Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g92 8/8 s. 31
  • Huolten meri

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Huolten meri
  • Herätkää! 1992
  • Samankaltaista aineistoa
  • Meret – arvokas luonnonvara vai jättimäinen viemäri?
    Herätkää! 1989
  • Ei mitään tavallista jätettä!
    Herätkää! 1992
  • Välimeri – avohaavainen suljettu meri
    Herätkää! 1999
  • Öljytuho – täällä sellaista ei tapahdu koskaan
    Herätkää! 1989
Katso lisää
Herätkää! 1992
g92 8/8 s. 31

Huolten meri

IHMISKUNTA suoltaa keskimäärin noin 130 miljoonaa litraa öljyä vuodessa maailman meriin. Niin tyrmistyttävä kuin tuo luku onkin, siihen eivät vielä kuulu satunnaiset suuret öljytuhot, kuten esimerkiksi Exxon Valdezin turma Alaskan rannikolla vuonna 1989 tai viime vuonna Persianlahdella sattunut katastrofi, jossa mereen valui noin 160 miljoonaa litraa öljyä päivässä!

Ihminen kuitenkin kaataa meriin paljon muutakin kuin öljyä. Pohjanmeressä Saksan edustalla olevien teollisuuskemikaalien määrät alkavat asiantuntijoiden mukaan saavuttaa myrkylliseksi luokiteltavia pitoisuuksia. Laivanrunkojen suojaamiseen käytettävän maalin eräs myrkyllinen ainesosa saastuttaa millimetrin vahvuista ohutta meren pintakerrosta vielä 200 kilometrin päässä rannikosta. Tämän ratkaisevan tärkeän meren pintakerroken suojissa on valtavia määriä mätiä, ja lisäksi se tarjoaa kodin mikroskooppisille organismeille, joita monet merieläimet käyttävät pääravintonaan.

Tiedemiehet ovat huomanneet, että myös Etelä-Euroopassa Välimeren pintakerros on kemiallisten saasteiden, öljyn ja jätevesien kyllästämä. Likainen pintakerros vahingoittaa erityisesti merissä eläviä nisäkkäitä, esimerkiksi valaita, joiden on säännöllisesti noustava pintaan hengittämään. Välimeressä kuoleekin joka vuosi noin 6000 nisäkästä pääasiassa saasteisiin. Kerran sen rannoille huuhtoutui satoja delfiinejä – jopa 50 joka viikko pelkästään Ranskan rannikolla. Näihin sulavalinjaisiin, ihastuttaviin luontokappaleisiin oli iskenyt muuan virus. Saasteilla on hyvinkin saattanut olla osuutta asiaan siten, että ne ovat heikentäneet delfiinien vastustuskykyä. Merentutkija Jean-Michel Cousteau kirjoitti pahaenteisesti: ”Jos delfiinit voivat kuolla saasteisiin, niin voi käydä meillekin.”

Tällainen ennustus voi kuulostaa pelottavalta. Totuus on kuitenkin se, että saasteet uhkaavat ihmiskuntaa lukemattomin tavoin jo nyt. Esimerkiksi Newfoundlandin rannikon tuntumassa sattuneessa lentoturmassa eloon jääneitä etsinyt pelastusmiehistö totesi, että sen ponnisteluja haittasivat saasteet. Tässä tapauksessa syynä olivat muoviroskat. Niitä oli meressä yltympäriinsä niin paljon, etteivät pelastusyksiköt osanneet sanoa, näkivätkö he tuhoutuneen koneen jäänteitä vai muuta romua. He eivät löytäneet ainuttakaan eloon jäänyttä.

Surullista, eikö totta? Mutta ajattelehan: jos saastekriisi painaa raskaasti ihmisen mieltä, niin miltä se mahtaakaan tuntua Hänestä, joka on luonut ”meret ja kaikki, mitä niissä on”? (Nehemia 9:6.) Varmastikin sen ajan täytyy olla nopeasti lähestymässä, jolloin hän ”saattaa turmioon ne, jotka turmelevat maan” (Ilmestys 11:18).

[Kuvan lähdemerkintä s. 31]

Mike Baytoff/Black Star

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa