmin ympärilläsi olevaa maailmaa ja muodostavat perustan, jolle voidaan koota yksityiskohtaisempaa tietoa. ”Ymmärtäväisen on tietoa helppo saada”, sanotaan Sananlaskujen 14:6:ssa.

Robert Bosquet selittää kirjassaan Savoir étudier (Opiskelun taito), että mielen vielä käyttämättömät oppimiskyvyt ”täytyy vähitellen löytää ja valjastaa käyttöön”. Hän lisää: ”Jokainen tietää, että huippu-urheilija pääsee parhaisiin tuloksiinsa vasta pitkäaikaisen valmennuksen jälkeen, jonka aikana hän oppii käyttämään kykyjään täysin määrin. – – Opiskelun taidossa on kysymys samasta asiasta: kaikkien mahdollisuuksiensa käyttämisestä, parhaiden tulosten saavuttamisesta mahdollisimman lyhyessä ajassa mahdollisimman pienin ponnisteluin.”

Läksyjä voidaan näin ollen sanoa aivovoimisteluksi. ”Aivot ovat – – valtava sisäisten yhteyksien verkosto”, sanotaan kirjassa How to Study, ”ja mitä enemmän ja mitä monimutkaisempia sisäisiä yhteyksiä ne luovat, sitä paremmin ne toimivat.” Koulutehtävät voivat parantaa kykyäsi keskittyä, pohtia, muistaa ja eritellä asioita sekä tehdä järkeviä päätelmiä.

Tunneperäinen ja hengellinen kasvu

Kouluvuosinasi kasvat myös tunneperäisesti ja hengellisesti. Sinulle muodostuu tapoja ja asenteita, jotka paljolti määräävät sen, millainen aikuinen sinusta tulee. Tuleeko sinusta ahkera, tunnollinen, itsekuria harjoittava ja taitava työntekijä, jollaisen työnantaja haluaisi palvelukseensa? Siitä, että opettelet nyt hyvät työskentely- ja tutkimistottumukset, on sinulle hyötyä koko loppuikäsi. (Vrt. Sananlaskut 22:6.) Sillä voi olla merkittävä vaikutus muun muassa taloudelliseen tilanteeseesi sekä työnsaantimahdollisuuksiisi tulevaisuudessa. Monet liikeyritykset mittaavat työnhakijan mahdollisen pätevyyden sillä, miten hyvin hän on menestynyt opinnoissaan.

Tutkimistottumuksesi vaikuttavat myös hengelliseen edistymiseesi. Jeesus opetti, että ihmisen tulisi palvoa Jumalaa koko mielellään (Markus 12:30). Tämän mukaan sekä nuorten että iäkkäiden Jumalan palvelijoiden tulee tarmokkaasti käyttää mieltään hankkiakseen sitä tietoa, jota Jehova jakaa heille, ja oppiakseen ymmärtämään, miten soveltaa sitä omaan elämäänsä (Johannes 17:3; 1. Timoteukselle 4:7).

”Huomaan sen toisista ikäisistäni nuorista”, sanoo ranskalainen Sylvie-niminen nuori nainen. ”Heidän läksyjenlukutottumuksensa siirtyivät heidän hengellisten asioitten tutkimistottumuksiinsa. Ne jotka eivät oppineet pitämään opiskelusta koulussa, eivät olleet kiinnostuneita myöskään henkilökohtaisesta Raamatun tutkimisesta.” Sananlaskujen 10:4:ssä sanotaan: ”Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.” Sylvien tapauksessa tämä osoittautui todeksi hengellisessä merkityksessä. Hyvien tutkimistottumustensa ansiosta hänen oli helpompi ymmärtää Raamattua syvällisemmin. Se valmensi häntä kokoaikaisen evankelistan uraa varten. (Vrt. Psalmi 1:2, 3.)

Opi opiskelemaan

Entäpä jos et ole lukijatyyppiä? Sinun tulee tajuta se, että hyvän ja huonon oppilaan välinen ero ei johdu niinkään älykkyydestä kuin ahkeruudesta. ”Minulla ei ollut kovinkaan paljon luontaisia lahjoja niin kuin joillakin toisilla oppilailla oli”, tunnustaa Sylvie. ”Minun täytyi tosiaan ponnistella kovasti menestyäkseni koulussa ja saadakseni edes tyydyttäviä arvosanoja.” Vaikka koulunkäynti ei ollut Sylvielle helppoa, hän ponnisteli ahkerasti. Niinpä hän oppi opiskelemaan ja myös pitämään siitä. Hän sanookin: ”Jonkin aiheen tutkiminen ei ollutkaan ankaraa työtä, koska siitä oli tullut tapa. Se alkoi sujua minulta luonnostaan.”

Harry Maddox selittää oppimistaitoa käsittelevässä kirjassaan How to Study: ”Pelkät taidot eivät riitä. Monet hyvin älykkäät opiskelijat epäonnistuvat – – koska he eivät tee tarpeeksi työtä tai koska he eivät ole oppineet opiskelemaan tehokkaasti.” Maddox lisää: ”Tehokkaat opiskelumenetelmät kannattaa opetella varsinaista opiskelua varten, mutta myös siksi, että työskentelytottumukset säilyvät koko loppuiän.”

Ihmiset tekevät tavallisesti mielellään sitä, mitä he osaavat tehdä hyvin, ja luonnostaan karttavat sellaisia tehtäviä, joita he eivät oikein osaa tehdä. Ehkä sinä et siis pidä läksyjen lukemisesta sen vuoksi, ettet ole kehittänyt opiskelutaitojasi riittävästi nauttiaksesi työstäsi. Jos syy on tässä, mikset keskittyisi sen oppimiseen, miten opiskella? Kirjan Nuoret kysyvät – käytännöllisiä vastauksiaa luvussa 18 annetaan tästä hyödyllisiä ohjeita.

Ajattele kouluvuosiasi pitemmälle

Monet opiskelijat laiminlyövät lukunsa vain siksi, että he tekisivät mieluummin jotain muuta, esimerkiksi pitäisivät hauskaa. Sananlaskujen 21:17 kuitenkin varoittaa: ”Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja.” Vapaa-ajan vietolla ja rentoutumisella on oma paikkansa, mutta kouluvuosinasi opiskelun tulisi kuulua tärkeimpiin toimiisi (Saarnaaja 3:1, 4). Saamasi tulokset riippuvat paljolti siitä, kuinka kovasti olet valmis ponnistelemaan. ”Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä”, sanotaan Sananlaskujen 14:23:ssa.

Tämä ei merkitse sitä, että välttämättä pitäisit kaikista oppiaineistasi tai koulutehtävistäsi. Mutta voit yrittää pitää koulunkäyntiä hyvänä keinona päästä tiettyyn päämäärään: siihen, että opit tietoja ja taitoja, jotka auttavat sinua viettämään hyödyllistä ja tuottoisaa elämää. Koulutusvaatimukset ja taloudelliset olot tosin vaihtelevat suuresti eri maissa. Joka tapauksessa monet koulunsa päättävät nuoret eivät hallitse edes oppimisen alkeita eivätkä ole valmiita eivätkä päteviä tekemään juuri minkäänlaista työtä, koska he eivät ole keskittyneet koulunkäyntiinsä.

Älä lankea tähän ansaan! Ajattele kouluvuosiasi pitemmälle ja varaudu siihen, että pystyt elättämään itsesi käytyäsi koulusi loppuun. Jonain päivänä saatat hyvinkin olla vastuussa perheen elättämisestä (1. Timoteukselle 5:8; vrt. Sananlaskut 24:27). Monien Jehovan todistajien keskuudessa kasvavien nuorten tavoin sinäkin saatat suunnitella kokoaikaisen evankelistan uraa. Sinun täytyy silti elättää itsesi ja ehkä perhekin. Ajattele siis tulevaisuutta. Yritä jo kauan ennen koulusi päättämistä saada selville, millaista osa-aikaista työtä paikkakunnallasi on tarjolla. Koulutyöhösi syventyminen voi auttaa sinua kehittämään sellaisia taitoja, joita tarvitset noissa tehtävissä.

Ovatpa tulevaisuudensuunnitelmasi millaiset tahansa, sinun on järkevää opiskella ahkerasti koulussa. Sinusta ei välttämättä tule luokkasi priimusta, mutta voit oppia pitämään opiskelusta. Ja mikä vielä parempaa, voit hankkia sellaisia tietoja, taitoja ja tottumuksia, jotka hyödyttävät sinua koko ikäsi.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 18]

Koulussa hankkimasi oppimiskyvyt hyödyttävät sinua koko ikäsi