”Vastaus rukoukseeni”

Alkoholismia käsittelevä kirjoitussarja herättää vastakaikua lukijoissa

MONET eri puolilla maailmaa asuvat lukijat ovat esittäneet saman ajatuksen: ”Jehova on vastannut rukouksiini.” Sanoessaan näin lukijat viittasivat 22. toukokuuta 1992 ilmestyneen numeromme kirjoitussarjaan, joka oli otsikoitu ”Alkoholistien ja heidän perheittensä auttaminen”.

Näissä Raamattuun pohjautuvissa kirjoituksissa osoitettiin, miten alkoholismi voi saada valtaansa koko perheen. Puoliso ja lapset yhtyvät usein alkoholistiin ja kieltävät sen, että juominen on hänelle todellinen ongelma. He ja toiset voivat yrittää tuloksetta muuttaa alkoholistia – ja saavat ehkä hänen riippuvaisuutensa alkoholista ainoastaan jatkumaan. Perheenjäsenten täytyy siksi ymmärtää alkoholismin luonne, ja heidän avukseen annettiin nimenomaisia ehdotuksia, jotta he voisivat vapautua sen tuhoisasta otteesta. Myös alkoholistien aikuisille lapsille annettiin tietoa, joka auttaa heitä tunnistamaan tunneperäiset vammansa – ja toipumaan niistä. Ei ole siis mikään ihme, että nämä kirjoitukset ovat herättäneet lehtemme lukijoissa voimakasta vastakaikua.

Muuan nainen kirjoitti: ”Kun näin lehden kannen, kylmät väreet kulkivat ympäri ruumistani. Viimeksi kuluneet puolitoista vuotta olen ollut hyvin sairas. Joulukuussa aloin saada useita paniikkikohtauksia, ja minulla alkoi olla pahoja masennuskausia. Minut kasvatti alkoholisti-isä, mutta pidin typeränä muistella menneitä. Kun sain lehtenne, luin sen uudestaan ja uudestaan. Ensimmäisen kerran ymmärsin itseäni.”

Kymmenet lukijat ovat ilmaisseet samanlaisia tunteita. Eräs 16-vuotias tyttö, jonka isä on alkoholisti, sanoi näiden kirjoitusten olleen alkuna hänen paranemiseensa. Eräs toinen lukija sanoo: ”Olen lukenut Herätkää!-lehtiä vuodesta 1969 lähtien, eivätkä niiden tiedot ole koskaan aikaisemmin tehneet minuun näin voimakasta vaikutusta. Vuosikausia ajattelin olevani epäonnistunut ihminen. Tunsin tuottaneeni pettymyksen jopa Jehovalle. Mikä minua oikein vaivasi? Jouduin avioliitossani kestämään samanlaista tuskaa ja häpeää, jota en ollut kuvitellut kokevani uudestaan, ja synnytin viisi lasta alkoholistiperheeseen. En kyennyt antamaan lapsilleni heidän kaipaamaansa tunneperäistä turvallisuutta. Toukokuun 22. päivän Herätkää!-lehti on avannut minulle pääsytien! Olen kiitollinen Jehovalle siitä, että hän auttoi minua ymmärtämään vammaani.”

Ei ole lainkaan yllättävää, että monet lukijat saivat kirjoituksista hengellistä apua. ”Olen pitkään kärsinyt siitä, etten ole pystynyt soveltamaan Raamatun periaatteita”, myöntää eräs Japanissa asuva nainen. ”Rukoilin, että Jumala auttaisi minua muuttamaan persoonallisuuttani. Muutaman päivän kuluttua sain tämän lehden. Se opetti minulle käyttäytymiseni syyt ja antoi minulle rohkeutta yrittää panna asiat kohdalleen.”

Nämä kirjoitukset auttoivat joitakin lukijoita myöntämään ongelman olemassaolon. ”Minäkin olen alkoholisti-isän uhri”, sanoo muuan kanadalainen nainen. ”Mutta vasta kun olin lukenut kirjoituksenne, ongelmani valkeni minulle. Olen kasvanut aikuiseksi myöntämättä, että kotonani koskaan oli koko ongelmaa. Tänään otin askeleen kohti parantumista ja puhuin asiasta eräälle kypsälle kristitylle sisarelle. Olin hämmästynyt kuullessani, että hänenkin isänsä oli alkoholisti.”

Toisia tämä aineisto auttoi karkottamaan yksinäisyydentunteet. ”Näiden kirjoitusten lukeminen oli minulle kuin lääkettä, koska nyt tajuan, että minulla on kristittyjä veljiä ja sisaria, joilla on samanlaisia tunteita kuin minulla ja jotka ymmärtävät minua”, totesi eräs lukija.

Monet vuodattivat kyyneliä lukiessaan näitä kirjoituksia. ”Heti kun näin kirjoituksen otsikon, aloin itkeä”, sanoi eräs nainen. ”Isäni on alkoholisti, kuten oli miehenikin. En ollut tajunnut, miten suuri osuus alkoholismilla oli surkeaan lapsuuteeni. Se tuhosi avioliittoni ja oli vähällä tuhota minut. Itken siitä syystä, että valon välähdyksiä on luotu minua läpi elämäni vaivanneisiin kysymyksiin, kuten miksi tunnen itseni aina arvottomaksi, miksi en uskalla luottaa toisiin ja mitä tämä sisälläni oleva tyhjyys on.”

Toisten mielestä kirjoitukset vastasivat muihin heitä vaivanneisiin kysymyksiin. Muuan Suomessa asuva nuori mies sanoi: ”Ennen ihmettelin sisälläni olevia tunteita, koska en kyennyt luottamaan ihmisiin tai osoittamaan lämpöä.” ”Juuri tällaista tietoa tarvitsin”, myönsi eräs nainen. ”Toiset kristityt kiittävät meitä usein siitä, että annamme hyvän esimerkin perheenä. Naapurimmekin arvostavat meitä. Vaikka olemmekin saaneet näin hyviä tuloksia, minusta on monta kertaa tuntunut siltä, että syvällä sisimmässäni on jokin vialla. Aika ajoin taistelin syyllisyydentunteita ja heikkoa itsetuntoa vastaan, mutta en voinut koskaan ymmärtää syytä siihen. Näiden kirjoitusten ansiosta näen monet asiat aiempaa tasapainoisemmin. Vammani ovat alkaneet parantua.”

Alkoholistivanhempien aikuisia lapsia vaivaavat usein syyllisyydentunteet. Huomaa kuitenkin, mitä eräs Japanissa asuva lukija kirjoitti: ”Se että isälläni oli tapana juovuspäissään hakata äitiäni, aiheutti minulle henkistä painetta, ja sain useimmiten šokin. Yleensä aloin voida pahoin ja jopa oksensin. Isälläni oli tapana sanoa: ’Jos luovut Raamatusta, niin lopetan juomisen.’ Tämä kirjoitus kuitenkin opetti minulle sen, että alkoholisti yrittää siirtää vastuun juomisestaan toisille, eikä meidän tulisi antaa tämän pettää itseämme. Minusta tuntuu kuin olisin päässyt vapaaksi.” Muuan brasilialainen mies kirjoitti: ”Kun isäni juo, hän syyttää siitä aina meitä. Olen monesti ajatellut sen olevan minun vikani. Nämä kirjoitukset auttoivat minua ymmärtämään, ettei se ole enempää äitini kuin minunkaan syytäni.”

Rakkaudelliset kristityt vanhimmat voivat olla tärkeä avun lähde (Jesaja 32:2). Nämä alkoholismia käsittelevät kirjoitukset suunniteltiin seurakunnan valvojien avuksi, jotta he osaisivat selvittää tällaisia ongelmia tehokkaasti (Jesaja 50:4). Eräs kristitty nainen muistelee: ”Olen käyttänyt masennuslääkkeitä vuosia, ja lääkärini on hartaasti pyytänyt minua kääntymään ammattiauttajien puoleen. Minusta ei kuitenkaan ole miellyttävää puhua ongelmistani ventovieraalle. Otin yhteyttä vanhimpiin, ja keskusteluista sekä heidän että mieheni kanssa on ollut paljon apua pyrkiessäni vapautumaan pelosta, vihasta, turhautuneisuudesta ja hylättynä olemisen tunteesta.”

Alkoholismin synnyttämien ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan usein ammattiapua. Vaikka kirjoitussarjassa ei suositeltu mitään erityistä hoitomuotoa, monet lukijat kertoivat oman kokemuksensa. ”Mieheni hakeutui hoitoon päästäkseen eroon alkoholista”, kertoo eräs nainen. ”Se oli vasta alku kolmen vuoden yhteiselle ponnistelullemme. Aloitimme ankaran viikoittaisen hoidon. Meidän olisi ollut mahdotonta löytää omin neuvoin pääsytietä sellaisesta tunneperäisestä pimeydestä.” Eräs A-klinikalla työskentelevä saksalainen nainen sanoo lisäksi: ”Monet kiitokset siitä, että kiinnititte huomiota siihen, miten ne, jotka kohtaavat rohkeasti ongelman ja etsivät apua, ovat vahvoja – eivät ne, jotka kieltävät koko asian tai vähättelevät sitä. Toitte selkeästi esille sen, että ihminen ei menetä kasvojaan, kun hän hakeutuu hoitoon.”

Vaikka onkin ilahduttavaa havaita, että tällä kirjoitussarjalla on ollut myönteinen vaikutus, niin olemme täysin selvillä siitä, että alkoholismin jättämien tunneperäisten haavojen paraneminen kestää kauan, eikä se useinkaan tapahdu helposti. Rukoilemme niiden puolesta, jotka Jehova Jumalan avun turvin kamppailevat näitä vaikeita ongelmia vastaan. Eräs lukija sanoi: ”Vartuin alkoholisti-isän kanssa. Vaikka palvelenkin onnellisesti Jehovaa, tunneperäiset haavat ovat yhä selvästi havaittavissa. Jehovan avulla olen toipunut melkoisesti, mutta olen samaa mieltä siitä, että paranen täydellisesti vasta Jehovan uudessa maailmassa.” (Jesaja 65:17.)